Koronavirus testaa nyt jokaisen ihmisen vastustuskyvyn – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä on edessä ja miten pandemia päättyy - Hyvinvointi | HS.fi

Koronavirus testaa nyt jokaisen ihmisen vastustus­kyvyn – Kolme asian­tuntijaa kertoo, mitä on edessä ja miten pandemia päättyy

”On hyvinkin mahdollista, että omikron on viimeinen ison pandemia-aallon aiheuttava variantti, mutta se ei ole vielä kirkossa kuulutettu”, zoonoosi­virologian professori Vapalahti sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan koronavirus testaa nyt jokaisen ihmisen vastustuskyvyn.

30.12.2021 2:00 | Päivitetty 30.12.2021 20:38

Taistelu koronavirusta vastaan jatkuu kolmatta vuotta, ja tilanne on turhauttava.

Omikronvariantti leviää hyökyaallon tavoin. Tartuntojen määrä on kasvanut Suomessa enemmän kuin koko pandemian aikana. Asiantuntijoiden mukaan virus testaa nyt jokaisen ihmisen vastustuskyvyn.

”Keskivertokansalaisella on nyt tähän mennessä suurin riski saada koronatartunta”, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Milloin sitten tilanne helpottaa?

Sekä Vapalahti että immunologian professori Seppo Meri arvioivat, että omikronaalto helpottaa helmikuuhun mennessä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan johtajaylilääkäri Mikko Pietilä uskoo, että tilanne paranee viimeistään keväällä. ”Jo ennen sitä rokotuskattavuuden kasvu vaikuttaa suotuisasti siihen, että näin tiukkoja rajoitustoimia ei enää tarvita”, hän sanoo.

Pietilä muistuttaa kuitenkin, että tietopohja on edelleen vajavainen, jotta voisi päätellä, miten omikronvariantti vaikuttaa kansalliseen pandemiatilanteeseen. ”Tarkempi käsitys muodostuu parin viikon aikana.”

Toistaiseksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole ollut yhtään omikronpotilasta. ”Mikäli tilanne säilyy tällaisena, voimme todeta, että omikronista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. Vielä on kuitenkin liian varhaista arvioida tätä”, hän sanoo.

Jos kerran omikronaalto tulee joka tapauksessa, kannattaako sitä vastaan edes taistella?

Asiantuntijoiden mukaan kannattaa: Rajoitustoimia tarvitaan, jotta kaikki eivät sairastuisi yhtä aikaa. Teho-osastot ovat valmiiksi kuormitettuja. Samalla voitetaan lisää aikaa rokottamiselle.

Rokotukset ovat edelleen kaiken A ja O.

”Voimme luottaa siihen, että kolmesti rokotetut eivät sairastu vakavasti, mikäli heillä ei ole vaikeaa perussairautta. Kuitenkin iäkkäillä ja esimerkiksi keuhkosairauksia, sydänsairauksia tai diabetesta sairastavilla tai ylipainoisilla on edelleen riski sairastua vaikeaan koronatautiin”, Meri toteaa.

Rokotukset ovat myös Pietilän mukaan ratkaisevia silloin, kun halutaan suojella kaikkein hauraimpia ihmisiä. Hyvänä apuna ovat myös kotitestit.

”Jos ihminen, jota halutaan suojella, on kolmesti rokotettu ja jos siihen päälle lisätään vierailijoitten tekemät kotitestit, niin todennäköisyys tartuntaan ja erityisesti vakavaan tautiin on olennaisesti vähäisempi kuin maaliskuussa 2020, kun tauti tänne rantautui”, Pietilä sanoo.

Myös maskeilla on tutkijoiden mukaan suuri merkitys entistä herkemmin tarttuvalta omikronvariantilta suojauduttaessa.

Meri toivoo, että myös koronapassi säilyisi käytössä. ”Sen avulla voidaan ylläpitää joitakin yhteiskunnan toimintoja, ja se myös kannustaa rokotuksen ottamiseen.”

”Kuvittelimme, että yli 80 prosentin rokotuskattavuus suojaisi myös rokottamattomia, mutta näin ei ole. Iso aalto tuli siitä huolimatta.”

Omikronvariantti tuli yllättäen ja muutti pandemiatilanteen hetkessä.

”Omikron on osoittanut, että laumasuojaa ei koronalta ole. Kuvittelimme, että yli 80 prosentin rokotuskattavuus suojaisi myös rokottamattomia, mutta näin ei ole. Iso aalto tuli siitä huolimatta”, Meri sanoo.

Omikronvariantti lisääntyy Meren mukaan ylähengitysteissä eli nielussa ja nenäontelossa runsaammin kuin aiemmat muunnokset. Siksi omikron tarttuu yskimisen ja hengittämisen myötä helpommin. Piikkiproteiinissa olevien runsaiden mutaatioiden avulla omikronvariantti pystyy osittain myös väistämään rokotuksella saatua immuniteettia.

”Rokote suojaa alahengitysteitä ja tehosterokotuksella myös ylähengitysteiden suoja paranee”, Meri sanoo.

Rokotetuilla omikronvariantin aiheuttama vakava tauti onkin harvinaisempi.

Variantti havaittiin ensimmäistä kertaa marraskuussa Etelä-Afrikassa. Nyt se on valtavirus jo suuressa osassa Suomeakin.

Tutkijat huomauttavat, että vielä on kuitenkin epäselvää, paljonko omikronvariantti aiheuttaa vakavaa tautia, joka johtaa sairaalahoitoon, tehohoitoon ja kuolemaan.

Toiveita herättää Vapalahden mukaan se, että vaikka rokotteet eivät estä kaikkia tartuntoja, ne kuitenkin suojaavat vakavalta tautimuodolta. Omikronvariantin aiheuttama infektio näyttää myös olevan yleensä lievempi kuin aiempien varianttien.

”Toisaalta tauti leviää vasta nuorempien keskuudessa eikä ole vielä saavuttanut vanhempia ikäluokkia ja rokottamattomia. Siksi olemme vielä epävarmuudessa”, Vapalahti sanoo.

Uuden variantin nopea leviäminen näyttäisi johtuvan muun muassa siitä, että taudin itämisaika on lyhyempi kuin aiemmilla varianteilla.

”Yksi omikrontautitapaus tartuttaa 3-4 kertaa enemmän kuin deltavariantti. Omikronin aiheuttaman infektion itämisaika voi olla jopa alle kolme päivää, kun deltan itämisaika on vähän päälle neljä päivää. Se nopeuttaa taudin leviämistä huomattavasti”, Vapalahti sanoo.

Omikronvariantin aiheuttama tauti näyttäisi myös kestävän vähemmän aikaa kuin aiempien varianttien.

Monissa maissa onkin Vapalahden mukaan lyhennetty eristys- ja karanteeniaikoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittamaa kymmenen päivän karanteenia voisi Vapalahden mukaan lyhentää, jos altistunut saa kuuden vuorokauden kuluttua negatiivisen tuloksen pcr-koronatestissä — ”vähän kunnasta riippuen”, Vapalahti toteaa.

Tanskan Rigshospitalet-sairaalan ylilääkäri Jens Lundgren on arvioinut, että pandemia vetelee omikronvariantin myötä viimeisiään, eikä virus enää pysty kehittämään muunnoksia, jotka voisivat kilpailla omikronin kanssa.

Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat tähän arvioon varovaisesti.

”On hyvinkin mahdollista, että omikron on viimeinen ison pandemia-aallon aiheuttava variantti, mutta se ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Kovin pitkälle menevät ennusteet ovat epävarmoja tai arvailua”, Vapalahti sanoo.

Seuraava tautiaalto saattaa nousta jo huhtikuussa.

Pietilä uskoo, että pandemiatilanne etenee nykyisen kaltaista vuoristorataa, mutta tulevaisuudessa nousut ja laskut ovat aiempaa matalampia, kunnes korona on tauti muiden joukossa. ”Se tulee viemään muutamia vuosia”, hän sanoo.

Meren mukaan seuraava tautiaalto saattaa nousta jo huhtikuussa.

Hän muistuttaa, että maailmanlaajuiset tautikäyrät osoittavat, että korona-aaltojen huiput tulevat karkeasti neljän kuukauden välein, huhtikuussa, elokuussa ja joulun tietämillä.

”Sama syklisyys on näkynyt Suomessakin lukuun ottamatta vuoden 2020 elokuuta, jolloin kesä ehkäisi aallon. Suomessa huiput ovat kerta kerralta hiukan nousseet ja nyt huippu on korkein”, hän sanoo.

Jatkuuko tämä tahti, riippuu Meren mukaan siitä, miten tehokkaasti virusta vastaan jaksetaan suojautua ja tuleeko uusia variantteja.

”Pandemia on varsin erilainen eri puolilla maailmaa”, Meri muistuttaa.

Erityisen pelottavalta näyttää hänen mukaansa Afrikka, jossa rokotukset eivät ole vielä merkittävästi edenneet.

Valoakin on jo toisaalta näkyvissä. ”Uusimmat tutkimustiedot Etelä-Afrikasta kertovat, että omikronvariantin sairastaneilla vastustuskyky myös deltavarianttia vastaan oli parantunut. Jos omikron antaa immuniteettia myös deltalle, tilanne on meilläkin huomattavasti parempi sitten, kun omikronhyöky on ohitse”, Vapalahti sanoo.

Joka tapauksessa olemme paljon paremmassa tilanteessa kuin vuosi sitten.

Vapalahti uskoo, että korona voisi muuttua influenssan kaltaiseksi, kausiepidemioita aiheuttavaksi riesaksi ja ehkä taantua lopulta muiden neljän vanhan flunssa­koronaviruksen vähäpätöiseen joukkoon.

Tulevaisuudessa taudin vaikutukset jäävät kuitenkin hänen mukaansa pienemmiksi ja riskiryhmät pystytään suojaamaan entistä paremmin. ”Tapahtuuko tämä ensi vuonna vai myöhemmin, siitä ei ole varmuutta”, hän sanoo.

Joka tapauksessa olemme paljon paremmassa tilanteessa kuin vuosi sitten.

”Rokotetun väestön riski saada vakava koronatauti on murto-osa siitä, mitä se oli vuosi sitten, kun rokotukset alkoivat”, Vapalahti muistuttaa.

Uusia, tartuntaa ehkäiseviä hoitoja ja rokotteita kehitetään. Uudet koronatautilääkkeet, kuten Molnupiravir ja Paxlovid, ovat jo käytössä Yhdysvalloissa ja tulossa Eurooppaan.

”Mikään näistä ei ole taikaluoti, mutta kehitys on ollut ilmiömäisen nopeaa jo tähän asti, eikä se ole pysähtynyt”, Vapalahti sanoo.

Oikaisu 30.12. kello 20.35: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Olli Vapalahden näkemys karanteenin mahdollisesta lyhentämisestä koski koronalle altistuneita, ei tautiin sairastuneita.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat