Sukupuolistereotypiat näkyvät edelleen kouluissa – Nella Salmiselle ei edes esitelty urheilulukiota vaihtoehtona - Hyvinvointi | HS.fi

Sukupuoli­stereotypiat näkyvät edelleen kouluissa – Nella Salmiselle ei edes esitelty urheilu­lukiota vaihtoehtona

Opettajien ja opinto-ohjaajien sisäistämät stereotypiat tytöistä ja pojista vaikuttavat oppilaille esiteltyihin jatko-opintovaihtoehtoihin.

Lukiota käyvän Nella Salmisen mielestä asenteita täytyy lähteä purkamaan joka suunnasta: ei pelkästään kouluista, vaan myös koulun seinien ulkopuolelta.

27.11.2021 12:00

Kirjoittajat ovat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimituksen toimittajia.

Kouluilla on velvollisuus tehdä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka velvoittavat ohjaamaan oppilaita sukupuoleen tai muihin eroihin katsomatta. Nuorisotutkimusseuran tutkijan Jenni Lahtisen mukaan suunnitelmien toteutuminen käytännössä on kuitenkin usein yksittäisten opettajien ja ohjaajien henkilökohtaisen kiinnostuksen ja toiminnan varassa.

Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ovat yksinkertaistavia ja yleistäviä käsityksiä, jotka peittävät alleen sukupuolikategorioiden sisäisen vaihtelun.

”Tytöt ja pojat eivät ole yhtenäisiä joukkoja, vaan ryhmien sisällä on tosi paljon vaihtelua”, Lahtinen toteaa.

Peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee olla lähestymistavaltaan sukupuolitietoista eli se ei saa ylläpitää tyypittävää ryhmittelyä sukupuolen mukaan.

“Tavoitteena on auttaa jokaista oppilasta tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja”, Turun yliopiston tutkija Sari Miettinen sanoo.

Lahtinen ja Miettinen ovat mukana Potentiaali-hankkeessa, jossa tutkitaan sukupuoli- ja kulttuuritietoista opinto-ohjausta. Hankkeen tavoitteena on kehittää stereotypioita purkavia ohjauksen työkaluja opetus- ja ohjaushenkilöstölle.

Opettajien ja ohjaajien on Lahtisen mukaan hyvä osata tunnistaa omia käsityksiään ja yhteiskunnan normeja. Tämän jälkeen stereotypioita voidaan lähteä purkamaan.

“Stereotypiat kaventavat sitä, mitä ihminen voi olla. Ne voivat rajoittaa yksilön toimintamahdollisuuksia”, Turun yliopiston tutkija Sari Miettinen sanoo.

“Yleinen sukupuolistereotypia yläasteella on, että tytöt pärjäävät opinnoissa paremmin kuin pojat, joita pidetään luokan pelleinä”, kertoo lukion ensimmäistä vuotta opiskeleva Nella Salminen, 16.

Salmisen mukaan tyttöjen oletetaan pärjäävän koulussa hyvin. Jos näin ei kuitenkaan ole, saavat tytöt osakseen väheksyntää. Poikien hyvä koulumenestys sen sijaan on yllätys kaikille.

“Itsekin hämmästyin kuullessani, että jollain pojalla on melkein kympin keskiarvo”, Salminen huomauttaa.

“Toisaalta poikia saatetaan myös kiusata hyvästä koulumenestyksestä, eivätkä he siksi uskalla näyttää osaamistaan.”

Salminen uskoo, että moni poika voisi olla hyvä koulussa, jos koulujen ilmapiiri olisi erilainen. On opettajien, mutta toisaalta myös oppilaiden tehtävä huolehtia siitä, että ilmapiiri luokassa on sellainen, että kaikki uskaltavat ja pystyvät oppimaan.

”Poikia saatetaan kiusata hyvästä koulu­menestyksestä, eivätkä he siksi uskalla näyttää osaamistaan.”

Salminen on itse saanut opetuksessa ymmärtää, että miesvaltainen ala ei välttämättä ole se ala, jolle hänen kannattaa lähteä. Hän harrasti pitkään erilaisia kilpaurheilulajeja, mutta hänelle ei yläasteen aikana missään vaiheessa esitelty urheilulukiovaihtoehtoja.

“Silloin olin sitä mieltä, että tämä laji on se, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Minulle kerrottiin kuitenkin kilpaurheilun riskeistä ja siitä, kuinka vaikea olisi naisurheilijana tienata ammatikseen. Sillä perusteltiin sitä, miksi urheilulukio ei kannattaisi olla ykkösvaihtoehtona.”

Salmiselle on edelleen jäänyt tunne siitä, että häneltä suljettiin joitain vaihtoehtoja pois.

Hänen mielestään miesvaltaisesta alasta kiinnostunutta tyttöä pitäisi kannustaa eikä kyseenalaistaa tämän päätöstä.

“Aina tarvitaan ensimmäisiä ihmisiä. Aina on ensimmäinen naiskirurgi tai ensimmäinen naispääministeri, ja jos nuoria ei rohkaista rikkomaan rajoja, niin tilastot ja tosiasiat eivät koskaan muutu.”

Jos koulutusalan valitsee sen mukaan, mikä on tyypillistä tai hyväksyttyä omalle sukupuolelle omien kiinnostuksen kohteiden sijaan, voi tutkija Miettisen mukaan päätyä alalle joka ei pidemmän päälle motivoi tai kiinnosta.

”Aina tarvitaan ensimmäisiä ihmisiä.”

Jatko-opintovalinnat ovat molempien tutkijoiden mukaan olleet 1970–1980-luvuilta asti yhtä sukupuolittuneita kuin nykyään. Segregaatiota eli sukupuolten välistä eriytymistä on pyritty purkamaan erilaisilla kehittämishankkeilla.

Jenni Lahtinen kertoo, että työskentely on ollut lähinnä projekteihin rajattua, mutta sillä on ollut pidempiaikaisia vaikutuksia esimerkiksi koulutuspoliittisiin asiakirjoihin.

Opinto-ohjaajien resurssit ovat pienet. Tämän vuoksi aikaa esimerkiksi kahdenkeskisille ohjauskeskusteluille on vähän, tutkijat huomauttavat.

”Olisi helppoa, jos stereotypioiden purkamiseen pystyisi vaikuttamaan vain opinto-ohjausta säätämällä”, Lahtinen toteaa.

Jatko-opintopaikan valintaan liittyy kuitenkin opinto-ohjauksen lisäksi paljon muitakin tekijöitä, kuten ystävät, arvot ja työllistymismahdollisuudet.

“Opinto-ohjaajien ja opettajien koulutukseen voitaisiin kuitenkin sisällyttää opintoja sukupuoleen ja feministiseen pedagogiikkaan liittyen”, Lahtinen ehdottaa.

Miettinen huomauttaa, että ihmiset ja maailma ovat paljon monimuotoisempia kuin stereotypiat.

“Ei ole kyse vain stereotypiasta tai sukupuolesta vaan siitä, miten me kohdataan ihmisiä ja millaisia mahdollisuuksia me heille annetaan”, Miettinen muistuttaa.

Hän kuitenkin suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.

“Nuoresta polvesta tulee koko ajan enemmän porukkaa, joka vaatii ja tiedostaa asioita, se on hyvä.”

Oikaisu 27.11. klo 17.14: Nella Salmisen nimi oli jutun otsikossa kirjoitettu virheellisesti muotoon Nella Lahtinen.

Opinto-ohjaaja tai opettaja, näin vältät stereotypiat työssäsi

  • Keskity oppilaiden yksilöllisiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Sukupuolen perusteella ei pidä olettaa, haluaako nuori hakea jatko-opintoihin ammattikouluun vai lukioon.

  • Esittele oppilaille jo varhaisessa vaiheessa kaikki uramahdollisuudet vähättelemättä mitään koulutussuuntaa. Painota sitä, että tietyn alan mies- tai naisvaltaisuus ei tarkoita, ettei sinne voisi hakea, jos ala kiinnostaa.

  • Tutustu Potentiaali-hankkeen materiaaleihin ja THL:n listaan sukupuolitietoisesta kielenkäytöstä. Mieti, miten puhut eri oppilasryhmistä tai missä tilanteissa tuot sukupuolta esille. Pyri käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä.

  • Keskustele tasa-arvoasioista työpaikallasi ja hanki tarvittaessa täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta tarjoaa esimerkiksi Potentiaali-hanke.

  • Arvioi työt niin, että et tiedä, kuka tekstin on kirjoittanut tai millainen hänen aikaisempi koulumenestyksensä on ollut.

  • Kiinnitä huomiota myös opetusmateriaaleihin. Esimerkiksi monipuolisella kuvituksella voit vaikuttaa siihen, että materiaalit eivät ylläpidä stereotypioita siitä, minkälaisia töitä naiset tai miehet tekevät. Nuori tarvitsee ympäristöönsä samaistuttavia esimerkkejä eri alojen työntekijöistä, jotta hän ymmärtää vaihtoehtojensa moninaisuuden.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat