Matala hemoglobiini voikin olla hyväksi terveydelle – Saattaa jopa vaikuttaa painoindeksiin, sanoo tutkija - Hyvinvointi | HS.fi

Matala hemoglobiini voikin olla hyväksi terveydelle – Saattaa jopa vaikuttaa painoindeksiin, sanoo tutkija

Matalan hemoglobiinin terveysvaikutusten tutkiminen antaa arvokasta tietoa aineenvaihdunnasta. Se voi myös auttaa vähentämään liikalihavuutta, sanoo epidemiologi ja tutkijatohtori Ville Karhunen.

Verikoenäyte THL:n tiloissa Helsingissä.

27.10. 13:36

Juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.

Epidemiologi ja tutkijatohtori Ville Karhunen Oulun yliopistosta:

”Hemoglobiini on veren valkuaisaine, jonka tehtävä on kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Jos hemoglobiiniarvo on matala, kehossa on ikään kuin lievä, krooninen hapenpuute.

Perinteisesti on ajateltu, että korkea hemoglobiiniarvo olisi terveyden kannalta aina parempi asia. Tuoreessa tutkimuksessamme tehty löytö on vastoin tuota yleistä käsitystä.

Alhainen hemoglobiini normaalivaihtelun rajoissa on yhteydessä alhaisempaan painoindeksiin, parempiin kolesteroliarvoihin sekä yleisemminkin terveellisempään aineenvaihduntaan. Painoindeksi ja kolesteroliarvot ovat yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskiin, joten tämä tieto voi auttaa taistelussa niitä sekä kakkostyypin diabetesta vastaan.

Aiemmin on hiirikokeiden perusteella esitetty, että elimistön hapenpuute muuttaa aineenvaihduntaa tuhlailevammaksi ja suojaa siten lihavuudelta ja metaboliselta oireyhtymältä. Uudet tutkimustuloksemme sekä hiiri- että ihmisaineistoissa ovat yhtäpitävät tämän väitteen kanssa.

HEMOGLOBIININ vaihtelun normaaliväli on miehillä 134–167 grammaa per litra, naisilla 117–155.

Tutkimuksemme lähtöajatus oli, että jos ihmisellä on elimistössään lievä ja krooninen hapenpuute, se aktivoi niin sanotun hapenpuutevasteen eli HIF-vasteen. Tämän vasteen aktivoituminen puolestaan muuttaa aineenvaihduntaa.

Matala hemoglobiini toimii samaan tapaan kuin urheilijoilla korkean paikan leiri.

Energia-aineenvaihdunnan säätelyyn vaikuttavat hapenpuutevasteen lisäksi hyvin monet asiat, kuten ikä, sukupuoli, fyysinen aktiivisuus ja useat muut kehon biologiset asiat. Hemoglobiiniin taas vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten perimä sekä ympäristö.

HAPENPUUTEVASTETTA ei pystytä suoraan mittaamaan ihmiseltä, vaikka hiirillä HIF-vastetta on tutkittu paljon. Niinpä me käytimme hemoglobiiniarvoa kuvaamaan hapenpuutetta. Hemoglobiini kuljettaa happea, ja hemoglobiinitasot heijastavat elimistön hapettumista.

Matala hemoglobiini toimii siis samaan tapaan kuin urheilijoilla korkean paikan leiri. Matalasta hemoglobiinista ’kärsivällä’ on hapenpuutevasteen aktivoiva happivaje. Vastaavasti urheilija hakee leiriltä vastaavanlaisia happivaje-olosuhteita, jotta HIF-vaste aktivoituisi.

SUOMALAISISTA aikuisista yli puolet luokitellaan ylipainoisiksi, ja metabolisen oireyhtymän yleisyys aikuisväestössä on noin 30 prosenttia. Miehillä se on hieman yleisempää kuin naisilla.

Metabolisella oireyhtymällä viitataan tilaan, jossa ihmisellä on useita yhtäaikaisia aineenvaihdunnan häiriöitä. Näitä ovat esimerkiksi ylipaino, huonot verensokeriarvot, huonot veren rasva-arvot ja korkea verenpaine. Aineenvaihdunnan häiriöt yhdessä tai erikseen altistavat kakkostyypin diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.

Emme suoraan vertailleet sitä, kuinka suuri on terveydellinen riski normaalivaihtelun rajoihin mahtuvien hemoglobiiniarvojen ala- ja yläpäässä. Metaboliseen oireyhtymään liittyvien arvojen viitearvot ovat erinomainen apu oman metabolisen terveyden arvioinnissa. Tutkimuksessa havaitsimme, että hemoglobiinin lasku 10 grammaa per litra vastaa keskimäärin 3,4 prosenttia pienempää painoindeksiä.

Tutkimustulosten mukaan alhainen hemoglobiini saattaa suojata lihavuudelta.

Hemoglobiiniarvojen vaikutusta havainnollistamaan voidaan ottaa esimerkki Villestä ja Kallesta. He ovat saman ikäisiä ja pituisia eli 175-senttisiä, liikkuvat yhtä paljon eivätkä tupakoi. Jos Kallella on 10 yksikköä alhaisempi hemoglobiini, niin Kalle painaa 74 kiloa ja Ville 76,5 kiloa. Kallen painoindeksi on 24,2 ja Villen liki 25.

Pitkittäistutkimuksessa havaitsimme, että alhaisemman hemoglobiinin ja paremman aineenvaihdunnan yhteys vahvistui jonkin verran iän myötä. Mahdollisesti siis iäkkäillä tämä hyöty on suurempi. Tutkimme kuitenkin vain 31–46-vuotiaita, joten iäkkäämpien tilasta ei voida sanoa mitään varmasti.

SYY- JA SEURAUSSUHTEIDEN analysointi ihmisaineistoilla on älyttömän haastavaa, koska erilaisia tutkimusta sekoittavia ja harhauttavia tekijöitä on paljon. Se tarkoittaa, että tutkimustuloksista pitää puhua kieli keskellä suuta.

Hapenpuutevasteen vaikutuksia on kuitenkin pystytty tutkimaan eri näkökulmista, ja tulosten mukaan alhainen hemoglobiini saattaa suojata lihavuudelta.

Jokaisella on oma hemoglobiinin normaalitaso, joka pysyy melko vakiona aikuisiän. Yksittäisen ihmisen keinot muuttaa omia hemoglobiiniarvojaan ovat rajalliset.

Liikalihavuus on keskeinen haaste, ja nyt olemme saaneet arvokasta tietoa aineenvaihdunnan ja lihavuuden mekanismeista.

Tutkimuksesta ei pysty vetämään vahvoja päätelmiä yksilön hemoglobiiniin. Jokaisella on oma hemoglobiinin normaalitaso, joka pysyy melko vakiona aikuisiän. Yksittäisen ihmisen keinot muuttaa omia hemoglobiiniarvojaan ovat rajalliset.

Saadut tulokset voivat tulevaisuudessa olla hyödyksi, jos esimerkiksi hapenpuutevasteeseen liittyviä entsyymejä onnistutaan käyttämään lihavuus- ja aineenvaihduntalääkkeiden kehityksessä. Samoin tuloksista voi olla hyötyä muissa kansanterveyteen liittyvissä ongelmissa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat