Kännykän tuijottaminen läheltä saa silmämunat venymään – Tästä on kyse ilmiössä, jota pidetään jo maailmanlaajuisena epidemiana - Hyvinvointi | HS.fi

Kännykän tuijottaminen läheltä saa silmämunat venymään – Tästä on kyse ilmiössä, jota pidetään jo maailman­laajuisena epidemiana

Maailmanlaajuinen huoli on, että likinäköisyyden lisääntyessä yleistyvät myös siihen liittyvät silmäsairaudet.

Likinäköisyys on selvästi yhteydessä lähikatseluun, jota harjoitetaan esimerkiksi älylaitteiden pienten ruutujen ääressä.

30.11.2021 10:46

Kuinka kauan olet tänään tuijottanut tietokoneen tai puhelimen ruutua? Tai vielä tärkeämpi kysymys, kuinka läheltä olet katsonut ruutua?

Lähikatselua, eli kohteen katsomista alle 30 senttimetrin etäisyydeltä, on nimittäin pidetty yhtenä vahvimpana syynä likinäköisyyden lisääntymiseen.

Likinäköisyys eli myopia on yleistynyt viime vuosikymmeninä niin voimakkaasti, että esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO pitää sitä jo maailmanlaajuisena epidemiana. Nyt koronapandemian pelätään kiihdyttävän kehitystä entisestään.

Likinäköisyydessä ihminen näkee lähelle hyvin, mutta kauempana olevat kohteet jäävät epäteräviksi. Tämä johtuu usein siitä, että silmämunan pituus on kasvanut liikaa.

Silmämuna alkaa muuttua muodoltaan enemmän soikeaksi, kun sen pitäisi olla pyöreä. Tällöin kaukana olevan kohteen kuva muodostuu liian aikaisin verkkokalvon etupuolelle.

Optisen taittokyvyn mittarina pidetään diopteria. Esimerkiksi -1 diopterin likinäöllä yli metrin päässä sijaitsevat asiat alkavat näyttää sumeilta. -2 diopterin näöllä tarkkuus puolestaan on noin puoli metriä. Käytännössä oman likinäön voi huomata esimerkiksi siitä, että televisiota katsoessa joutuu siirtymään lähemmäs ruutua, jotta näkee tekstityksen.

Likinäköisyys­epidemia on räjähtänyt käsiin erityisesti Kaakkois- ja Itä-Aasiassa. Esimerkiksi Manner-Kiinassa parikymppisistä noin 80 prosentilla on ongelmia kaukonäkönsä kanssa.

Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on havaittu samansuuntaista trendiä, toteaa silmätautien erikoislääkäri ja silmätautiopin dosentti Juho Wedenoja.

”Nuorissa ikäluokissa esiintyvyys on selvästi suurempi kuin vanhemmissa”, sanoo Wedenoja.

Suomessa 1900-luvun alkupuolella syntyneistä alle kymmenesosa oli likinäköisiä, mutta vuosisadan loppupuolella syntyneistä jo 22–30 prosenttia.

WHO:n arvion mukaan likinäköisiä on 2050-luvulla puolet maailman väestöstä. Silloin kymmenesosan arvellaan olevan voimakkaasti likinäköisiä.

Koronan myötä ruudun edessä on vietetty yhä enemmän aikaa etätöissä ja -koulussa.

Myopiaa pitkään tutkinut silmätautiopin dosentti Olavi Pärssinen pitää todennäköisenä, että pandemian seurauksena likinäköisyys lisääntyy jonkin verran. Samaa ovat ennustaneet useat kansainväliset tutkijatkin.

Koronarajoitusten vaikutuksista on tehty jo ensimmäisiä tutkimuksiakin. Esimerkiksi alkuvuodesta julkaistussa kiinalaistutkimuksessa likinäköisyys näytti lisääntyvän 6–8-vuotiaiden lasten keskuudessa kolmen kuukauden koulusulun aikana.

Pärssinen suhtautuu kuitenkin kriittisesti kiinalaistutkimuksen tuloksiin. Hän näkee tutkimuksessa metodologisen ongelman, sillä etäkoulussa olleita lapsia verrattiin koulunsa aloittaneisiin.

Pärssinen lisää, että likinäön kehittyminen tapahtuu pitkällä aikavälillä.

”Jos katsot nyt tuntitolkulla läheltä puhelinta, et ole huomenna likinäköinen, etkä välttämättä ensi vuonnakaan”, hän toteaa.

Myopiaa on pitkään pidetty pääosin perintötekijöistä johtuvana. Tekijöitä on tunnistettu jo satoja, mutta ne eivät itsessään selitä likinäköisyydestä kuin pienen osan.

Sen sijaan likinäköisyyden on todettu olevan selvästi yhteydessä lähikatseluun. Älypuhelin on tästä hyvä esimerkki, sillä pientä ruutua on pakostakin katsottava lähempää.

Pelkästään puhelimia ei voi kuitenkaan syyttää myopia­epidemiasta. Esimerkiksi Aasiassa likinäköisyys lähti yleistymään jo ainakin 1950-luvulla, kauan ennen älylaitteiden aikaa.

Yleistyminen on lähes suoraan verrannollinen koulutuksen määrään, kertoo Pärssinen.

Esimerkiksi vuosituhannen alussa tehdyssä norjalaistutkimuksessa insinööri­opiskelijoista 48 prosenttia oli likinäköisiä opiskelun alussa ja 65 prosenttia kolme vuotta myöhemmin. Likinäköisyyden lisääntyminen oli yhteydessä erityisesti luennoilla vietettyyn ja tieteellisen kirjallisuuden lukemiseen käytettyyn aikaan.

Mitä lähempää asiaa katsoo, mitä pidempään ja mitä kauemmin, sitä todennäköisemmin on riski likinäköisyydelle, tiivistää Pärssinen.

Myopian voimakkuutta ennustaa se, kuinka nuorena se alkaa. Usein kouluiässä alkaneen myopian kehitys pysähtyy noin parikymppisenä, kertoo Pärssisen ja Wedenojan Lääkärilehteen kirjoittama tutkimuskatsaus.

”50-vuotias, joka ei ole likinäköistynyt, ei silmän kasvun puolesta tulekaan likinäköistymään”, sanoo Wedenoja.

Tulevaisuudessa siis yhä useampi saattaa käyttää silmälaseja näkemiseen. Maailmanlaajuinen huoli on kuitenkin, että likinäköisyyden lisääntyessä vauhdilla yleistyvät myös siihen liittyvät silmäsairaudet.

Mitä voimakkaampi myopia, sitä suurempi riski sairastua liitännäissairauksiin, kuten kaihiin, glaukoomaan ja verkkokalvosairauksiin.

Tästä seuraa painetta terveydenhuollolle.

”Suomessa silmäterveyspalvelujen tarve on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi Husissa silmätautien hoitosuoritemäärät ovat tuplaantuneet noin 10 vuoden välein”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) silmäklinikalla työskentelevä Wedenoja.

Likinäköisyys korjataan yleensä asettamalla nenälle miinuslasit, silmiin piilolinssit tai menemällä laserleikkaukseen. Maailmalla on käytössä myös erikoispiilolinssejä, joilla pyritään hidastamaan likinäköisyyden etenemistä. Niiden käyttöön näyttää tosin liittyvän infektio­riskejä.

Miten omia silmiään voi sitten suojata?

Ylivoimaisesti paras tapa ehkäistä likinäköisyyttä on oleilla ulkona. On viitteitä, että valon voimakkuudella olisi osuutta asiaan. Mahdollisesti jo parilla tunnilla ulkoilua päivässä voi olla suojaavaa vaikutusta, tai sillä, että ulkoilua on ajallisesti enemmän kuin lähikatselua.

Silmien suojaamiseksi lähikatselua olisi myös hyvä tauottaa riittävän usein.

”Tutkimusten mukaan muutaman minuutin tauolla puolen tunnin välein näyttää olevan vaikutusta. Tärkeintä on kuitenkin, erityisesti lapsilla, varata riittävästi aikaa ulkoiluun, mielellään yhtä paljon kuin lähikatseluun”, sanoo Pärssinen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat