Korona-ajan päättyminen voi muuttaa parisuhdetta yllättävillä tavoilla – Asiantuntija kertoo, miten rajoitusten poistuminen voi ravistella suhteita - Hyvinvointi | HS.fi

Korona-ajan päättyminen voi muuttaa parisuhdetta yllättävillä tavoilla – Asiantuntija kertoo, miten rajoitusten poistuminen voi ravistella suhteita

Pandemian aiheuttama sulkutila on ollut parisuhteiden koelaboratorio. Ei siis ihme, jos korona-ajan päättyminen vaikuttaa ihmissuhteisiin, sanoo parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Pandemian aiheuttama sulkutila on ollut melkoinen parisuhteen koelaboratorio, sanoo asiantuntija.­

21.4. 14:01

Koronarajoitusten loppu lähestyy ja vapaus häämöttää. Ihanaa, moni ajattelee, mutta toisia saattaa myös jännittää.

Mitä uusi vapaus tekee parisuhteillemme? Puolison kanssa on kenties oltu tiiviisti niin pitkään, että toisen seura on alkanut väkisinkin kyllästyttää. Ja jos joku on onnistunut koronasulun aikana solmimaan uuden suhteen, kestääkö se vielä sittenkin, kun siirrymme takaisin entisiin kuvioihin? Oliko ihastus sittenkin vain laastaria poikkeusolojen yksinäisyyteen?

Entä kun koronaselibaatissa viruneet sinkut pääsevät sulkutilan jälkeen valloilleen? Seuraako Suomessa saman kaltainen pariutumisbuumi kuin sotien jälkeen?

Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow on koulutukseltaan myös historian tutkija.­

Pandemian aiheuttama sulkutila on ollut melkoinen parisuhteen koelaboratorio, toteaa parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Koronasulku on koetellut paitsi sinkkuja, myös vakiintuneita parisuhteita. Hän vastaa tässä jutussa kuuteen ajankohtaiseen parisuhdetta koskevaan kysymykseen.

 ”Monessa suhteessa on päästy pakon edessä paneutumaan ydinasioihin.”

Stolbow toteaa, että koronasulussa suhteesta otettiin mittaa.

”Meiltä tempaistiin pois se elämä, jossa parisuhdeongelmat saattoi piilottaa työkiireisiin ja harrastuksiin. Meiltä vietiin myös lomamatkat, joita odotettiin kuin kuuta nousevaa: Jospa siellä kaikki ratkeaisi ja sujuisi kuin matkailumainoksissa konsanaan.

Siksi Stolbowin mielestä on hyvä, jos ongelmat ovat nyt nousseet pintaan.

”Monessa suhteessa on päästy pakon edessä paneutumaan ydinasioihin: Mikä meitä yhdistää ja mitä me teimme, ennen kuin alituinen kiire astui kuvaan.”

Koronasulun päättymisessä saattaa pelottaa, että puoliso putoaa jälleen työkuiluun. Se merkitsee Stolbowin mukaan ainaisen poissaolon tilaa eli tilannetta, jossa toinen tai molemmat osapuolet eivät osaa tai halua rajata aikaa, jonka he antavat toisaalta työlle ja harrastuksille ja toisaalta perheelle ja parisuhteelle.

”Tämä on monen suhteen ongelma”, Stolbow sanoo.

1. Mistä tietää, että suhdetta kannattaa yhä jatkaa?

”Suhdetta kannattaa jatkaa, jos kumpikin on kiinnostunut yrittämään. Se onnistuu, jos kummallakin on motiivit kohdallaan eli arki tuntuu hankaluuksista huolimatta paremmalta kaksin kuin yksin.

Suhdetta kannattaa jatkaa niin kauan, kun molemmat ovat valmiita kysymään ja kyseenalaistamaan, kuuntelemaan toista ja tutkimaan itseään.

Molempien velvollisuus on osoittaa kiinnostusta suhteeseen ja kääntyä myös ulkopuolisen avun puoleen, jos toinen kokee siihen tarvetta. Keskustelu toiveista, prioriteeteistä ja peloista on arvokasta silloinkin, kun tuntuu, että ollaan todella kaukana yhteisymmärryksestä.

Suhde on elinkelpoinen, jos kumpikin on kiinnostunut uusien parisuhdetaitojen opettelusta. Avainasia on, että opettelee puhumaan omista tunteistaan sen sijaan, että jankuttaa toisen vioista tai suhteen huonoudesta. Avautuessaan joutuu välillä oman uskalluksensa äärirajoille, mutta niin kauan kun on tahtoa, on myös toivoa.”

2. Milloin on aika erota?

”Jos joku perheenjäsen pelkää, parisuhde on tullut selkeästi jonkin tien päähän.

Pelon ei tarvitse liittyä ainoastaan fyysisen väkivallan uhkaan. Paljon muutakin voi pelätä. Voi esimerkiksi pelätä ottaa tiettyjä asioita puheeksi, kertoa joitakin asioita itsestään tai sanoa omia mielipiteitään.

Viime kädessä kysymys on siitä, uskaltavatko kaikki perheenjäsenet, lapset ja aikuiset, sanoa pelotta mielipiteensä tai vaikkapa pukeutua haluamallaan tavalla. Sanalla sanoen: elää itsensä näköistä elämää.

Aikuiselle yksi pelon aihe voi olla oman jaksamisen pettäminen. Jos huomaa, että parisuhde vie niin paljon energiaa, että sitä ei enää riitä vanhempana olemiseen, on syytä pohtia onko suhteessa järkeä.”

3. Entä, jos ihastuu vapauden huumassa johonkin toiseen?

”Ihastumisia tapahtuu huomattavasti enemmän kuin mitä ihmiset tohtivat paljastaa. Mutta niissä ei välttämättä tarvitse edetä.

Ihastumisen arvo piilee siinä, että se kertoo mitä ihastunut kokee jääneensä paitsi omassa suhteessaan. Usein kyse on arvostuksen, huomion tai ihan vain ajan puutteesta. Tämä kaikki heijastuu parisuhteeseen ja ennen pitkää myös sen seksuaalisuuteen.

Ihastuminen on siis oiva peili, joka kertoo, missä mennään, kuka olen ja mitä kaipaan. Tämä puolestaan antaa työkalut oman suhteen rakentamiseen.

Ihastumisen myötä tulleista oivalluksista onkin aina tärkeää puhua kumppanin kanssa. Jos suhde on molemmille turvallinen, ihastumisesta voi kertoa myös kumppanilleen – ei loukatakseen eikä uhkaillakseen, vaan opiksi ja uuden vaiheen rakennusmateriaaliksi.”

4. Olen aloittanut vastikään uuden suhteen ja siirtyminen normaaliaikaan pelottaa. Entä, jos suhde osoittautuukin vain laastariksi koronayksinäisyyteen?

”Totta on, että koronan aikaan solmitut suhteet joutuvat aivan toisenlaiseen valoon kun rajoitukset päättyvät. Viimeistään silloin sinun pitää esitellä uusi ihastuksesi lähipiirillesi kaveriporukallesi. Entä miten reagoit itse, kun kumppanisi avaa sinulle oman maailmansa ja samalla sen, miten hän siinä käyttäytyy?

Normaaliolojen alkaessa suhteen todellisuus revähtää auki ja sen normaali olomuoto paljastuu. Saattaa olla, että ette enää olekaan yhtä mieltä siitä, paljonko aikaa haluatte viettää yhdessä ja kuinka paljon kumpikin tarvitsee omaa tilaa. Suhteeseen saattaa luikerrella mustasukkaisuutta, omistushalua ja riippuvuutta.

Jos meillä olisi testi, jolla suhteen kesto oikeasti voidaan mitata, olisimme miljardöörejä. Poikkeusolot ovat joka tapauksessa olleet monelle suhteelle erittäin hyvä koetinkivi.

Voihan käydä myös niin, että suhde puhkeaa vapauden myötä uuteen kukoistukseen.”

5. Olen ollut yksin koko korona-ajan. Miten tsemppaan itseni takaisin parisuhdemarkkinoille?

”Huono itsetunto on katala kaveri, koska se puskee sitä varmemmin pintaan, mitä merkityksellisemmästä kohtaamisesta on kyse. Mitä tärkeämpänä koen jonkun ihmisen, sitä suuremman tilan huono itsetunto ottaa. Pitkän yksinolon jälkeen tämä voi korostua.

Periaatteessa itsetunnon tulisi tukeutua kokonaan itsearvostukseen. Olemme kuitenkin alati herkkiä toisten katseille, sanoille, kosketukselle ja tavalle, jolla toiset meitä kohtelevat. Uudet kohtaamiset tukevat tai murjovat itsetuntoa.

Mitä enemmän yrität olla jotain muuta kuin olet, sitä suuremmalla varmuudella suhde törmää seinään. Sisäänpäin katsominen, itsensä tunteminen ja itsensä arvostaminen omine heikkouksineen ja herkkyyksineen on se pilari, johon tulisi heikolla hetkellä tukeutua.

Voisiko ajatella, että pidät itsestäsi, vaikka tiedät olevasi hauras ja epävarma. Tarvitset ja hyväksyt rinnallesi vain sellaisen ihmisen, joka pitää sinusta myös nähtyään nämä piirteet.

Jos joku ei hyväksy epävarmuuksiasi, hän ei oletettavasti ole sinun ihmisesi.

Terveessä parisuhteessa voi elää vain omana itsenään. Kun ei tarvitse teeskennellä, uskaltaa opetella uuttakin, esimerkiksi toiseen turvautumista.”

6. Olen elänyt ilman seksisuhdetta yli vuoden. Mitä tapahtuu, kun normaali kanssakäyminen tulee mahdolliseksi?

”Ihmisillä on nyt valtava halu tavata muita ja myös ihastua.

On kysytty, voisiko koronan jälkeen käydä samalla tavalla kuin sodan jälkeisinä vuosina. Suomessakin nähtiin silloin valtava pariutumisbuumi, jonka seurauksena syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat. Hienoista nousua synnytystilastoissa on nytkin.

Kysymys kiinnostaa erityisesti siksi, että olen aiemmalta koulutukseltani historian tutkija. Olemme kuitenkin vielä liian lähellä korona-aikaa, jotta siihen voisi vastata.

Sotien jälkeiselle ajalle oli ominaista valtava luottamus tulevaisuuteen ja näkymä alati paremmaksi rakentuvasta yhteiskunnasta. Tämän hetken nuorilla tuota näkymää ei välttämättä ole, vaikka pandemian jälkeinen avautuminen saattaa sellaisen pieneksi hetkeksi synnyttää.

Se, että on halu tavata muita ja ihastua, ei tarkoita välttämättä ollenkaan, että on halu muodostaa nimenomaan pysyviä parisuhteita, kuten sodan jälkeen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat