Rokotetulle muodostuu koronataudista ”superimmuniteetti”– Asiantuntija selittää, mistä on kyse ja mitä rokotetun elimistössä tapahtuu sairastuessa - Hyvinvointi | HS.fi

Rokotetulle muodostuu korona­taudista ”super­immuniteetti”– Asian­tuntija selittää, mistä on kyse ja mitä rokotetun elimistössä tapahtuu sairastuessa

Koronalle altistunut tai taudin sairastanut on tulevaisuudessa vähemmän herkkä sairastumaan kohdatessaan uusia viruskantoja, Mika Rämet sanoo. Silti kenenkään ei pidä ehdoin tahdoin pyrkiä sairastumaan, sillä sairaus on aina riski.

Pitkä jono yksityisen 9Lives-yrityksen koronatestipaikkaan Narinkkatorilla Helsingissä alkuillasta tiistaina 21. joulukuuta 2021.

31.12.2021 13:53

Sairastuitko koronatautiin, vaikka olit jo saanut kaksi tai kolme koronarokotetta?

Sairaus ei ole koskaan leikin asia, mutta tilanteessa voi olla jotakin hyvääkin: kahden tai kolmen rokotteen jälkeen sairastettu koronatauti tuottaa ”superimmuniteetin” eli erityisen laajan ja tehokkaan suojan koronavirusta vastaan.

”Se on hyvä juttu”, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Mika Rämet.

Rokotus vaikuttaa hänen mukaansa solujen piikki­proteiiniin ja tuottaa sitä vastaan tehokkaan mutta kapea-alaisen suojan, niin sanotun terävän suojan. Sairastaminen saa puolestaan aikaan laajan puolustus­vasteen, joka kohdistuu piikki­proteiinin lisäksi myös korona­viruksen muihin osiin.

”Sen voi olettaa suojelevan paremmin mahdollisilta uusilta virusvarianteilta. Siksi taudin sairastanut on tulevaisuudessa vähemmän herkkä sairastumaan kohdatessaan uusia viruskantoja”, Rämet sanoo.

Superimmuniteetista on puhunut myös Norjan kansanterveyslaitoksen rokote­asiantuntija Sara Viksmoen Watle. Asiasta on uutisoinut Suomessa Ilta-Sanomat.

Omikrontartuntaa ei kuitenkaan kannata hankkia ehdoin tahdoin. ”En koskaan suosittele sairastamista, eikä koronavirus ole poikkeus”, Rämet sanoo.

Rokotus on turvallinen tapa ehkäistä vakavaa tautia, Rämet muistuttaa. Sairastunut voi myös tartuttaa taudin vaikka erityisen hauraalle läheisilleen tai levittää virusta laajemmin esimerkiksi kaupassa käydessään.

”Pian sairauden jälkeen otettu rokotus ei ole vaarallinen, mutta se on turha.”

Superimmuniteetti voi Rämetin mukaan vaikuttaa koko elämän ajan samaan tapaan kuin sairastettu vesirokko, tuhkarokko tai vihurirokko. Kohdattu virus jää muistiin puolustus­järjestelmän soluihin, jotka ovat koko ajan valmiina mahdollisen uuden tartunnan varalta.

”Koronavirus tulee jäämään yhdeksi uudeksi hengitys­tie­infektioita aiheuttavaksi virukseksi. Jokainen meistä tulee kohtaaman sen elämänsä aikana vielä monta kertaa. Tulevaisuudessa emme edes tiedä, onko infektion aiheuttanut sars-cov-2 vai jokin muu lukuisista hengitys­tie­infektioita aiheuttavista viruksista”, hän sanoo.

Kun vastustuskykymme rokotusten ja virukselle altistumisen myötä koko ajan vahvistuu, koronavirukselle altistumisesta johtuvat oireet jäävät lievemmiksi.

Jokainen uusi tartunta vahvistaa Rämentin mukaan immuunisuojaa, kunnes se heikkenee iän vuoksi. Tulevaisuudessa voikin olla niin, että tehosterokotukset annetaan tietyn iän saavuttaneille.

”Toki on mahdollista, että evoluutiossa syntyy myös sellainen virus, joka pystyy sekä kiertämään suojan että aiheuttamaan vaikean taudin.”

Lue lisää: Koronavirus testaa nyt jokaisen ihmisen vastustus­kyvyn – Kolme asian­tuntijaa kertoo, mitä on edessä ja miten pandemia päättyy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)

ohjeissa
suositellaan voimakkaasti immuuni­puutteiselle henkilölle kolmatta rokoteannosta, vaikka hän olisi sairastanut koronataudin. Muut eivät ohjeen mukaan tarvitse kolmatta annosta, jos he ovat sairastaneet koronataudin ja saaneet kaksi rokoteannosta.

Myös Helsingin kaupungin ohjeissa todetaan, että kolmatta annosta ei toistaiseksi anneta, jos henkilö on sairastanut koronavirustaudin ja saanut kaksi rokotusannosta.

Toisaalta THL suosittelee 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville toista rokotus­annosta, kun ensimmäisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta taudista on kulunut 3-4 kuukautta sen mukaan, kumpi on ollut viimeisin.

HS ei tavoittanut THL:n eikä Helsingin kaupungin edustajia tarkentamaan ohjeistusta.

Nyt on Rämetin mukaan viimeiset hetket parantaa rokotuskattavuutta.

Onko rokotuksesta jotakin vaaraa, jos ottaa sen sairauden aikana tai heti sen jälkeen?

”Ei”, Rämet vastaa.

”Pian sairauden jälkeen otettu rokotus ei ole vaarallinen, mutta se on turha.”

Etenkään rokotetut eivät Rämetin mukaan edes välttämättä tiedä altistuneensa korona­virukselle, sillä infektio voi olla oireeton. Siksi rokotuksen saattaa ottaa huomaamattaan samaan aikaan, kun on altistunut virukselle. Silloin rokotus menee tavallaan hukkaan, koska tauti antaa rokotusta vastaavan suojan.

Tällä hetkellä moni rokotettukin sairastuu, koska omikronvariantti kykenee läpäisemään kahden rokoteannoksen tuottaman suojan aiempia virusmuunnoksia tehokkaammin.

Sairastuminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että rokotukset olisivat olleet turhia. ”Voi ajatella, että ilman rokotetta tauti olisi ollut huomattavasti vaikeampi”, Rämet sanoo.

Rokote nostattaa vasta-ainetasoja, mutta vähitellen ne laskevat. Niin niiden kuuluu Rämetin mukaan tehdäkin. ”Jos vasta-aineet eivät vähenisi, tulisimme ajan myötä täyteen vasta-aineita kohtaamistamme eri viruksista.”

Viranomaisten näkemykset rokotusten tehon kestosta ovat vaihdelleet.

THL:n näkemyksen mukaan rokotuksen suojateho vakavaa koronavirustautia vastaan säilyy valtaosalla väestöstä erittäin hyvänä ainakin puolen vuoden ajan. THL sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuitenkin viime aikoina suositelleet kolmen—neljän kuukauden rokotusväliä.

Monilla paikkakunnilla rokotusvälejä onkin lyhennetty.

Se on Rämetin mielestä hyvä asia: ”Yksinkertaistaen sanottuna: mitä enemmän annettuja rokoteannoksia, sitä vahvempi immuunisuoja meillä keskimäärin on, sitä vähemmän sairaustapauksia ja sitä lievempiä ne ovat.”

Juuri nyt koronatartuntojen määrät ovat ennätyslukemissa niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa raportoitiin perjantaina yli 11 000 tartuntaa, jossa on mukana myös joulunajan tartuntoja. Koko maailmassa tartuntoja oli yli miljoona.

”Todellinen sairastuneiden määrä on Suomessakin vielä paljon suurempi kuin raportoitu”, Rämet muistuttaa.

”Siinä mielessä vuosi 2021 on ollut suorastaan upea. Uskomme tulevan vuoden olevan vielä paremman — myös koronan suhteen.”

Vaikka jo nyt tiedetään, että omikronvariantti aiheuttaa ainakin jonkin verran lievempää tautia kuin alkuperäinen virus, vasta tulevaisuudessa selviää, miten merkittävästä taudin­aiheuttajasta on kyse.

Lue lisää: Etelä-Afrikka: Omikronaalto väistymässä, virus­muunnoksen vaikutukset kuolleisuuteen vain vähäisiä

Nyt onkin Rämetin mukaan viimeiset hetket parantaa rokotuskattavuutta.

”Kun koulut taas alkavat joululoman jälkeen, tartunnat kasvavat. Eikä esimerkiksi alle 5-vuotiaiden rokotuksiin päästä vielä pitkään aikaan”, hän toteaa.

Erittäin onnekasta on hänen mielestään kuitenkin se, että iso tautiaalto on täällä vasta nyt eikä keväällä 2020.

”Olemme päässeet tilanteeseen, jossa kaikki halukkaat ovat voineet ottaa rokotuksen ja voivat siten ottaa viruksen vastaan sen antaman suojan turvin. Väestötasolla olemme pystyneet vähentämään sairauden aiheuttamaa taakkaa, poissaoloja työstä, vakavaa sairastamista, kärsimystä ja kuolemaa.”

Tämänhetkisistä synkistä luvuista huolimatta Suomi on onnistunut koronan torjunnassa Rämetin mielestä varsin hyvin. Ylikuolleisuus koronan vuoksi on hänen mukaansa ollut Suomessa hyvin vähäinen.

”Siinä mielessä vuosi 2021 on ollut suorastaan upea. Uskomme tulevan vuoden olevan vielä paremman — myös koronan suhteen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat