Miten koronavirustilanne tulisi ottaa huomioon joulunvietossa? Pitäisikö sukulaisten näkeminen unohtaa? Vai tulisiko läheiset testata ennen joulupöytään istumista?
Tänä vuonna joulu otetaan toisen kerran vastaan keskellä epävarmaa koronatilannetta. Tiistai-iltana hallitus päätti kiristää rajoituksia muun muassa ravintoloiden ja rajavalvonnan osalta.
Lue lisää: Näistä rajoituksista hallitus päätti tiistaina
HS kokosi tähän juttuun 10 kysymystä ja vastausta koronaviruksen omikronmuunnoksesta sekä tulevasta joulunvietosta.
Ketkä omikronia tartuttavat, ja millaisissa yhteyksissä tartunnan voi saada?
Kuka tahansa infektoitunut voi tartuttaa tautia eteenpäin, vastaa virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.
Todennäköisimmin tartunnan saa lähipiiristä, mutta sen voi myös saada keneltä tahansa lähikontaktilta.
”Koronavirus leviää pisaratartuntana esimerkiksi puhuessa, laulaessa tai huutaessa. Pisaratartunnan saa todennäköisemmin lähietäisyydeltä, joten etäisyyttä muihin olisi hyvä pitää ainakin kaksi metriä”, kertaa Julkunen.
Ilkka Julkunen.
Toisaalta virus voi tarttua myös ilmasta pienten aerosolien kautta. Näitä syntyy pisaroiden ohessa puhuessa tai esimerkiksi yskiessä.
”Tartunnan voi myös saada suljetussa tilassa, jossa on huono ilmanvaihto ja paljon ihmisiä. Tällöin tartunnan voi saada kauempaa, mutta nämä tilanteet ovat kuitenkin poikkeuksia”, selventää Julkunen.
Esimerkiksi siis kassajonossa seistessä on vain pieni todennäköisyys saada tartunta, ellei jonossa ole tartunnan saanutta, joka puhumalla tai yskimällä levittää pisaroita lähietäisyydellä.
Altistumisaika riippuu paljon tilanteesta, kuten etäisyydestä, ja siitä, kuinka paljon sairastunut ihminen levittää pisaroita.
”Mitä enemmän pisaroita sairastunut levittää, ja mitä lähempi kontakti tämän kanssa on, sitä todennäköisempää on tartunnan saaminen”, tiivistää Julkunen.
Miten maskit vaikuttavat omikronilta suojautumiseen?
”Maski estää pisaroiden tuloa hengitysteihin, ja sairastuneella henkilöllä pisaroiden leviämisen lähiympäristöön”, sanoo Julkunen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti maskisuositustaan viime perjantaina. Päivitetyn suosituksen mukaan kaikkien yli 12-vuotiaiden tulisi lisätä maskin käyttöä koko maassa.
THL:n mukaan maskia suositellaan käytettävän tilanteessa, jossa lähikontaktia ei voida välttää ja riski tartunnalle on suuri.
Maskin suojateho on kuitenkin rajallinen, muistuttaa Julkunen. Tarkkaa analyysiä aiheesta ei ole, mutta on arveltu, että kirurgiset maskit estäisivät tartuntaa enimmillään 30 prosenttisesti.
FFP2/3-tason hengityssuojissa teho on parempi. Nämä maskit suojaavat myös käyttäjäänsä, kun taas kasvomaskien teho perustuu enemmän siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä, kertoo THL.
Suojateho riippuu myös siitä, miten maski on kasvoilla.
Esimerkiksi zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti totesi HS:lle tiistaina, että omikronia ja sen vaikutuksia voidaan hillitä muun muassa käyttämällä FFP2-tason kasvosuojaimia.
Miten omikron eroaa muista virusvarianteista?
Julkusen mukaan omikron ei eroa dramaattisesti muista huolestuttaviksi luokitelluista varianteista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että omikron saattaa jopa aiheuttaa lieväoireisempaa tautia kuin deltavariantti.
Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut omikronin lisäksi alfa-, beeta-, gamma-, ja deltamuunnokset huolestuttaviksi varianteiksi.
Julkusen mukaan omikron vaikuttaa tarttuvan ja väistävän rokotesuojaa muita muunnoksia helpommin. Tämä tarkoittaisi sitä, että rokottamaton voi saada tartunnan entistä helpommin. Rokottamattomalla on myös merkittävästi korkeampi riski saada vakava tautimuoto rokotettuihin verrattuna.
Kaksi kertaa rokotettukin henkilö voi saada tartunnan, mutta rokotteen katsotaan edelleen suojaavan vakavalta tautimuodolta.
THL arvioi viikko sitten torstaina, että omikronin tartuttavuusluku olisi 3–4. Tämä tarkoittaisi, että se on noin kolme kertaa tartuttavampi kuin delta. Samalla omikronin itämisaika näyttäisi olevan kolme päivää, kun deltamuunnoksella aika on keskimäärin yli neljä vuorokautta.
On arvioitu, että omikron syrjäyttäisi deltan hallitsevana virusmuunnoksena alkuvuoden aikana. Leviämiseen vaikuttavat käyttöön otettavat rajoitustoimet sekä jokaisen sekä jokaisen oma hygienia ja suojautuminen.
Suojaavatko rokotteet omikrontartunnalta?
”Rokotuksesta on ilman muuta hyötyä omikronia vastaan”, toteaa Julkunen.
Hän muistuttaa, ettei rokote estä täydellisesti tartuntaa. Alkuperäisen virusvariantin aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan rokote toimi yli 95 prosenttisesti, tartuntaa vastaan hieman alhaisemmin.
Viikko sitten tiistaina kerrottiin eteläafrikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan kaksi annosta Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta antaisi 70-prosenttisen suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan. Tartunnalta rokote suojasi vain 30-prosenttisesti. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vielä alustavia.
”Tämänhetkisten tietojen valossa näyttää siltä, että kolmas rokoteannos antaa todennäköisesti hyvän suojan omikronia vastaan. Kaksi rokoteannosta antaa puolestaan todennäköisesti suojan vakavaa tautimuotoa vastaan”, sanoo Julkunen.
Lähtökohtaisesti rokote estää viruksen lisääntymisen ylähengitysteissä. Rokotuksen myötä tartunnan saaneessa ihmisessä on vähemmän virusta. Rokotettu siis tartuttaa muita pienemmällä todennäköisyydellä.
Onko siitä hyötyä, jos on saanut kolmannen rokotteen juuri ennen joulua?
Kolmannen rokoteannoksen täysi hyöty syntyy noin viikossa. Vasta-ainetasot alkavat kuitenkin nousta jo muutaman päivän sisällä rokoteannoksen saamisesta.
Julkunen kehottaa varaamaan ajan tehosteannokseen heti kun se on mahdollista.
”Missään tapauksessa ei kannata pohtia onko rokotuksesta hyötyä, vaan varaa rokoteajan, kun pystyy. Ei kukaan meistä tiedä, milloin altistuu”, hän toteaa.
Tällä hetkellä THL suosittelee, että kolmas rokoteannos annettaisiin alle 60-vuotiaille, ei riskiryhmiin kuuluville 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.
Voimakkaasti immuunipuutteisille kolmatta annosta suositellaan vähintään kahden kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville puolestaan 3–4 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.
Onko kotitesteistä hyötyä?
Kotitestien kysyntä on kasvanut loppuvuoden aikana vauhdilla. Maanantaina hallitus esitti, että kotitestit vapautettaisiin väliaikaisesti arvonlisäverosta.
Julkunen suhtautuu kuitenkin kotitesteihin jossain määrin varautuneesti. Hän korostaa rokotekattavuuden ja kolmannen rokoteannoksen merkitystä epidemiatilanteen helpottamisessa.
”Kotitestejä voi hyvin käyttää lieväoireisessa taudissa. Jos se on positiivinen, voi jäädä kotiin sairastamaan eikä tartuta muita ihmisiä. Tulos voi kuitenkin olla jossain määrin epäluotettava testin alhaisemman herkkyyden takia. Negatiivinen tulos ei varmuudella tarkoita, ettei olisi tartuntaa ollenkaan”, sanoo Julkunen.
Kotitestejä on kahdenlaisia: vasta-ainetestejä ja antigeenitestejä. Ensin mainittu kertoo, oletko sairastanut koronatautia. Antigeenitestillä voi puolestaan havaita akuutin koronatartunnan, parhaiten korkeintaan viisi päivää oireiden alkamisesta.
THL:n mukaan kotitesti ei korvaa terveydenhuollossa tehtävää koronatestiä. Kotitestin tulosten perusteella ei tehdä hoitopäätöksiä eikä vapauteta tartuntatautilääkärin määräämästä eristyksestä tai karanteenista.
Jos oireet sopivat koronatautiin, tartunta on syytä käydä varmentamassa terveydenhuollossa sairaanhoitopiirien ohjeiden mukaisesti.
Kotitestillä voi kuitenkin lievittää huolta koronatartunnasta. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen totesi HS:lle viime keskiviikkona, että kotitestit sopivat hyvin lieventämään huolia siitä, että olisikin saanut oireettoman koronatartunnan.
Myös tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta on todennut, että kotitesteillä on paikkansa epidemian hallinnassa.
Kannattaako kotitesti tehdä oireettomana?
”Jos on täysin oireeton, en pidä oikein järkevänä, että testaisi itseään vain varmuuden vuoksi”, toteaa Julkunen.
”Tulisi miettiä, mikä kotitestin tavoite on. Positiivinen tulos pitää käydä varmentamassa. Testit voivat antavat myös vääriä negatiivisia tuloksia. Yhteiskunnalliselta kannalta kotitestien hyötyarvo voi jäädä kohtuullisen vähäiseksi”, hän pohtii.
”Jos haluaa esimerkiksi lieväoireisessa taudissa varmistaa, olisiko kyseessä koronavirusinfektio, testin voi toki tehdä. Ylähengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on toista sataa.”
Milloin on syytä mennä oikeaan testiin?
”Jos on infektio-oireita, jotka sopivat koronaan, tulisi käydä testissä. Koronatartunta pitää pystyä diagnosoimaan, jotta tartuntaketjut voidaan jäljittää. Kotitestit ovat tämän järjestelmän ulkopuolella. Ammattilaisen tekemä testi on luotettavin”, toteaa Julkunen.
Sairaanhoitopiireillä voi olla erilaisia käytänteitä siitä, milloin koronatestiin tulisi hakeutua. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella testiä ei tarvita, jos on saanut kaksi rokotetta tai sairastanut taudin aiemmin ja oireet ovat lieviä.
Hus-alueella täysin rokotetun tulisi hakeutua testiin, jos kuuluu riskiryhmään, on raskaana, altistunut virukselle, on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä, ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukas tai henkilökuntaa tai esimerkiksi Omaolo-palvelu ohjaa testiin. Lisäksi testiin tulisi hakeutua, jos kuuluu ryhmään, jolle kolmatta annosta on suositeltu, mutta ei ole sitä vielä saanut.
Kannattaako lapset testata ennen esimerkiksi isovanhempien näkemistä?
Oireettomien ihmisten testaus ei ole oikein perusteltua, toteaa Julkunen.
”Oleellista on, että aikuiset ovat ottaneet rokotteet ja näin suojaavat itseään”, hän jatkaa.
”Lapsille ei tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä toimenpiteitä sen takia, jos vaikka lähipiirin aikuinen kieltäytyy rokotuksesta. Miksi lapsista pitäisi ottaa näyte, jos heillä ei ole mitään oireita eikä ole tietoa, että he olisivat altistuneet koronavirusinfektiolle. Pidän sitä tarpeettomana tai jopa hieman epäeettisenä.”
Tarkennus 23.12.2021 kello 10.09: Omikronin tartuttavuuslukuun lisätty tieto siitä, että kyseessä on THL:n 16. joulukuuta antama arvio.