”Monen rokottamattoman mieli muuttuu vielä” – Koronatilannetta seuranneet psykologit kertovat, miksi tunnelin päässä näkyy valoa - Hyvinvointi | HS.fi

”Monen rokottamattoman mieli muuttuu vielä” – Koronatilannetta seuranneet psykologit kertovat, miksi tunnelin päässä näkyy valoa

”Ei pidä luulla, että on 20 prosenttia ihmisistä, jotka eivät koskaan tule ottamaan rokotetta. Monien mieli muuttuu”, sanoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen.

Rautatientorilla Helsingissä järjestettiin 20. marraskuuta koronarokotuksia ja koronapassia vastustava mielenosoitus. Psykologit kertovat, miten rokotekeskustelun kärjistymistä voidaan välttää.

26.11. 2:00 | Päivitetty 26.11. 7:31

Koronasuositukset palasivat tiistaina vauhdilla. Pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa päätettiin laajasta etätyö- ja maskisuosituksesta, joka astui voimaan heti.

Moni on odottanut koronapandemian päättymistä, siksi uusien suositusten asettaminen vuoden pimeimpään aikaan voi herättää ahdistuksen ja turhautumisen tunteita.

Psykologi Kaisa Saurio sanoo, että reaktiot ovat yksilöllisiä. Toiset viihtyvät etätöissä ja saattavat jatkaa elämäänsä normaalisti. Jaksaminen on enemmän koetuksella, jos on uskonut pandemian olevan loppusuoralla ja elämä vaikeutuu merkittävästi.

Psykologi Kaisa Saurio

”Jos odottaa vain paluuta vanhaan, jää koko pandemian ajaksi jumiin odottamaan jotain, mitä ei koskaan tapahdu”, Saurio sanoo.

Kun negatiiviset tunteet alkavat hallita elämää, Saurio kehottaa puuttumaan niihin ajoissa. Pelkkä tahdonvoima ei riitä tunteiden tai ajatusten muuttamiseen.

”Kannattaa muistella, mikä aiemmin on toiminut hyvin. Joku käsittelee ärsyyntymistään parhaiten kanavoimalla sen muiden auttamiseen. Toisille läsnäolo- ja hengitysharjoituksista tai ajatusten kirjaamisesta paperille voi olla apua.”

”On hyvä muistaa, että harva ihminen toimii tahallaan moraalittomasti tai muita haittaavalla tavalla.”

Negatiiviset tunteet saattavat kohdistua enemmän epävarmaan tautitilanteeseen kuin suojaustoimiin. Saurio on projektisuunnittelijana Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkimuksessa, jossa tarkastellaan suomalaisten suhtautumista koronavarokeinoihin molempien rokotteiden jälkeen.

Tutkimuksen perusteella suomalaisilla on edelleen valmiutta koronan torjuntatoimiin, ja he kokevat ne merkityksellisinä ja omien arvojensa mukaisina. Suojaustoimiin, kuten maskien käyttöön, suhtauduttiin myönteisesti.

Rokotteiden osalta keskustelu on alkanut kärjistyä. Saurio sanoo, että turhautumista ei pitäisi kohdistaa yhteen ryhmään.

”On hyvä muistaa, että harva ihminen toimii tahallaan moraalittomasti tai muita haittaavalla tavalla. Muihin voi yrittää vaikuttaa näyttämällä esimerkkiä, kannustamalla ja auttamalla. Joissakin tilanteissa on myös tärkeää vetää rajoja, esimerkiksi kieltäytyä tapaamisesta, jos toinen ei noudata suojaustoimia.”

”Rokottamattomuus ei ole mikään pysyvä tila tai ominaisuus.”

Sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen

Sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen sanoo, että rokotteen ottamisesta ei pitäisi tehdä identiteettikysymystä. Hankonen toimii edellä mainitun tutkimushankkeen johtajana.

”Rokottamattomuus ei ole mikään pysyvä tila tai ominaisuus, eikä siihen kaikilla liity pelkoa rokotuksen luotettavuudesta. Kyse voi olla välinpitämättömyydestä tai rokotuksen saatavuuden hankaluudesta.”

Voiko koronatilanteen heikentyminen vaikuttaa siihen, miten rokotteeseen jatkossa suhtaudutaan?

Hankonen sanoo, että koronatilanteen heikentyminen olisi voitu Suomessa ennakoida jo kesällä. Deltavariantti levisi silloin laajasti rokotuksista huolimatta esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun suojaustoimia purettiin.

”WHO viestitti jo kesällä, että on vaarallista, jos korkean rokotuskattavuuden maat ryhtyvät vähentämään suojaustoimia.”

Ihmisille olisi pitänyt kertoa selvemmin, että tuplarokote suojaa vakavalta koronataudilta, mutta ei riitä tartuntojen ehkäisyyn.

Hän sanoo, että joillekin on voinut muodostua väärä kuva rokotteiden tehosta, kun koronatilanne ei parantunutkaan.

Ihmisille olisi pitänyt kertoa selvemmin, että tuplarokote suojaa vakavalta koronataudilta, mutta ei riitä tartuntojen ehkäisyyn. Siksi edelleen tarvitaan esimerkiksi maskeja.

Hankonen sanoo, että viestinnässä tulisi lisätä monipuolisesti ymmärrystä rokotteiden tehosta eri vasteita vastaan. Hän nostaa esimerkiksi punkkirokotukset. Suomalaiset tietävät, että ne antavat suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan, mutta eivät suojaa borrelioosilta, minkä takia punkkisyyniä edelleen suositellaan.

”On koko ajan ollut tiedeyhteisön tiedossa, että tuplarokotetut voivat sairastua tai levittää deltavarianttia. Sitä ei ehkä ole selitetty tarpeeksi.”

”Triplarokotus estää tehokkaasti myös tartuntoja.”

Vaikka koronapandemia saattaa näyttää loputtoman pitkältä, toiveikkaita ajatuksia ei Hankosen ja Saurion mukaan kannata hylätä.

”Triplarokotus estää tehokkaasti myös tartuntoja, joten siinä mielessä tunnelin päässä on näkyvissä valoa”, Hankonen sanoo.

Lisäksi Hankonen uskoo, että moni rokottamaton suomalainen haluaa yhä ottaa koronarokotteen. Hän sanoo, että rokotteita saattoi jäädä alkusyksystä ottamatta, koska monesta suunnasta tuli viestiä, että korona on ohi.

”Ei pidä luulla, että on 20 prosenttia ihmisistä, jotka eivät koskaan tule ottamaan rokotetta. Monien mieli muuttuu, kun rokotusten turvallisuudesta karttuu tietoa ja rokottautuminen tehdään helpoksi.”

Häiriötila ja rutiinien rikkoutuminen voi kääntyä myös mahdollisuudeksi. Kriisi voi Saurion mukaan paljastaa hauraat rakenteet sekä yhteiskunnassa että omassa mielessämme ja ihmissuhteissamme.

”Kun kaikki on muutostilassa, olemme myös psykologisesti valmiimpia tekemään muutoksia.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan