Pitäisikö alle 12-vuotiaiden lasten alkaa käyttää maskia Helsingissäkin? Kolme asiantuntijaa kertoo oman näkemyksensä, ja he ovat eri mieltä - Hyvinvointi | HS.fi

Pitäisikö alle 12-vuotiaiden lasten alkaa käyttää maskia Helsingissäkin? Kolme asiantuntijaa kertoo oman näkemyksensä, ja he ovat eri mieltä

Helsinki tekee päätöksen maskien käytöstä koulussa ja esikoulussa torstaina.

Turkulaiset alakoululaiset Otso (oik.), Kasper ja Aava ovat käyttäneet maskeja koulussa jo kuukausia.­

14.4. 11:41

Tulisiko 6-11-vuotiaille lapsille suositella maskin käyttöä?

Asiasta käydään parhaillaan kiivasta keskustelua ja Helsingin kaupungin on määrä ottaa kantaa asiaan vielä tällä viikolla.

Uudenmaan kunnat pohtivat tällä viikolla Husin alueellisessa pandemiakoordinaatioryhmässä kasvomaskin ohjeistusta 6–11-vuotiaille koululaisille Turun myönteisten kokemusten takia. Turussa alakoululaiset ovat käyttäneet kasvomaskeja koulupäivän ajan neljännestä luokasta lähtien kevätlukukauden ja sitä nuoremmat maaliskuusta alkaen. Turun tartuntataudeista vastaavan ylilääkärin mukaan maskien käyttö ”estää laajoja altistumisia sekä karanteeneja”.

Helsinki tekee oman päästöksensä maskien käytöstä koulussa ja esikoulussa torstaina.

Tarvitaanko lasten maskisuositus myös Uudenmaan alueella? Helsingin Sanomat kysyi kolmen asiantuntijan mielipidettä.

Emmi Sarvikivi, THL:n ylilääkäri

Maskisuositus vain yli 12-vuotiaille, sanoo Emmi Sarvikivi.­

Sarvikivi ei näe perusteita sille, että maskisuositus ulotettaisiin 6–11-vuotiaisiin.

”Ilmaantuvuus on viime viikkoina laskenut voimakkaasti kaikissa ikäryhmissä. Tällaisen – erityisesti lapsiin kohdistuvan – lisätoimenpiteen käyttöönotto tässä tilanteessa tuntuu epäjohdonmukaiselta, etenkin kuin olemassa oleva näyttö hyödyistä on epävarma.

Jotta maskin käytöstä olisi hyötyä kaikkien muiden torjuntatoimien lisänä, käytön pitäisi olla asianmukaista. Mitä nuorempia käyttäjät ovat, sitä epävarmempaa on se, että maskia käytettäisiin oikein.

Kun tiedämme, miten aikuiset keskimäärin käyttävät maskia, olisi vaikea ajatella, että se sujuisi lapsilta sen paremmin.

Julkisessa keskustelussa on vedottu siihen, että Turussa olisi onnistuttu maskien avulla vähentämään altistumisia. Ei kuitenkaan tunnu loogiselta, että kouluikäisten tai alakouluikäisten maskin käyttöä voisi ajatella varotoimena, joka automaattisesti suojaa altistumiselta.

Olemme elokuusta saakka keränneet tietoa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa esiintyneistä koronavirusaltistumisista ja niiden seurauksena tapahtuneista jatkotartunnoista varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä. Seurantatulokset osoittavat, että vain pieni osa altistuneista on saanut tartunnan koulusta. On hyvin epätodennäköistä, että 6–11-vuotiaiden maskin käytöllä saavutettaisiin tartuntoihin vaikuttavaa lisähyötyä.”

Eeva Ruotsalainen, Husin apulaisylilääkäri

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen puoltaa lasten maskisuositusta.­

Eeva Ruotsalainen puoltaa maskisuosituksen ulottamista 6–11-vuotiaisiin. Hän tarkastelee asiaa sairaanhoitopiirin tasolla kaikissa ikäryhmissä epidemiantorjunnan näkökulmasta:

”Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa epidemia on edelleen leviämisvaiheessa. Onneksi tartunnat ovat Uudellamaalla kääntyneet laskuun, mutta vasta kuluva viikko näyttää, onko lasku pysyvää.

Uudenmaan tilastot osoittavat selvästi, että tartunnat lisääntyvät nyt prosentuaalisesti eniten juuri alle kymmenvuotiaiden joukossa. Viime vuoden syys-lokakuun vaihteessa tartuntojen määrä oli tässä ikäryhmässä 4 prosenttia kaikista ikäryhmistä. Tammikuun loppupuolella luku oli jo 7, maaliskuun alussa 12 ja maalis-huhtikuun vaihteessa 15 prosenttia.

Absoluuttisina lukuina tartunnat ovat tässä ajassa kuusinkertaistuneet.

Myös 10–19-vuotiaiden tartuntojen prosentuaalisen osuuden kasvu kaikista ikäryhmistä oli saman suuntainen. Onneksi kasvu näyttää taittuneen huhtikuussa, jolloin yläkoulujen uusimmat rajoitukset olivat olleet voimassa kolmisen viikkoa.

Nuorten aikuisten eli 20–39-vuotiaiden tartuntojen kasvuprosentti on laskenut rajoitustoimenpiteiden ja poikkeusolojen seurauksena maaliskuun lopulta alkaen.

Näistä luvuista voi päätellä, että tartunnat ovat vähentyneet niissä ikäryhmissä, joihin rajoitustoimenpiteitä on kohdennettu.

Jos katsomme kaikkia ikäryhmiä, joukkoaltistumisia on tapahtunut viime aikoina eniten peruskouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla ja yksityistilaisuuksissa. Aiemmin joukkoaltistumisia tapahtui paljon ryhmäharrastuksissa, mutta huomattavasti vähemmän sen jälkeen, kun ryhmäharrastamista rajoitettiin.

Viime viikolla lähes 60 prosenttia alle 20-vuotiaiden joukkoaltistumisista tapahtui peruskouluissa, toiseksi eniten eli 29 prosenttia päiväkodeissa ja 7 prosenttia harrastuksissa.

Husin alueella on laitettu helmi–maaliskuussa viikottain karanteeniin 5 600–6 500 altistunutta. Maaliskuussa heistä vajaa kolmasosa oli 6–11-vuotiaita.

Yleisisin tapa saada tartunta kaikissa ikäryhmissä oli saada se kotona. Mutta kodin ulkopuolella alle 20-vuotiaiden keskuudessa kolme yleisintä tartuntalähdettä olivat peruskoulu, päiväkoti ja yksityistilaisuudet.

Tartuntariskiä voitaisiin alle 12-vuotiailla koululaisilla ehkäistä kasvomaskeilla epidemiatilanteen mukaan. Kasvomaskien käytöllä voitaisiin turvata lähiopetusta ja vähentää altistuneiden määrää ja karanteeniin joutumista.

Turussa on tästä hyviä kokemuksia. Kun tartuntatilanne paheni äkillisesti, ala-asteikäiset alkoivat käyttää maskeja koulussa. He ovat tiedotusvälineiden mukaan oppineet käyttämään maskeja ja sitoutuneet niihin jopa paremmin kuin yläkouluikäiset.

Itse puoltaisin maskien käyttöä epidemiatilanteen vaikeusasteesta riippuen varsinkin 4.–6.-luokkalaisilla, mutta harkitusti myös 1.–3. luokkalaisilla.”

Anna Rotkirch, tutkimusprofessori ja valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellisen koronatyöryhmän jäsen.

Perhetutkija Anna Rotkirch uskoo, että lasten maskisuosituksesta olisi paljon hyötyä.­

Anna Rotkirch puoltaa maskisuosituksen ulottamista 6-11-vuotiaisiin.

”Olemme edelleen tilanteessa, jossa tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot taistella koronaa vastaan.

Kun miettii, mitä korona on tehnyt taloudelle ja terveydellemme, maskit ovat hyvin pehmeä ja helppo keino ehkäistä tartuntoja.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vetosivat pitkään siihen, että maskeista saattaisi olla haittaa. On viitattu epämääräisesti siihen, että ne voisivat luoda väärää turvallisuudentunnetta tai että lapset eivät osaisi käyttää niitä oikein ja joutua jopa tukehtumisvaaraan. Tällaisia tapauksia ei tietääkseni ole raportoitu, vaikka Aasian maissa koululaiset ovat käyttäneet maskeja jo pitkään. Yhdysvalloissakin maskeja suositellaan jo kahden vuoden iästä alkaen.

Tiettyyn väestöryhmään kohdistuvista, maskin käyttöön liittyvistä terveydellisistä riskeistä ei ole myöskään tieteellistä näyttöä.

Näen tässä keskustelussa kaikuja Suomen vuoden takaisesta maskikeskustelusta. Silloin maskien käyttöä vastustettiin kynsin hampain argumenteilla, jotka ovat sittemmin osoittautuneet vääriksi.

Toisin kuin silloin oletettiin, suomalaiset ovat oppineet käyttämään maskeja, ne ovat vähentäneet tartuntoja ja pelastaneet ihmishenkiä.

Perhetutkijana minua ärsyttää myös se, että lapsista puhutaan usein ikään kuin he olisivat perheettömiä olioita. Tosiasiassa lapsetkin voivat kuulua riskiryhmään, hekin voivat saada pitkittyneen koronavirustaudin tai tartuttaa koronaa isovanhempiin ja muihin riskiryhmään kuuluviin perheenjäseniin.

Jos lasten maskin käyttö vähentää hiukankin tartuntoja, sillä voi olla väestötieteellisestä näkökulmasta tosi iso vaikutus.

Sitä paitsi näen, että maskit ovat tulleet jäädäkseen esimerkiksi influenssaepidemioiden torjunnassa. Siksi lapsilla olisi nyt otollinen hetki opetella maskien käyttöä ja totutella niihin samalla tavalla, kuin he opettelevat käsienpesua ja muita hygieniataitoja.

Kun maskien käytöstä ei ole syytä epäillä olevan haittaa, en jäisi odottamaan kovaa tutkimusnäyttöä hyödyistä, vaan ottaisin maskit käyttöön myös 6–11-vuotiailla.

Yhdynkin niihin eurooppalaisiin väestötieteilijöihin, joiden mukaan niin sanottua kovaa tieteellistä näyttöä ei kannata edellyttää silloin, kun ollaan keskellä kriisiä ja oikullisesti tarttuvaa tautia, kuten nyt olemme.

Luulen, että eri tieteen aloilla on tässä suhteessa eroa: Lääkärit edellyttävät ymmärrettävästi aina kovaa näyttöä esimerkiksi ennen kuin rokote otetaan käyttöön. Mutta pehmeitä keinoja, kuten etäisyyksien ja maskien käyttöä voidaan tarkastella myös käyttäytymistieteen näkökulmasta.

Tämä näkökulma näyttää edelleen puuttuvan joidenkin eurooppalaisten terveysviranomaisten kannanotoista.

Jos tarpeeksi moni käyttää maskia ja siten saadaan estettyä vaikkapa vain muutama supertartuntaketju, sillä on yhteiskunnallisella tasolla jo suuri merkitys.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat