Nuoret kertovat, millaista poikkeusajan opiskelu oikeasti oli – ”Opiskelin koko päivän sängyssä ja sen jälkeen avasin Netflixin”

Etäopiskelu ajoi monet nuoret uupumisen rajalle. Opiskelu vaati nuorilta suurelta osin liian itsenäistä otetta, ja oppitunnit olivat luentomaisia, kirjoittavat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimituksen toimittajat.

Etäopiskeluaikana Iines Heijolan jaksamista tuki erityisesti ulkoileminen sekä yksin että koiran kanssa.

22.6.2021 11:04

Opiskelijoiden jaksaminen on ollut koetuksella jatkuvan koronatilanteen aiheuttaman etäopetuksen vuoksi jo viime vuoden keväästä lähtien.

Opiskelijat pääsivät palaamaan takaisin lähiopetukseen vasta toukokuussa.

Moni nuori kokee olevansa uupumisen rajalla niin toisella asteella kuin korkeakouluissa, kertoo Helsingin yliopiston viime vuonna ilmestynyt “Koronakevään opiskelu- ja työhyvinvointi Suomessa” -tutkimus.

Kevään opetusjärjestelyistä jo toteutetut tutkimukset ja raportit osoittavat, että kouluissa syntyi niin hyvinvointivajetta kuin oppimisvajettakin.

Oppilaiden näkökulmasta pitkässä etäopiskelujaksossa nähtiin paljon riskejä syrjäytymisen kannalta.

Nuorten Ääni -toimitus keräsi opiskelijoilta kommentteja etäopetuksesta. Loimme Google Forms -kyselyn, johon saimme vastauksia yhteensä kymmenestä Uudellamaalla sijaitsevasta lukiosta.

Kyselyyn vastasi 93 opiskelijaa, joista 63 nuorta koki etäopetuksen uuvuttavaksi:

”Etäopetuksen aikana tunnen oloni välillä todella yksinäiseksi.”

”Tappaa sisältä.”,

”En jaksa tehdä mitään.”

”Joissain aineissa super helppoa ja mukavaa, toisissa super uuvuttavaa.”

Meitä kiinnosti myös, millaista etäopetusta nuoret saavat koronan aikana ja millaisen etäopetuksen he kokevat hyväksi. Näin nuoret muun muassa parantaisivat etäopetusta:

”Suurempi osa tehtävistä tehtäisiin tunnin aikana ja vähemmän jäisi tuntien ulkopuolelle, koska ruudun tuijottamisesta tulee huonovointiseksi henkisesti ja fyysisesti.”

”Enemmän tukea tunneilla, lisäksi rauhallisempi etenemistahti auttaisi monia.”

Kallion lukiossa opiskeleva Iines Heijola, 17, kuuluu niihin moniin, jotka kokivat etäopiskelun hankalaksi ja raskaaksi. Heijolan etäopiskelussa koulu ja vapaa-aika sekoittuivat yhteen, koska kaikki tehtiin kotoa käsin.

”Opiskelin koko päivän sängyssä ja kun koulupäivä päättyi, niin avasin siitä sitten Netflixin tai jatkoin kouluhommien tekemistä siinä samassa paikassa”, Heijola kertoo.

Etäopetus vaikutti negatiivisesti Iines Heijolan opintosuorituksiin.

Heijolan mukaan opiskelu oli liian paljon oppilaiden omalla vastuulla ja tehtäviä oli usein liikaa.

”Opettajat kertoivat yleensä tunnin alussa, mitkä tehtävät piti olla tehtynä ja apua sai kysyä. Etänä oli kuitenkin isompi kynnys kysyä apua kuin luokassa, jossa vaan viittaisi ja sanoisi, että hei, en tajua tätä.”

Etäopetus vaikutti negatiivisesti Heijolan opintosuorituksiin. Hänen valmistumisensa ylioppilaaksi viivästyy puolella vuodella. Erityisesti häntä harmittaa se, että hän on jäänyt paitsi taideaineista etäopetuksen aikana, koska niiden aineiden takia hän tuli Kallion lukioon.

Hän kertoo etäopiskelukauden vaikuttaneen myös tulevien ylioppilaskirjoitusten menestykseen.

”Koulumenestykseni on laskenut tosi paljon. Varsinkin viime keväänä droppasin pari kurssia, kun en ollut yhtään valmistautunut etäilyyn”, Heijola kertoo ja toivoo, että korona ei sotkisi enempää ensi syksyn kirjoituksia.

”Oli kivaa päästä näkemään kavereita koulussa ja ylipäätään nähdä ihmisiä oman perheen ulkopuolelta.”

Heijola etääntyi etäkoulun aikana kavereistaan.

”Näin kavereita etäkoulun aikana vain pari kertaa. Yhteyden ottaminen vaikeutui, kun ei nähnyt kovin usein.”

Raskasta etäopinnoissa oli myös se, että koko perhe teki töitä ja opiskeli yhdessä kotoa käsin.

”Pinna oli koko ajan kireällä, koska joutui olemaan neljän seinän sisällä oman perheen kanssa.”

Osittaiseen lähiopetukseen palatessa tätä ongelmaa ei enää ole ollut.

”Oli kivaa päästä näkemään kavereita koulussa ja ylipäätään nähdä ihmisiä oman perheen ulkopuolelta”, Heijola kertoo ja lisää huomanneensa heti ensimmäisenä lähikoulupäivänä pystyvänsä keskittymään opiskeluun paremmin koulussa.

Etäkoulun ja lähikoulun vaihdellessa hybridiopetuksen aikana Heijola huomasi etäviikon aikana taas samojen ongelmien toistuvan.

”Kotona oli taas paljon vaikeampi tehdä mitään tehtäviä ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, odotin aina sitä, että pääsin taas seuraavalla viikolla kouluun.”

Heijola oli innoissaan, kun lopulta siirryttiin kokonaan takaisin lähiopetukseen. Hänestä tuntuu kivalta, että aamulla pitää nousta sängystä ja mennä kouluun.

”Se herättää mukavasti ja saa päivän paremmin alkuun verrattuna siihen, että olisi koko päivän sängyssä etätunneilla.”

Heijola toivoo, ettei etäkouluun tarvitsi enää ikinä palata ja, että kesällä voisi matkustaa vapaammin kotimaassa.

Etäopetuksen alkaessa opettajat joutuivat nopeasti tekemään digiloikan ja muuttamaan opetustapojaan.

Myös Kallion lukion puheilmaisun lehtori Sampo Harjun lähiopetus muuttui etäopetukseksi tänäkin keväänä. Teettämämme kyselyn mukaan Harju onnistui ilmeisen hyvin tehtävässään: moni Kallion lukion oppilas mainitsi hänen tapansa opettaa etänä positiivisessa valossa.

”Kun viime keväästä asti vaihtelevasti on opettanut etänä, niin kokemusta alkaa jo kertyä. Keinotkin ovat lisääntyneet ja kehittyneet. Koen, että tänä keväänä kuitenkin pystyimme etätunneilla tekemään entistä paremmin asioita.”

Kallion lukion ilmaisutaidon lehtori Sampo Harju huomasi etäopetuksen aikana oppilaiden jaksamisen olevan koetuksella.

Harju huomasi etäopettamisen aikana opiskelijoiden pitävän etänäkin pienryhmätöistä, joissa he pääsivät osallistumaan ja puhumaan toistensa kanssa.

”Pienryhmät edistivät sitä, että nuoret pääsivät etänäkin olemaan vuorovaikutuksessa keskenään koulupäivän aikana, he näkivät ihmisiä ja saivat mahdollisuuden keskusteluun.”

Yhdessä oleminen oli tärkeää myös opettajalle.

Ennen kaikkea Harju korostaa sitä, että etätunnilla tapahtuu ja nuori pääsee toimimaan aktiivisesti. Hyvä etätunti ei suju hänen mukaansa niin, että annetaan tehtävä, jota jokainen tekee itsenäisesti.

Moni nuori on Harjun mukaan kokenut sen raskaaksi, että tunneilla joutuu olemaan passiivisesti, kaikilla on kamerat ja mikit suljettuna ja kuunnellaan.

”Mikään ei korvaa sitä, että kaikki ollaan fyysisesti samassa tilassa.”

Harjun etätunneilla ei ollut vain yhtä tapaa suorittaa kurssia. Hän antoi opiskelijoille tehtäviä, joita ei ollut pakko tehdä tunnin aikana, vaan ne pystyi palauttamaan myös tunnin jälkeen.

”Kun omillakin kursseilla opiskelijoilla alkoi jäädä harjoituksia tekemättä, niin niihin piti alkaa reagoida. Sain opiskelijoihin yhteyden ja keskustelimme, mistä oli kyse ja pystynkö auttamaan siinä tai havahduttamaan nuorta siihen, että on monia tapoja suorittaa kurssi.”

Harju kertoo, että esityksiä ei tarvinnut esimerkiksi esittää tunnin aikana, jos se tuntui opiskelijasta hankalalta etäolosuhteista johtuen.

Muutama oppilas joutui kuitenkin lopettamaan Harjunkin kurssin kesken.

”Heillä loppuivat voimat kesken. Opiskelijat ovat väsyneitä. Minulla ei ole koskaan ollut näin pieniä ryhmiä, joita tänä keväänä oli. Tämä on hälyttävä merkki siitä, että alkaa pikkuhiljaa riittää kyllä tätä sorttia.”

Vaikka Harjun etäopetus sujui ja monena päivänä ”hommat luistivat”, koetteli etäopettaminen hänenkin motivaatiotaan.

”Mikään ei korvaa sitä, että kaikki ollaan fyysisesti samassa tilassa – sekä vuorovaikutuksen että esiintymisen kannalta”, Harju kertoo

Etäopetuksesta siirryttiin aluksi hybridiopetukseen. Se oli Harjun mielestä huonoin vaihtoehto.

”Aluksi ajattelin, että on kiva päästä näkemään edes osaa ihmisistä, mutta sitten huomasin olevan hankalaa yrittää olla läsnä kahdessa paikassa samaan aikaan.”

Lähiopetukseen palaamista Harju pitää kuitenkin vähän kaksijakoisena juttuna. Toisaalta sitä oli odotettu jo pitkään ja Harjun mukaan oli mahtavaa päästä lähiopetukseen jo käytännönkin syistä.

Hän ei kuitenkaan voinut olla ajattelematta sitä, oliko lähiopetus kuitenkaan järkevää siinä koronatilanteessa.

”Omasta näkökulmasta ihmiset voivat kuitenkin paremmin lähiopetuksessa. Vaikka kaikkien voimavarat alkavat olla lopussa, niin ajattelen, että tässä on todella paljon hyvää ja tärkeätä myös henkisen ja mielenterveyden kannalta, niin kyllä se sen riskin kuittaa.”

Harju kertoo odottavansa syksyltä maskittomia kohtaamisia ja muiden ihmisten kasvojen näkemistä. Samalla hän odottaa koulun esityksien ja taiteen henkiin heräämistä.

Opettaja, näin teet etäopetuksesta mielekästä

  • Kysy opiskelijoilta millaista etäopetusta he haluaisivat.

  • Pyri aktivoimaan oppilaita ja keksi keino, miten oppilaat uskaltavat pitää kameran päällä tunnilla.

  • Kysy oppilailta parannusehdotuksia.

  • Kokeile rohkeasti uusia sovelluksia ja työkaluja toteuttaa opetusta.

  • Pyri toteuttamaan oppilaiden toiveita.

  • Aktivoi opiskelijoita pienryhmä tehtävillä.

  • Teetä kyselyitä (esim forms), jotka aktivoivat oppilaita tunnilla.

  • Muista, että monet tavat toimivat etäopetuksessa.

  • Pohdi vaihtoehtoisia tapoja, miten oppilaat voivat suorittaa kurssia.

Lähteet: Iines Heijola, Sampo Harju, Esteri Suojanen

Opiskelija, näin onnistut ja jaksat etäopetuksessa

  • Kertaa kappaleita lukemalla ja keksi itsellesi kysymyksiä ja pyri vastaamaan niihin.

  • Harjoittele kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta meditoinnin kautta.

  • Lopeta puhelimen selaaminen, koska se häiritsee keskittymistä.

  • Suunnittele ja aikatauluta koulutehtävät.

  • Tee tehtävät, jotka koet itsellesi eniten hyödyllisiksi.

  • Laita rohkeasti kamera päälle.

  • Vastaile aktiivisesti opettajan kysymyksiin.

  • Löydä oikeat tavat rentoutua koulun jälkeen.

Lähteet: Iines Heijola, Sampo Harju, Esteri Suojanen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat