Moni yrittää peitellä liikutustaan, mutta ei kannattaisi – tästä on kyse paradoksiefektissä

Minua alkaa herkästi itkettämään mikä tahansa tunteikas tilanne, kuten kirkkomusiikki, kuolemasta tai syntymästä puhuminen tai se, jos rupean miettimään, kuinka paljon välitän läheisistäni. Jos näin tapahtuu muiden seurassa, kommunikointi jäätyy. Koen nimittäin, että en voi sanoa keskusteluun enää mitään, jottei värisevä ääneni paljastaisi tunnereaktiotani. Mietin, onko keinoja, joilla voisi selvitä kiusalliselta tuntuvasta tilanteesta kiusaantumatta itse – tai ainakin niin, etteivät muut kiusaannu. Tilanne on nimittäin kiusallinen lähes poikkeuksetta niin minulle kuin muillekin.