Helsinkiläinen opettaja kutisti hiilijalanjälkensä ilmastotavoitteiden mukaiseksi – Nyt hän kertoo, miten arki muuttui - Hyvinvointi | HS.fi

Annamari Värtö haluaa säilyttää maapallon myös yksivuotiaalle tyttärelleen.

Kaikki kiertoon

Annamari Värtö on pienentänyt hiilijalanjälkeään yli 10 000:sta noin 2 500:aan. Se on ilmastoraporteissa ääneen lausuttu tavoite.


1.12.2021 13:07 | Päivitetty 2.12.2021 7:00

Helsinkiläinen opettaja Annamari Värtö kertoi marraskuussa Instagram-tilillään ostaneensa kauppareissulla muovikassin.

Se oli hänen seuraajilleen uutinen, koska hän oli ostanut muovikassin edellisen kerran noin vuosi sitten.

”En ollut varta vasten lähtenyt kauppaan eikä minulla ollut kangaskassia mukana, kuten yleensä on”, Värtö kertoo.

Värtö on pari vuotta ylläpitänyt Pallon kokoinen elämä -blogia, jossa hän kertoo, kuinka on pienentänyt omaa hiilijalanjälkeään yli 10 000:sta noin 2 500:aan. Se on ilmastoraporteissa ääneen lausuttu tavoite, joka mahdollisimman monen pitäisi saavuttaa, ettei maapallo lämpene 1,5 astetta enempää tämän vuosisadan aikana.

Vuonna 2018 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki oli Sitran raportin mukaan 10 300.

Muovikassipäivitys herätti monissa kysymyksiä roskien lajittelusta: Eikö Värtö tarvitse muovipusseja edes roskapusseina? Hänellä on kuitenkin perhe, johon kuuluu puoliso ja kaksi pientä lasta. Roskaa varmasti kertyy.

Annamari Värtö hoiti paritaloyhtiöön erilliset muovi- ja kartonki-jäteastiat, koska halusi itse kierrättää kaikki jätteensä.

Annamari Värtö ei ole vegaani, mutta tekee pääasiassa kasvisruokaa.

Värtö avaa keittiön roskiskaapin. Sinne on suurin osa roskista sullottu leipäpusseihin, wc-paperipusseihin tai lasten maissinaksupussiin. Biojätteet kerätään pahviseen kaurahiutalepakettiin, jonka Värtö nappasi paritalonaapureiden yhteisestä kartonkikeräyksestä.

Metallit ja lasit kerätään perheessä kaupan muovikassiin ja erotellaan toisistaan kierrätyspisteellä. Sama kassi on palvellut vuosia, Värtö kertoo.

Värtö alkoi pikku hiljaa tutkia, mitä hän voisi itse arjessaan tehdä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Värtö havahtui ilmaston lämpenemiseen toden teolla 2018, jolloin ilmestyi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ipcc-raportti (The Intergovernmental Panel on Climate Change). Siinä kerrottiin, kuinka kiire päästöjen vähentämisellä on ja kuinka merkittävä ero on 1,5 ja 2 asteen lämpenemisellä on. Värtö alkoi pikku hiljaa tutkia, mitä hän voisi itse arjessaan tehdä oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

Kuinka iso merkitys sillä on, ettei osta kaupassa käydessään muovipusseja?

”Kasseihin fokusointi on mielestäni siinä mielessä tärkeätä, että se on arjessa kohdattava valinta. Sitä kautta rupeaa helposti miettimään muitakin kulutusvalintojaan”, sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

”Vaikka se ei kuluttajan hiilijalanjäljessä ole yksistään kovin iso osa, sillä voi olla kulutuskäyttäytymistä muovaava vaikutus”, hän perustelee.

Muovikassien vähentämiseen alettiin Suomessakin kiinnittää yhä enemmän huomiota kymmenisen vuotta sitten.

Muovikassien kulutus on näyttänyt vähenevän joka vuosi.

Vuonna 2016 Kaupan liitto teki ympäristöministeriön kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on vähentää muovikassien kulutusta. Niin sanottu Green deal johti siihen, että myös monen vaate- ja urheilukaupan kassalla muovikassit tulivat maksullisiksi. Muovikassisopimuksen taustalla on EU-direktiivi, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä ja merten roskaantumista.

Dahlbon ympäristöministeriöstä kesällä 2021 saaman tiedon mukaan muovikassien kulutus on näyttänyt siitä asti vähenevän joka vuosi. Vuonna 2017 suomalaiset käyttivät vuodessa 70,5 muovikassia henkeä kohden, ja vuonna 2019 kulutusmäärä oli laskenut 62,5 muovikassiin.

"Korona voi tietysti muuttaa tätä trendiä”, Dahlbo sanoo.

Hedelmät Annamari Värtö punnitsee ilman pussia ja panee kaikki samaan kangaskassiin, jonka kylkeen hän liimaa riviin punnitustarrat vierekkäin.

Suomen ympäristökeskuksen kymmenen vuoden takaisessa selvityksessä esitettiin aikanaan, että ekologisin valinta ostoskassiksi olisi kierrätysmuovista tehty kestokassi, koska sitä voi käyttää niin moneen tarkoitukseen ja sen käyttöikä on pitkä. Tuolloin tällaista ostoskassia ei vielä ollut kaupoissa yleisesti tarjolla.

"Materiaalista huolimatta olennaista on yksittäisen kassin käyttömäärä”, Dahlbo muistuttaa.

Kaikkein paras on hänen mukaansa kassi, joka on jo valmiina kotona, eli sitä ei tarvitse ostaa. Muovikassittomuus on hänen mukaansa hyvä tapa vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä tuotannosta syntyviä päästöjä, sillä jos muovikasseja tai muita tuotteita kulutetaan vähemmän, myös niiden valmistus ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

”En minä ehdoton ole.”

Värtön hiilijalanjälki ei ole pienentynyt vain olemalla ostamatta muovikasseja. Vanhat trikoovaatteet hän leikkelee pieniksi palasiksi, joita käytetään talouspaperin sijaan lasten käsien ja ruokatahrojen pyyhkimiseen. Lisäksi hän käyttää kuukautiskuppia sekä palasaippuaa ja -shampoota, ja perheen lapsilla käytetään pääasiassa kestovaippoja.

”En minä ehdoton ole, ja esimerkiksi mökillä ja kylässä ollessa pidän kyllä kertakäyttövaippoja matkassa”, hän sanoo.

Perhe syö kasvispainotteisesti, eikä esimerkiksi vaatteita osteta uutena. Juuri viisi vuotta täyttäneelle esikoiselle löytyi myös mieleinen merirosvolegolaiva Tori.fi:stä.

”Lapset saavat uusia vaatteita tai leluja joskus isovanhemmilta”, Värtö kertoo.

Viisivuotias osaa hänen mukaansa jo kysyä, että kävisikö äiti kirppiksellä, jos hän toivoo jotakin.

Muovia sinänsä Värtö ei karta, mutta pyrkii kyllä kierrättämään kaiken. Hän käyttää keittiön kaapeissa säilytysrasioina muovirasioita, joissa myydään kaupoissa hedelmiä.

Annamari Värtö on leikellyt vanhoista t-paidoista palasia, joilla voi pyyhkiä lasten ruokaroiskeita keittiössä.

Muovi on Dahlbon mukaan noussut ihmisten tietoisuuteen ja käytännön toimenpiteisiin nimenomaan roskaantumisen takia.

”Muoveja on päätynyt väärään paikkaan eli luontoon. Tilanne on kestämätön, ja siksi roskaamista on ehkäistävä kaikin käytettävissä olevin keinoin”, hän sanoo.

Dahlbon mukaan muovin lajittelua ei kannata vähentää, vaikka osa lajittelupisteisiin viedystä muovijätteestä jouduttaisiin välillä polttamaan sen sijaan, että se päätyisi uusiokäyttöön.

"Innostus muovin lajitteluun kotitalouksissa on ollut valtaisaa, ja muovia on muutamassa vuodessa saatu kerättyä enemmän kuin mihin kierrätysjärjestelmän kapasiteetti on riittänyt”, hän sanoo.

Lisäkapasiteettia kuitenkin Dahlbon mukaan suunnitellaan ja kehitetään koko ajan, jotta muovista saataisiin kiertoon mahdollisimman iso osa.

”Muovin kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti koko ajan, koska se on materiaalina monipuolinen ja taipuu moneen käyttöön” , hän sanoo.

Elintarvikkeissa muovipakkaus pidentää säilyvyyttä ja vähentää ruokajätteen syntymistä.

Muovipakkausten ansiosta on esimerkiksi vähennetty kuljetuspäästöjä, koska se on pakkausmateriaalina kevyttä moneen muuhun verrattuna. Esimerkiksi elintarvikkeissa muovipakkaus ei myöskään ole välttämättä haitallinen, sillä se suojaa elintarvikkeita ja pidentää siten niiden säilyvyyttä ja vähentää ruokajätteen syntymistä.

”Ruokajätteestä tulee paljon isommat päästöt kuin sen muovipakkauksen valmistuksesta”, Dahlbo sanoo.

Ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen sanoo, että ruuan osuus hiilijalanjäljestä on 20 prosenttia, samoin erilaisten tavaroiden ja palveluiden. Asumisen ja liikkumisen osuudet ovat vähän suurempia.

Värtön perheen paritalo lämpenee ekosähköllä, ja perheessä on auto. Hän itse liikkuu yksin tai vain lasten kanssa aina sähköavusteisella laatikkopyörällä tai julkisilla liikennevälineillä. Myös lentomatkustamisen hän lopetti vuonna 2018.

”Sen jälkeen olen käynyt laivalla Tallinnassa ja laiva-junayhdistelmällä Göteborgissa sekä kerran Liettuassa autolla”, hän kertoo.

Hän myöntää joskus kaipaavansa matkustelua, jota harrasti paljonkin nuorena. Silti hän tyytyy vain katselemaan ja vähän kadehtimaankin muiden matkakuvia sosiaalisessa mediassa.

”Haluan säilyttää tämän maapallon lapsilleni”, hän sanoo.

Annamari Värtö syö lähinnä kasvisruokaa, mutta käyttää jonkin verran maitotuotteita ja kananmunia.

Annamari Värtö kierrättää taloudessaan kaikki mahdolliset pussit.

Lue lisää: Suomalaiset käyttävät kaksi miljoonaa muovi­pussia päivässä – Moni potee huonoa omaa­tuntoa, mutta ovatko muovi­kassien vaihto­ehdot ympäristölle parempia?

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat