Kivessyöpä yleistyy tuntemattomasta syystä – Eino Nurmisto kertoo oireista, joiden vuoksi toinen kives jouduttiin leikkaamaan pois - Hyvinvointi | HS.fi

Kives­syöpä yleistyy tuntemattomasta syystä – Eino Nurmisto kertoo oireista, joiden vuoksi toinen kives jouduttiin leikkaamaan pois

Mitä aikaisemmin syöpä havaitaan, sitä helpompi se on hoitaa, sanoo asiantuntija.

Loppuuko seksielämä, pohti ”valtakunnan ykköshomo” ja ”tulevaisuuden tyyliguru”, somevaikuttaja Eino Nurmisto, kun hän aavisti sairastuneensa kivessyöpään.

26.10. 13:40 | Päivitetty 26.10. 20:35

Syyskuun 13. päivän aamuna kello varttia vaille seitsemän somevaikuttaja Eino Nurmisto seisoi jumissa Peijaksen sairaalan tuulikaapissa. Hän oli menossa leikkaukseen, jossa häneltä poistettaisiin toinen kives, mutta sekä ulko-ovi että sisempi ovi pysyivät kiinni.

Samassa ahdistavassa tilanteessa tuntui olevan koko Nurmiston elämä. Hänen kiveksestään oli löydetty kasvain, mutta vielä ei tiedetty, oliko se syöpä. Ulospääsyä ei näkynyt.

Edessä oleva leikkaus herätti kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä oli se, loppuuko seksielämä – kun hän nyt vihdoin oli päässyt sellaiseen vaiheeseen elämässään, että seksi oli hyvää. ”Se olisi kohtalon ivaa.”

Vielä isompi kysymys oli se, loppuuko koko elämä ennen aikojaan. Nurmiston mielen ääniraidalla soi jatkuvalla toistolla Samuli Putron kappaleen kertosäe Mä tahdon tavalliset hautajaiset.

Nyt 31-vuotias Nurmisto istuu haastattelussa Sanomatalossa Spice Girls -collegepaidassaan ja turkoosit kynnet hohtaen. Hän kertoo kivessyövästään rauhallisesti, vähän vitsaillenkin. Niin kuin niistä Peijaksen sairaalan sähköllä toimivista ovistakin, joka avautuivat lopulta hyvissä ajoin ennen leikkausaikaa.

Nurmisto tunnetaan Tämän kylän homopoika -nimisestä blogistaan sekä Instagram-tilistään, jolla on lähes 11 000 seuraajaa. Instagramissa Nurmisto kutsuu itseään valtakunnan ykköshomoksi ja tulevaisuuden tyyliguruksi.

Kivessyövästä kertominen ei ehkä äkkiseltään tunnu istuvan ”rehellisen nautiskelun ja muhkeiden aamiaisten sanansaattajan” Instagram-profiiliin, mutta harkinnan jälkeen Nurmisto päätti kuitenkin kertoa sairaudestaan.

”Loppujen lopuksi oli helpompi kertoa, kuin miettiä jatkuvasti, miten välttää kertomasta.”

Kivessyöpä myös yleistyy länsimaissa reipasta vauhtia.

Professori Teuvo Tammela on hyvillään, jos tieto kivessyövästä leviää. ”Mitä aikaisemmin tauti havaitaan, sen parempi.”

Hänellä on 40 vuoden kokemus kivessyövän hoidosta ja tutkimuksesta. Hän kouluttaa edelleen nuoria lääkäreitä. Tammela ei kommentoi Nurmiston sairautta, vaan kertoo kivessyövästä yleisellä tasolla.

Kivessyöpä on 20–40-vuotiaiden miesten yleisin pahanlaatuinen sairaus, joka saattaa tulla jo 17-vuotiaalle. Tautitapausten huippu osuu 20—30 ikävuoden väliin.

Kivessyöpä myös yleistyy länsimaissa reipasta vauhtia. ”Kun aloitin urani, kivessyöpiä oli Suomessa noin 45 tapausta vuodessa. Nykyisin niitä on 170—180”, Tammela kertoo.

Taudin syytä ei tiedetä. Kivessyöpä alkaa kehittyä pojalle murrosiässä, kun sukupuolihormonit alkavat hyrrätä. On arvailtu, että taustalla voisi olla äidin altistuminen raskauden aikana ympäristön kemialliselle kuormitukselle.

Esimerkiksi Norjassa kivessyöpää esiintyy nelin–viisinkertainen määrä Suomen tapauksiin verrattuna.

”Monin kerroin enemmän kuin Suomessa sitä esiintyy myös Tanskassa, jossa poikia opetetaan jo koulussa tunnustelemaan kiveksiään”, Tammela kertoo.

Lääkärin vastaanotolle päästessä patti oli jo peukalonpään kokoinen.

Heinäkuussa Nurmisto huomasi ensimmäisen kerran, että kiveksessä oli jotakin outoa – jonkinlaisia ohimeneviä vihlaisuja. Pian sen jälkeen hän tunsi myös pahkuran. ”Tajusin, että tämä ei mene ohi itsestään.”

Nurmisto otti Omaolo-palvelun kautta yhteyttä terveyskeskukseen. Siihen mennessä hän oli ehtinyt ahmia internetistä paljon tietoa kivessyövästä. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan viikon, mikä tuntui Nurmistosta pitkältä. Lääkärin vastaanotolle päästessä patti oli jo peukalonpään kokoinen. Ultraäänitutkimusta piti odottaa vielä pari viikkoa.

Ennen kiveksen poistoleikkausta Nurmisto kävi vielä kuvantamistutkimuksessa ja erikoislääkärin eli urologin vastaanotolla. Siellä keskusteltiin ensimmäisen kerran syövän mahdollisuudesta. Lääkäri kysyi Nurmistolta, haluaako tämä varmuuden vuoksi säilöä siittiöitään pakastimeen.

Nurmisto ei halunnut. ”Olen pidemmän ajan kuluessa varmistunut siitä, että en tule hankkimaan biologisia lapsia. Mutta monelle kysymys lapsista on varmasti ensimmäisenä mielessä, joten hyvä että asia otettiin esille”, hän sanoo.

Tammela tähdentää, että kiveksen poisto ei merkitse sitä, että mies ei pystyisi sen jälkeen saamaan lapsia luonnonmenetelmällä. Myös seksi onnistuu hyvin yhdelläkin kiveksellä.

”Jos testosteronituotanto pikkuisen notkahtaa, keho käskyttää aivolisäkettä yllyttämään jäljelle jäävää kivestä tuottamaan sitä lisää”, Tammela sanoo.

Siittiöiden määrä saattaa kuitenkin vähentyä. Näin voi käydä varsinkin silloin, jos syöpä on ehtinyt kasvattaa etäpesäkkeitä ja hoidossa joudutaan käyttämään sädehoitoa tai solunsalpaajia.

Siksi potilaille tarjotaan mahdollisuutta tallentaa siemennestettä pakastimeen ennen hoitoja. ”Jos lapsen saaminen ei jatkossa tahdo onnistua, hedelmöitystä voidaan yrittää inseminaatiolla eli suihkuttamalla siemennestettä suoraan kohtuun tai koeputkihedelmöityksellä”, Tammela kertoo.

”Tuleville lääkäreillekin opetan, että kiveksessä tuntuva kyhmy on syöpä, kunnes toisin todistetaan.”

Hän muistuttaa kuitenkin, että mitä aikaisemmassa vaiheessa syöpä havaitaan, sitä vähemmillä hoidoilla yleensä selvitään.

Siksi kiveksen oireiluun tulee aina suhtautua vakavasti. ”Tuleville lääkäreillekin opetan, että kiveksessä tuntuva kyhmy on syöpä, kunnes toisin todistetaan.”

Hoitoon tulisi Tammelan mukaan päästä mahdollisimman pian. ”Jos esimerkiksi ultraäänikuvausta joudutaan odottelemaan pari viikkoa, potilas kannattaisi lähettää suoraan yksikköön, jossa on urologi paikalla”, Tammela sanoo.

”Jos etäpesäkkeet sijaitsevat pallean alapuolella, lähes kaikki potilaat paranevat.”

Jos syöpä ei ole ehtinyt kasvattaa etäpesäkkeitä, hoidoksi riittää Tammelan mukaan usein kiveksen poisto. Puuttuva kives voidaan korvata proteesilla.

Etäpesäkkeet kasvavat tyypillisesti munuaisten alapuolelle, selkärangan vieressä sijaitseviin imusolmukkeisiin. Mutta niitä voi tulla myös esimerkiksi keuhkoihin tai aivoihin. Niitä hoidetaan solunsalpaajilla sekä tarvittaessa myös leikkaamalla tai näiden hoitojen yhdistelmillä. Joissakin kivessyövän tyypeissä myös sädehoito voi tulla kyseeseen.

”Solunsalpaajahoidot ovat usein raskaita, mutta nuori mies kestää ne kyllä”, Tammela sanoo.

Hänellä on myös lohdullinen viesti: ”Jos etäpesäkkeet sijaitsevat pallean alapuolella, lähes kaikki potilaat paranevat.”

Hyvä uutinen on sekin, että solunsalpaajahoidot ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti ja niiden tulokset ovat parantuneet.

”Yli 90 prosenttia kivessyöpään sairastuneista paranee”, Tammela summaa.

Kivessyöpä ei välttämättä ole niin raskas ja kauhea, kuin omat mielikuvat siitä voivat olla, sanoo somevaikuttaja Eino Nurmisto.

Nurmiston syöpä ei ollut ehtinyt kasvattaa etäpesäkeitä. Se saatiin poistettua leikkauksella kokonaan.

Leikkaus oli helpompi kuin Nurmisto oli pelännyt. Hän viipyi sairaalassa vuorokauden ja kivuistakin selvisi tavallisilla särkylääkkeillä.

Leikkauksen jälkeen Nurmisto sai varmistuksen siitä, että kyseessä oli pahanlaatuinen kasvain eli syöpä. Tieto tuli sähköisenä kirjeenä. Lokakuun alkupuolella hän kävi Meilahden sairaalan syöpäklinikalla lääkärin vastaanotolla.

”Siellä oli leppoisa ja hyväntuulinen meininki. Boheemin oloinen lääkäri onnitteli ja sanoi, että jos syöpä pitää saada, niin tämä on paras mahdollinen”, Nurmisto kertoo.

Tästä eteenpäin hänen terveydentilaansa seurataan viiden vuoden ajan. ”Jos huolia tulee, voin soittaa syöpäklinikalle. Huolta pidetään”, Nurmisto toteaa.

Hän hymyilee pöydän toisella puolella vähän hämillisenä: Onko siitä tosiaan vasta runsaat kolme kuukautta, kun hän huomasi syövän oireet ensimmäistä kertaa? Miten arkipäiväisesti ja epädramaattisesti kaikki kävikään.

Hänen viestinsä kaikille on tämä: ”Jos huomaa itsessään jotakin poikkeavaa, niin heti vaan tarkistuttamaan itsensä! Kivessyöpä ei välttämättä ole niin raskas ja kauhea, kuin omat mielikuvat siitä voivat olla.”

Nurmisto olisi toivonut saavansa terveydenhuollon henkilöstöltä enemmän lämpöä ja empatiaa.

Asiat olisivat silti voineet mennä paremminkin.

Varsinkin alkuvaiheessa pelko ja ahdistus olivat suurimmillaan. Silloin Nurmisto ”makasi kotona ahdistuskuopassa”.

Hän olisi toivonut saavansa terveydenhuollon henkilöstöltä enemmän lämpöä ja empatiaa. Syövän mahdollisuus olisi hänen mielestään pitänyt ottaa heti puheeksi. Sen sijaan Nurmisto koki, että esimerkiksi terveyskeskuslääkäri vältteli aihetta käyttämällä suuren osan vastaanottoajasta keskusteluun alkoholinkäytön vaaroista.

Patologin syöpälausunnosta Nurmisto olisi mieluummin kuullut puhelimitse kuin lukenut sen sähköisestä viestistä. Silloin hän olisi päässyt esittämään kysymyksensä saman tien, eikä jäänyt etsimään vastauksia omin päin internetistä.

”Epätietoisuuden hetkinä omalle katastrofiajattelulle oli eniten tilaa”, Nurmisto sanoo.

Pahimpina hetkinään hän kuunteli musiikkia, varsinkin Samuli Putron kappaleita. Hän sai lohtua myös Putro puhuu kuolemasta -ohjelmasarjasta, jossa kuolemasta puhuttiin rakentavasti ja pohdiskellen. ”Se sai kuoleman näyttämään normaalilta, elämään kuuluvalta asialta – ei lainkaan järkyttävältä eikä hirveältä.”

Kun Nurmistolta kysyy, kokeeko hän viisastuneensa, hän ravistaa päätään niin, että kikkelin muotoiset korvikset heilahtavat. Hän ei samastu lainkaan niihin lehtien sankaritarinoihin, joissa syövän selättänyt kertoo ”elävänsä nyt jokaisen päivän niin kuin se olisi viimeinen”.

Mutta hän ei myöskään suunnittele enää aktiivisesti omia hautajaisiaan.

”Jos joskus mietinkin, että kannattaako samppanjat juoda vai säästää hautajaisiin, niin itse aion ne juoda.”

Vertaistukea syöpää sairastaville on tarjolla Kaikki syövästä -verkkosivustolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat