Porealtaassa lilluva turisti ei voi enää ummistaa silmiään – kriisin merkit näkyvät jo Lapissa, ja näky on ruma - Hyvinvointi | HS.fi

Porealtaassa lilluva turisti ei voi enää ummistaa silmiään – kriisin merkit näkyvät jo Lapissa, ja näky on ruma

Huohotin tuulessa ja ajattelin, että yhtä kaunista ja vaikuttavaa paikkaa ei tässä maailmassa montaa ole, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

20.4. 16:36

Kuten niin moni muukin, minäkin päätin käydä ihailemassa Lapin keväthankia. Näky oli hirveä.

Hehtaareittain kuolleita tunturikoivuja Muotkatunturin erämaassa. Syy: koivuja syövä yöperhoslaji hallamittari on levinnyt lämpimämmiltä alueilta Tunturi-Lappiin, koska kunnon pakkasia ei enää ole tarpeeksi.

Poromiehiä rahtaamassa massoittain heinää tunturiin. Syy: suojan puolella sahaava sää tekee lumihankeen jääkerroksia, joiden alta porot eivät saa kaivettua jäkälää ruuakseen.

Nämä näyt ovat hirveitä, koska ne muistuttavat epämiellyttävästä tosiasiasta: ilmastokriisin seuraukset näkyvät Lapissa muuta Suomea aiemmin.

 Napaketut, kusessa. Palsat eli ikiroutaiset turvekummut, kusessa.

Lapin keväthanget olivat tietenkin edelleen myös upeita.

Nousin Kuarvikozzalle, Muotkan erämaan korkeimmalle tunturille. Samaan aikaan paljakalla tuiskusi voimallisesti – ja paistoi aurinko.

Huohotin tuulessa ja ajattelin, että yhtä kaunista ja vaikuttavaa paikkaa ei tässä maailmassa montaa ole.

Pian pään taas täyttivät hirveät ajatukset. Tunturipaljakatkin – eli juuri ne puuttomat laet, jotka tekevät tuntureista tuntureita – ovat tuoreen tutkimuksen mukaan vaarassa kadota, kun ilmasto lämpenee ja havupuuraja nousee.

Napaketut, kusessa. Palsat eli ikiroutaiset turvekummut, kusessa.

Jopa keväthanget ovat uhattuna: vuosittaisen lumipeitteen keston ennustetaan lyhentyvän 30–40 prosenttia seuraavan 30 vuoden aikana.

 Parhaimmillaan vastuullisesta turismista on jopa ollut hyötyä uhanalaisten luontotyyppien suojelussa.

Uskon, että Lappi toimii trendsetterinä Suomessa myös siinä, miten ilmastokriisi kiihdyttää maailman toiseksi isointa ongelmaa: lajien joukkotuhoa.

Kaikkien suomalaisten pitäisi lukea Juha Kauppisen parin vuoden takainen tietokirja Monimuotoisuus. Sen avulla alkaa hahmottaa, miten valtavasta suhdeverkostosta planeetan biodiversiteetissä on kyse.

Kun yksi eläin- tai kasvilaji kuolee, saattaa sen vuoksi kuolla kymmenen lisää. Vaikkapa pölyttäjähyönteisten katoaminen johtaisi ihmistenkin kannalta todennäköisesti pikaiseen joukkotuhoon. Lopulta olemme yksi laji muiden joukossa.

En kirjoita tätä tuomitakseni Lapin-matkailua. Olinhan siellä minäkin.

Maailmalla on monta esimerkkiä siitä, että parhaimmillaan vastuullisesta turismista on jopa ollut hyötyä uhanalaisten luontotyyppien suojelussa.

Mutta kelomökkibileissä, gondolihisseissä, ulkoporealtaissa ja minttukaakaohumalassa meidän on avattava silmämme. Ja suumme. Kriisi on jo täällä, ja siitä pitää puhua enemmän.

Lapin sairaanhoitopiirissä on nyt jopa pandemiaakin tärkeämpiä asioita hoidettavana.

Kirjoittaja on toimittaja, tietokirjailija ja tv-tuottaja, joka kuvaa parhaillaan Madventures Suomi -sarjan toista tuotantokautta Neloselle. Nelonen ja Helsingin Sanomat ovat osa Sanoma-konsernia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat