Onko kotitesteistä hyötyä? Husin Lehtonen: ”Omikron menee väestön läpi – halusimme sitä tai emme” - Hyvinvointi | HS.fi

Onko koti­testeistä hyötyä? Husin Lehtonen: ”Omikron menee väestön läpi – halusimme sitä tai emme”

Koronaviruksen kotitesteinä käytettävät antigeenitestit on alkujaan suunniteltu omikronia edeltäneille virusmuunnoksille, kertoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Niiden toimivuutta nykytilanteessa on tutkittu vasta niukasti.

Koronaviruksen antigeenitestin pystyy tekemään reilussa vartissa kotona. Toistaiseksi ei ole olemassa kovinkaan runsaasti tieteellistä tutkimusta kotitestien herkkyydestä omikronmuunnoksen tunnistamisessa.

10.1. 15:53

Koronaviruksen omikronmuunnos saattaa alustavien tutkimustulosten mukaan näkyä kotitesteissä vasta päiviä myöhemmin kuin virallisissa pcr-testeissä.

Tyypillinen viive on yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän mukaan kolme vuorokautta. Asia ilmenee vertaisarvioimattomasta artikkelista, joka on julkaistu MedRxiv-sivustolla. Niin sanottuja preprint-artikkeleita julkaisevan sivuston taustalla on muun muassa Yalen yliopisto.

Alustavat tulokset herättävät epäilyksen, voiko kotitestaamisesta olla pahimmillaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Asia on erityisen päivänpolttava Suomessa siksikin, että hallituksen koronaministeriryhmä päätti viime perjantaina suosittaa koululaisille tarjottavaksi kaksi kotitestiä viikossa. Jos opetusryhmässä todetaan useita tartuntoja, tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä testausta voitaisiin hallituksen suunnitelman mukaan lisätä esimerkiksi 3–5 kertaan viikossa.

Kotitestit ovat kirvoittaneet pitkin pandemiaa näkemyksiä puolesta ja vastaan, eivätkä asiantuntijatkaan ole olleet niiden toimivuudesta yksimielisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nettisivujen koronaviruksen kotitestit -osiossa mainitaan, että ”testistä voi saada väärän negatiivisen tai väärän positiivisen tuloksen".

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen katsoo, että koululaisten toistuva testaaminen on ainoita mahdollisesti hyödyllisiä asioita, joita kotitesteillä pystyy tekemään.

”Voi kuitenkin olla, että omikronpiikki on jo ohi ennen kuin saadaan kunnollista systeemiä Suomessa aikaan siinä”, Lehtonen sanoo.

”Se on vähän kuin haulikkoammuntaa: joku osuu, vaikka suurin osa hauleista menisi vähän sivuun.”

Kotitestien tekemisen hyöty kasvaa Lehtosen mukaan silloin, jos testejä pystyy tekemään toistuvasti.

”Se on vähän kuin haulikkoammuntaa: joku osuu, vaikka suurin osa hauleista menisi vähän sivuun. Se on tietysti aika työlästä ja kallistakin, jos vaikka nelihenkinen perhe raaputtaa kaikista jäsenistään kotitestin joka päivä.”

Jos kyse ei ole toistuvasta testaamisesta, oireettomana ei Lehtosen näkemyksen mukaan edes kannata tehdä koronaviruksen kotitestiä.

”Valitettavasti negatiivinen tulos ei ole niin varma, että sen perusteella voisi tehdä päätöksiä siitä, että uskaltaako lähteä jonnekin vai ei”, hän perustelee.

Muun muassa ruokakaupoissa myytävät koronaviruksen kotitestit ovat Lehtosen mukaan tyypillisesti omikronia edeltäviä variantteja vastaan kehitettyjä antigeenitestejä. Hän arvioi, että testiä ostavan ihmisen on hankala saada käsitystä tuotteen herkkyydestä juuri omikronin suhteen, koska valmistajat eivät kovinkaan tarkkoja tietoja anna.

Lasse Lehtonen.

”Eikä ole kauhean paljon tutkittukaan, miten kotitestit eri variantteihin suhtautuvat. Antigeenitestit lähtökohtaisesti tunnistavat viruksen pintarakenteita, jotka näissä varianteissa tuppaavat vähän muuttumaan”, Lehtonen lisää.

Antigeenitestien herkkyys tunnistaa koronavirustartunta on Lehtosen mukaan jo lähtökohtaisesti huonompi kuin ammattilaisten tekemissä pcr-testeissä.

”Jos virusmäärät ovat pienet, niin pcr havaitsee sen nopeammin.”

Ratkaiseva ero aiheutuu Lehtosen mukaan siitä, että pcr-testi monistaa viruksen perimää, mikä auttaa tartunnan havaitsemisessa. Antigeenitestissä pitää puolestaan olla tietty eritetty virusmäärä jo olemassa näytteessä, jotta testi voi paljastaa positiivisen tuloksen.

”Näitä kotitestejä on satoja markkinoilla, niin joissain on ongelmia ja toisissa ei. Sitä en pysty sanomaan, mitkä testit ovat luotettavia.”

Lehtosen mukaan tiedeyhteisöstä on tullut raportteja, joiden perusteella jotkut testit tunnistavat valtavirukseksi muun muassa pääkaupunkiseudulla nousseen omikronin hyvin, mutta toisten valmistajien tuotteet eivät.

”Näitä kotitestejä on satoja markkinoilla, niin joissain on ongelmia ja toisissa ei. Sitä en pysty sanomaan, mitkä testit ovat luotettavia.”

Saksan terveysministeri Karl Lauterbach ilmoitti sunnuntaina, että Saksa ryhtyy tutkimaan, kuinka luotettavasti kotikäyttöiset antigeenitestit tunnistavat omikronmuunnoksen. Asiasta uutisoi muun muassa Reuters.

”Emme tiedä tarkasti, kuinka hyvin nämä testit toimivat omikronin suhteen”, Lauterbach kommentoi alun perin saksalaisen yleisradioyhtiö ARD:n haastattelussa sunnuntaina.

Lauterbach arvioi tutkimustuloksia tulevan muutaman viikon päästä. Niiden pohjalta Saksassa on tarkoitus laatia lista, jossa kerrotaan herkimmin omikronin tunnistavat kotitestit.

Kotitestissä lasketaan myös paljon sen varaan, että maallikko tekee testin varmasti oikein. Muussa tapauksessa näytetikkuun ei välttämättä päädy riittävää virusmäärää, vaikka sitä todellisuudessa olisikin tarjolla nenän uumenissa.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kuvailee näytteenottoa kaikkinensa koronatestien haastavimmaksi paikaksi.

”Kun ammattilainen ottaa näytteen, niin ehkä noin 80 prosenttia koronoista saadaan kiinni. Sitten kun kotona otetaan, niin parhaimmillaankin se on noin 60 prosenttia. Siinä on aikamoinen ero.”

Kotitestien toimintalogiikan kannalta ongelmallista on sekin, että rokotetuilla virusta erittyy vähemmän kuin rokottamattomilla. Virusta kantavakin voi näin ollen saada negatiivisen testituloksen, koska antigeenitestien toiminnan edellytys on riittävä viruksen erittyminen.

”Valitettavasti se voi toimia rokotetuilla vielä huonommin kuin rokottamattomilla”, Lehtonen sanoo.

Yleistynyt tapa, jossa ennen juhlia tai muuta joukkokokoontumista kaikki osallistujat tekevät kotitestit, ei siis välttämättä annakaan sen suurempaa osviittaa tilaisuuden koronaturvallisuudesta.

”Näkemykseni on, että nyt tämä omikron menee väestön läpi – halusimme sitä tai emme.”

Kotitestistä saatu negatiivinen tulos luo herkästi mukavan turvallisuudentunteen, mutta Lehtosen mukaan juuri negatiivisiin tuloksiin ei voi kovin suuresti luottaa antigeenitestien saralla.

”Kotitestien positiiviset [tulokset] ovat kuitenkin todennäköisesti oikeita positiivisia.”

Mahdollista on Lehtosen mukaan sekin, että aamulla tehdyssä kotitestissä tartuntaa ei vielä näy, mutta myöhemmin samana päivänä tehty kotitestikin sen jo paljastaisi.

”Illalla voi virusta olla jo niin paljon, että hyvin tartuttaa muita seurueessa.”

Lehtonen ei usko, että rivakasti leviävän omikronmuunnoksen vyöryä pystyy enää saamaan hallintaan kotitesteillä tai muillakaan keinoin.

”Näkemykseni on, että nyt tämä omikron menee väestön läpi – halusimme sitä tai emme.”

Pahin omikronpiikki on Lehtosen arvion mukaan ohitettu todennäköisesti helmikuun puolivälissä.

Lue lisää: Hallituksen korona­nyrkki keskittyi alueiden päätös­vallassa oleviin asioihin, arvioivat asian­tuntijat – Husin Järvinen: Jatkuva testaus aika tehotonta ja keljua koululaisille

Lue lisää: Tätä kaikkea hallituksen korona­ryhmä suosittaa

Lue lisää: Näin teet korona­kotitestin oikein – Asian­tuntija neuvoo tekniikan, jolla saat luotettavimman tuloksen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat