Osa ihmisistä ei voi palata normaaliin elämään edes kahden rokotuksen jälkeen – Riikka Pakarinen on yksi heistä, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti - Hyvinvointi | HS.fi

Osa ihmisistä ei voi palata normaaliin elämään edes kahden rokotuksen jälkeen – Riikka Pakarinen on yksi heistä, ja hänellä on suomalaisille tärkeä viesti

Riikka Pakarinen tarvitsee laumasuojaa ja toivoo, että mahdollisimman moni ottaisi koronarokotteen. Asiantuntijan mukaan vain hyvin harva ei pysty ottamaan rokotetta lääketieteellisistä syistä.

Riikka Pakarinen kaipaa huoletonta arkea. Hänelle on tehty elinsiirto eikä kaksi koronarokotetta siksi anna yhtä hyvää suojaa kuin monelle muulle.

15.9. 10:32 | Päivitetty 15.9. 16:21

”Eniten kaipaisin, että elämään palaisi jonkinlainen huolettomuus”, sanoo kolmikymppinen Riikka Pakarinen.

Että voisi miettimättä halata ystävää tai mennä huoletta työpäiväksi toimistoon, vaikka siellä olisi jo yli 20 ihmistä paikalla.

Pakarinen ei voi tehdä niin, vaikka hän on saanut kaksi koronarokotetta.

Ensimmäisen rokotuksen Riikka Pakarinen sai jo heti alkuvuodesta, terveydenhuollon henkilöstön jälkeen, sillä hän kuuluu riskiryhmään.

Pakarisella todettiin 18-vuotiaana munuaiskerästulehdus, joka johti munuaisen vajaatoimintaan. Tauti oireili ensin korkeana kuumeiluna ja verenpaineen nousuna. Kymmenessä vuodessa munuaisen toiminta heikkeni niin paljon, että hänet asetettiin elinsiirtolistalle odottamaan munuaisensiirtoa.

Pakarinen oli 29-vuotias kun hän sai puhelinsoiton kello 2:50 yöllä, vain yhdeksän päivää siirtojonoon asettamisen jälkeen. ”Puhelimessani oli älä vastaa -tila päällä, mutta onneksi se päästi toisen sairaalasta tulleen puhelun läpi”, Pakarinen kertoo.

Sairaalassa Pakarinen tutkittiin perusteellisesti ja todettiin, ettei estettä leikkaukselle ollut. Aivokuolleen luovuttajan munuainen oli hänelle sopiva.

Elinsiirtoleikkaus onnistui. Se paransi Pakarisen elämänlaatua.

”Aiemmin suussa maistui urea, olin kalpea, väsynyt ja palelin koko ajan”, hän kertoo.

Nyt hän syö aamuin illoin viittä eri lääkettä, jotka turvottavat ja aiheuttavat hiustenlähtöä. Silti Pakarinen on kiitollinen.

”Kuin joku olisi sytyttänyt lampun palamaan.”

Leikkaus tehtiin 27. helmikuuta 2020. Kaksi viikkoa myöhemmin yhteiskunnan sulki korona.

Aluksi tuntui vähän lohduttavaltakin, että moni muukin istui vain kotona.

Nyt Riikka Pakarinen on se, jonka on jäätävä yhä usein kotiin kun muu yhteiskunta palaa normaaliin. Kahden rokotuksen jälkeenkään Pakarisen vasta-ainetasot koronatartuntaa vastaan eivät ole samaa luokkaa kuin samanikäisen perusterveen ihmisen.

”Elinsiirtopotilailla rokotevasteen arvioidaan olevan noin 60–70 prosentin luokkaa toisen rokoteannoksen jälkeen”, sanoo Fernanda Ortiz, joka työskentelee Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vatsakeskuksen munuaistauteihin erikoistuneen yksikön osastonylilääkärinä.

Rokotuksen soluvastetta on hänen mukaansa kuitenkin vaikea tutkia tarkkaan. Vasta-ainetasoista nähdään yleensä vain, onko vasta-aineita vai ei. Elinsiirtopotilailla vasta-aineet kehittyvät viiveellä.

”Yhdysvalloissa elinsiirtopotilaille on suositeltu kolmatta rokoteannosta jo elokuun alusta alkaen. Suomessa asiasta keskustellaan.”, Ortiz kertoo.

Tuoreessa The Lancet -tiedejulkaisussa todetaan, ettei kolmas rokoteannos näyttäisi olevan tarpeellinen kaikille, vaan se tulisi kohdentaa riskiryhmiin.

Elinsiirtopotilaiden kohdalla ei tarkkaan tiedetä, mistä vasta-aineiden hidas kehittyminen syntyy. Luonnollinen selitys on Ortizin mukaan, että elinsiirtopotilaan tarvitsema hyljinnänestolääkitys alentaa puolustuskykyä.

Riikka Pakarisen kaltaiset elinsiirtopotilaat tarvitsevat siis muiden ihmisten tarjoamaa laumasuojaa, samoin kuin esimerkiksi syöpäsairaat tai hiv-positiiviset.

Kun riittävän suuri joukko väestöä on rokotettu ja vastustuskykyinen jotain tautia vastaan, tauti ei pääse leviämään. Silloin myös rokottamattomien ja rokotesuojaltaan heikkojen sairastumisriski pienenee.

Jos mahdollisimman moni suomalainen ottaisi koronarokotteen, syntyisi laumasuoja. Hallituksen tavoite on, että yli 12-vuotiaista suomalaisista 80 prosenttia oli saanut kaksi rokotetta lokakuun alkuun mennessä.

”Myös hyvin vanhoilla ja haurailla ihmisillä rokotteen teho jää alemmas kuin terveillä nuoremmilla ihmisillä”, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Laumasuojasta olisi erityistä hyötyä vaikeasti sydän- tai keuhkosairaille tai syöpää sairastaville lapsille.

Nohynekin mukaan vain hyvin harva ei pysty ollenkaan ottamaan rokotetta lääketieteellisistä syistä. THL on linjannut, ettei saattohoidossa oleville ihmisille, joilla aktiivisista hoitotoimista on luovuttu, suositella koronarokoitetta.

"Saattohoidossa ihmiset voivat olla niin hauraita, että on arveltu mrna-rokotteiden voimakkaiden haittareaktioiden, kuten voimakkaan kuumereaktion, olevan heidän kestokyvylleenlle liikaa”, Nohynek sanoo.

On myös olemassa joitakin ihmisiä, joilla on allergia mrna-rokotteen ainesosaa polyetyleeniglykolia kohtaan. Se on kuitenkin erittäin harvinaista.

Husin Iho- ja allergiasairaalassa on tutkittu lukuisia vakaviksi allergisiksi reaktioiksi epäiltyjä tapauksia, jotka ovat johtuneet koronarokotteista.

”Tutkimuksissa selvitetään, onko reaktiossa kyse esimerkiksi anafylaksiasta, mutta yli 99 prosenttia reaktioista on jotakin muuta kuin allergiaa”, sanoo Allergiaklinikan vastaava ylilääkäri, professori Mika Mäkelä.

Henkeä uhkaavassa laajassa allergisessa anafylaksiassa ihmisen verenpaine romahtaa ja hänelle tulee laaja-alainen turvotus, punoittava nokkosrokko tai vaikkapa astmakohtaus.

Jos rokotettu saa ensimmäisestä annoksesta selkeästi tunnistettavan anafylaksian, hänelle ei anneta ainakaan samaa rokotetta olevaa toista koronarokoteannosta.

Arveltuja anafylaksioita on Mäkelän arvion mukaan yksi tapaus 50 000–80 000 pistosta kohden. Hänen mukaansa koko maailmassa ei ole raportoitu yhtään koronarokotteesta allergian vuoksi johtuvaa äkkikuolemaa.

Arvostettu lääketiedelehti The New England Journal of Medicine julkaisi kliinisen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin koronarokotteen aiheuttamia hurjiakin ihoreaktioita. Kaikilta tutkituilta löytyi vain rokotteen aiheuttama ohimenevä tulehdusreaktio, mutta ei allergiavasta-aineita.

Mäkelän mukaan voimakkaidenkaan rokotereaktioiden ei ole havaittu liittyvän vasta-ainetasoihin. Rokote tehoaa hyvin vaikka siitä saisikin voimakkaan reaktion.

Laumasuojan suurimpana uhkana on Nohynekin mukaan se, ettei deltavariantin osalta tulla saamaan ihan täyttä immuniteettia.

Huonolla tuurilla virusinfektio voi tulla kahdenkin rokoteannoksen läpi ja viruksen saanut voi välittää sitä eteenpäin. Nohynek viittaa hoitokotiepidemioihin, joissa kaksi rokoteannosta saaneet hoitohenkilökuntaan kuuluvat ovat saaneet viruksen ja tartuttaneet sen tietämättään hoidettaviin.

Toinen uhka on, jos ihmiset eivät ota rokotteita riittävästi. Silloin rokotekattavuus jää toivottua alhaisemmaksi eikä ole mahdollista päästä laumasuojaan. Nohynekin arvion mukaan yli 80 prosentin rokotekattavuus saavutettaneen Suomessa joskus lokakuun lopulla tai marraskuun alkupuolella.

”Täydellistä laumasuojaa ei 80 prosentilla saada deltaa vastaan, sillä virus on ärhäkkä tarttumaan ja tautiryppäitä voi edelleen harvakseltaan tulla”, Nohynek sanoo.

”Erityisesti rokottamattomien keskuudessa.”

Riikka Pakarinen toivoo, että mahdollisimman moni suomalainen ottaisi koronarokotteen ja syntyisi ainakin jonkinlainen laumasuoja.

Riikka Pakarinen ei laske laumasuojan varaan. Hän toimii suositusten mukaan ja käyttää yleisissä tiloissa edelleen maskia, huolehtii turvaväleistä sekä pesee käsiään. Hän on myös päättänyt luottaa siihen, etteivät ihmiset tule kipeänä esimerkiksi kuntosalille.

”Kyllä sitä huomaa herkästi huolestuvansa, siirre on mielessä arjessa tiheästi. Kerran esimerkiksi treenin jälkeen vatsalihaksiani särki ja aloin välittömästi miettiä, onkohan kaikki hyvin.”

Pakarisen työpaikalla on myös otettu käyttöön pikatestit. Hän on niihinkin tyytyväinen, vaikkei testitulos olekaan niin luotettava kuin laboratoriossa tehty.

Pakarinen on jo uskaltanut kahdesti ulkomaanmatkallekin: Pariisissa koronapassi toimi moitteetta ja kaikkia turvallisuusmääräyksiä noudatettiin hyvin. Samaa hän toivoisi Suomeenkin.

”Siitä tuli hyvä ja turvallinen olo.”

Riikka Pakarinen toivoo hartaasti, että mahdollisimman moni suomalainen ottaisi koronarokotteen ja syntyisi ainakin jonkinlainen laumasuoja.

”Kun edes riittävän moni on saanut rokotteen, vakavasti sairastuneiden määrä vähenee. Koronasta tulee kuin mikä tahansa flunssa.”

Lue lisää: Tavoite rokotuskattavuudessa voi myös nousta 90 prosenttiin, epidemia supistuu hitaasti

Lue lisää: Hallituksen tavoite 80 prosentin rokotus­kattavuudesta on asian­tuntijoiden mukaan mahdollinen – ”Kaikki riippuu nyt rokotusinnosta”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat