”Se on niin kauhea ajatus” – Toista koronajoulua varjostavat pelko ja väsymys - Hyvinvointi | HS.fi

”Se on niin kauhea ajatus” – Toista korona­joulua varjostavat pelko ja väsymys

Joulunviettoa sävyttää tänä vuonna epävarmuus. Harva kuitenkaan haluaa joulunvietossa nostaa esiin ristiriitoja, vaikka niitä lähipiirissä olisikin.

Osa perheistä viettää jo toista koronajoulua etäyhteyksillä sukulaisiin.

23.12.2021 2:00 | Päivitetty 23.12.2021 6:58

Suku on jakautunut perinteestä poiketen nyt pienempiin porukoihin erityisesti siitä johtuen, että yhdeltä puuttuu koronarokotus. Nainen, 39

Jouluna emme tapaa kaikki yhdessä, vaan kahdessa eri ryhmässä. Toisessa porukassa yksi on ottanut vain ensimmäisen rokotuksen viime keväänä, mutta kieltäytynyt muista. Häntä ei ymmärretä. Nainen, 70

toinen koronajoulu on käsillä. Hetken jo näytti siltä, ettei epidemia tänä jouluna pilaa sukujoulua, mutta nyt joulunviettoa leimaa kuitenkin epävarmuus. Uusia koronarajoituksia astuu voimaan jo jouluaattona.

Kysyimme lukijoilta, miten paheneva koronatilanne vaikuttaa joulun­viettoon. Valtaosassa vastauksista aiheesta oli keskusteltu sovussa ja suuri osa uskoo rokotusten tuovan jonkinlaista suojaa ainakin vakavaa tautia vastaan.

Erimielisyydet olivat vastauksissa vähemmistössä, mutta niitäkin oli. Osa kertoi, ettei halua nähdä rokottamattomia sukulaisiaan ja jättäytyy siksi joulunvietosta kokonaan tai viettää juhlaa vain samassa taloudessa asuvien kanssa.

”Sisältö on yhdenmukainen oman kokemukseni kanssa. Ei ihmisillä ole hirveästi ole ristiriitoja, mutta niillä, joilla on, ne ovat syvempiä”, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Sirpa Pitkäniitty Väestöliitosta.

Parisuhteissa tai suvun kesken on joillain keskenään erilainen suhtautuminen koronarokotuksiin ja -rajoituksiin. Tällaisessa arvo­keskustelussa voidaan käydä repiviäkin riitoja, mutta niissä ollaan Pitkäniityn mukaan harvoin omalla kohdalla valmiita kompromisseihin.

”Ajattelisin, että se, kenen luo mennään, päättää, kuinka moni ja ketkä voivat osallistua”, Pitkäniitty sanoo.

Pitkäniitty arvelee, että jos lähipiirissä on jo aiemmin ollut ristiriitoja tai erimielisyyttä joulunviettoon liittyen, koronatilanteeseen eri tavalla suhtautuminen ei ainakaan helpota tilannetta.

Hänen omassa asiakaskunnassa on tullut esiin myös se, että osa iäkkäämmistä vanhemmista haluaa jouluna nähdä jo aikuistuneita lapsiaan, vaikka nämä eivät olisikaan ottaneet rokotetta.

”Sisaruksille on keskenään tullut ristiriitatilanteita, ja sisarukset ovat enemmän ottaneet kantaa, että saako nähdä vai eikö saa”, Pitkäniitty sanoo.

Miehen vanhemmilta kysyttiin, sopiiko heille, että tulemme mieheni kanssa käymään (koska olen rokottamaton). Heille sopi. Oma perheeni ei välitä, vaikka ovatkin kaikki rokotettuja. Nainen, 37

Ei ole tullut erimielisyyksiä. Yksittäiset henkilöt ovat joulujuhlakutsuista kieltäytyneet koronatilanteen vuoksi, ja tämä on otettu molemmin puolin ymmärtäväisesti vastaan. Nainen, 32

Jotain erimielisyyttä on ollut riippuen erilaisista näkökannoista esimerkiksi rokotteen tärkeyteen ja turvallisuuteen. Mutta hyviä keskusteluja on myös käyty, vaikka eri mieltä on oltu. Nainen, 29

Vanhemmille ihmisille, joiden sosiaaliset kontaktit ovat olleet muuten vähissä, voi olla erityisen tärkeää tavata jouluna. Ja siksi he ovat valmiita ottamaan myös riskejä.

Pitkäniityllä ei ole ristiriitoihin yksinkertaista ratkaisua, mutta hän kehottaa ihmisiä etsimään mahdollisimman rakentavia ratkaisuja. Voidaan esimerkiksi nähdä riskiryhmään kuuluvien kanssa ulkona, käydä parvekkeen alla joulutervehdyskäynnillä tai ottaa videopuheluyhteys.

Pitkäniityn mielestä tärkeintä on tunne, ettei kukaan koe tulevansa sysätyksi syrjään ja jäävänsä yksin.

”Joulu on tunnetasolla latautunutta aikaa, ja siksi jouluna halutaan olla läheisten kanssa”, Pitkäniitty sanoo.

Hän uskoo, että jouluun liittyy kaikissa sukupolvissa meidän kulttuurissamme rauha ja hiljaisuus ja se, että syödään hyvin. Siksi jouluna moni ajattelee, ettei silloin kuulu nostaa esiin ristiriitoja, vaan ne halutaan ainakin jouluaterian ajaksi siirtää sivuun.

”Ajatellaan, että erimielisyyksistä huolimatta kestämme toisiamme tämän hetken”, Pitkäniitty sanoo.

Asennoidun jouluun epävarmoilla mielin. Kaikki voi muuttua viime hetkiin asti ja jälkeenpäinkin voi vielä tulla tieto tahattomasta altistamisesta. Olisi ihanaa vihdoin saada viettää huoletta yhdessä aikaa. Nainen, 40

Pelonsekaisella mielellä lähdemme joulun viettoon. Eniten huolestuttaa sairaaloiden ylikuormitus: entäs jos joku vanhuksista kaatuu ja teloo lonkkansa? Mahtuuko sairaalaan? Nainen, 51

Lukijoiden vastauksissa nousi vahvasti esiin myös pelko ja epävarmuus. Moni pienten lasten vanhemmista haluaisi tarjota lapsilleen joulun, jossa myös isovanhemmat ovat läsnä, mutta toisaalta ei haluaisi vahingossakaan tartuttaa koronaa iäkkäille vanhemmilleen. Kukaan ei halua, että joku riskiryhmään kuuluva joutuisi teho-osastolle joulunvieton takia.

”Se on niin kauhea ajatus, että sen takia ei voi tehdä tiettyjä ratkaisuja”, Pitkäniitty sanoo.

Iso osa kyselyyn vastanneista kertoi tekevänsä koronakotitestit ennen aattoillan kokoontumista.

Pitkäniityn mukaan yhteyden pitäminen toisiin ja kohtaaminen toisten kanssa on muuttunut jopa haitalliseksi koronan takia. Läheisistä ihmissuhteista haetaan usein hyväksyntää, rakkautta ja välittämistä. Sen joutuu nyt osoittamaan toisella tapaa ja meille jokaiselle on tärkeää muodostaa yhteys toisiin ihmisiin. Se on Pitkäniityn mukaan tutkitustikin osa hyvinvointia.

Ei jakseta enää tätä paniikinomaista vouhotusta. Rokotukset on otettu ja jos siitä huolimatta sairastutaan, niin ei voi mitään. Nainen, 59

Osa ihmisistä alkaa olla jo niin väsynyt koronaepidemiaan, ettei enää jaksa olla niin tarkka joulunvietostakaan.

Pitkäniityn mukaan moni saattaa ajatella, että 2– 3 rokotuksen jälkeen todennäköisyys sairastua on ehkä pienempi. Tulee helposti olo, että jos korona tulee, kärsin sen enkä jaksa enää pelätä.

"Tässäkin voi olla pohjimmiltaan kyse pelon voittamisesta. Pelko iski silloin 1,5– 2 vuotta sitten, eikä sitäkään loputtomiin jaksa”, Pitkäniitty sanoo.

Lainaukset on poimittu HS:n lukijoille suunnatusta verkkokyselystä.

Lue lisää: Kannattaako oireettoman tehdä kotitesti? Pitääkö lapset testata ennen iso­vanhempien tapaamista? 10 kysymystä ja vastausta toisesta koronajoulusta

Lue lisää: ”Saa mennä joulukirkkoon”, linjasi ministeri – näin joulunviettoon nyt ohjeistetaan

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat