Moni pureskelee kynsiään tai vispaa jalallaan huomaamatta sitä itse – Asiantuntija kertoo, mistä pakonomainen näprääminen johtuu ja milloin on syytä huolestua - Hyvinvointi | HS.fi

Moni pureskelee kynsiään tai vispaa jalallaan huomaamatta sitä itse – Asian­tuntija kertoo, mistä pakon­omainen näprääminen johtuu ja milloin on syytä huolestua

Stimmailu eli toistava toimintatapa on normaalia ja yleistä. Aikuisten näprättävät stressilelut toimivat, koska ne auttavat keskittymään ja kiinnittämään huomion pois jostain ajatuksia häiritsevästä.

Sormilla näpräilyyn eli stimmailuun tarkoitetut stressilelut ovat hyvä keino välttää jotain haitallista toistavaa toimintaa, kuten hiusten nyppimistä tai kynsien pureskelua.

8.12.2021 12:58 | Päivitetty 8.12.2021 15:06

Yksi kieputtaa hiussuortuvaa sormensa ympäri, toinen piirtelee paperille ympyröitä ja kolmas rummuttaa pöydän reunaa tai naputtaa rytmiä jalallaan. Aika monella on jokin tapa, jota toistaa usein tilanteessa, jossa on joko stressaantunut, turhautunut tai vaikkapa vihainen.

”Se on tapa pyrkiä rauhoittamaan tai stimuloimaan itseään. Se liittyy tilanteeseen, jossa ihminen on joko ahdistunut tai hänellä voi olla puutetta ärsykkeistä”, sanoo neuropsykologi Matti Vanhanen Kuopion Niuvanniemen sairaalasta.

Vanhasen mukaan käytös voi liittyä myös tunnetiloihin.

”Jos on kovin hermostunut tai iloinen jostakin, pyrkii rauhoittamaan levotonta mielialaa tekemällä jotain kädellä tai vispaamalla jalkaa.”

Hän painottaa, ettei yleensä kyse tosiaankaan ole sairaudesta tai poikkeavuudesta, vaan tapa liittyy ihan normaaliin ihmisen toimintaan.

Vastaava neuropsykologi Laura Sokka Terveystalosta on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa näpertely tai liikehdintä on hyvin tavallinen itsesäätelyn keino, jolla hallitaan mielen sisäistä kaaosta.

”Se voi auttaa keskittymään ja sulkemaan pois häiritseviä ajatuksia”, Sokka sanoo.

Tällaista tiedostamatonta näpräilyä kutsutaan stimmailuksi.

Sen yleisyydestä asiantuntijat eivät osaa sanoa, sillä aihetta on tutkittu lähinnä autismin kirjon häiriön ja adhd:n yhtenä oireena. Näihin kehityksellisiin häiriöihin liittyy kuitenkin paljon muitakin oireita, eikä stimmailun perusteella voi tehdä diagnoosia mistään häiriöstä.

Esimerkiksi autismin kirjon häiriöön liittyy merkittäviä vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten kanssa, lisäksi heillä voi olla erikoista kaavamaista käyttäytymistä ja puheen poikkeavuutta.

”Lapsuudessa esimerkiksi itseään heijaamalla rauhoittelu on aika tavallista käytöstä, ei välttämättä ollenkaan poikkeavaa. Yleensä se vähenee pikku hiljaa”, Vanhanen sanoo.

Ongelma stimmailussa on, että sitä ei useinkaan huomaa itse tekevänsä.

Vanhasen mielestä ihmisten itsensä tarkkaileminen on nykyään lisääntynyt ja siksi aika tavallisiakin asioita saatetaan pitää merkkinä kummallisuudesta ja poikkeavuudesta.

Sokka tosin huomauttaa, että esimerkiksi nuorten aikuisten arjen ärsyketulva on lisääntynyt, joten rauhoittumiskeinoja tarvitaan.

Siksi hän ei yhtään ihmettele, että lähes joka toinen aamuruuhkassa kulkeva pitää kuulokkeita korvillaan ja rauhoittaa omaa tilaansa sillä tavalla.

Näpräilyn tarpeeseen on kehitetty stressiä lievittäviä käsileluja aikuisille: palloja, solmuja, hyrriä, geelityynyjä ynnä muuta sellaista.

Stressilelut ovat asiantuntijoiden mukaan ihan hyvä keino siirtää levoton mieli johonkin konkreettiseen asiaan, koska ongelma stimmailussa eli toistavassa käyttäytymisessä on, että sitä ei useinkaan huomaa itse tekevänsä.

Vanhasen mukaan toiminnasta pitäisi ensin tulla tietoiseksi ja sitten opetella sen tilalle korvaava toiminta, jolloin alkuperäinen, jopa haitalliseksi yltynyt toiminta voi jäädä kokonaan pois.

Korvaavan toiminnan avulla, kuten stressipallon puristelemisella voi yrittää vähentää haitalliseksi muodostunutta pakonomaista tapaa, vaikkapa kasvojen verille asti näpläämistä. Korvaavaan toimintaa välttämättä kuitenkaan tarvita erillistä välinettä.

”Olennaista on, että kädelle on jotakin muuta tekemistä kuin esimerkiksi näpelöidä naamaa", Vanhanen sanoo.

Haitallisina pakonomaisesti toistuvina tapoina pidetään vaikkapa hiusten nyppimistä, ihon nipistelyä, kynsien pureskelua, sormien imemistä ja vartalon tai raajojen tarkoituksetonta liikuttelemista.

”Jos lelun avulla voi välttää turhaa toistuvaa toimintaa, se on ihan hyvä”, Vanhanen sanoo.

Jos jalkojaan heiluttelemalla tulee rennompi olo, se on vain hyvä asia.

Harmiton piirtely, hyräily tai liikkuminen voivat olla ihan hyviä keinoja lievittää oloa.

Laura Sokan mukaan levotonta mieltä ja ylikuormitusta voi rauhoittaa mikä tahansa tekeminen, kuten kävely ulkoilmassa. Jotkut kanavoivat näpräilyntarpeensa esimerkiksi käsitöiden tekemiseen.

Sekä Sokka että Vanhanen ovat yhtä mieltä siitä, että stimmailuun, joka ei häiritse itseä eikä muita, ei tarvitse puuttua. Harmiton piirtely, hyräily tai liikkuminen voivat olla ihan hyviä keinoja lievittää oloa. Jos jalkoja heiluttelemalla tulee rennompi olo, se on vain hyvä asia.

Jos sen sijaan puoliso tai joku muu läheinen alkaa huomautella asiasta tai jos toiminta on niin pakonomaista, että se häiritsee työntekoa, voi olla syytä hankkiutua tutkimuksiin.

”Jos vaikkapa nyppii hiuksiaan niin paljon, että päänahkaan tulee kaljuja kohtia, muttei silti pysty lopettamaan, on syytä hankkiutua lääkärin puheille, Vanhanen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat