Yhä nuoremmat lapset käyttävät nyt maskia päivittäin – ”Mitä pienempi lapsi, sitä todennäköisemmin oikeaoppinen käyttö ei onnistu”, sanoo ylilääkäri - Hyvinvointi | HS.fi

Yhä nuoremmat lapset käyttävät nyt maskia päivittäin – ”Mitä pienempi lapsi, sitä todennäköisemmin oikeaoppinen käyttö ei onnistu”, sanoo ylilääkäri

”Maskin oikea käyttö on vaikeaa aikuisillekin”, muistuttaa ylilääkäri Andreas Blanco Sequeiros.

Aleksis Kiven koulun kolmasluokkalainen Miio Rautia, 9, alkoi joululoman jälkeen käyttää maskia koulussa, kuten myös hänen luokkakaverinsa.

14.1. 12:01

Joskus siitä tulee kiva hiuspanta, joskus sillä peitetään silmät ja joskus se unohtuu kaulalle. Aleksis Kiven koulun kolmannen luokan opettaja Salla Kaski on nähnyt monia ”luovia tapoja” käyttää maskia sen jälkeen, kun kolmasluokkalaisten ja sitä vanhempien oppilaiden maskisuositus tuli Helsingin kouluissa voimaan joululoman jälkeen.

Aiemmin maskia suositeltiin 12 vuotta täyttäneille oppilaille.

Kolmasluokkalaiset 8—10-vuotiaat ovat ottaneet maskit käyttöön pääosin asiallisesti ja mukisematta, Kaski kertoo: ”He tuumasivat, että näin sen nyt pitää olla.”

Opettaja Salla Kaski oppilaidensa ympäröimänä Aleksis Kiven peruskoulun pihalla Kalliossa.

Oppilaat ymmärtävät Kasken mukaan oikein hyvin, miksi maskia suositellaan käytettäväksi koulussa. Pandemiaahan on kestänyt jo pari vuotta, mikä on jo neljännes kahdeksanvuotiaan elämästä. Juuri nyt monen oppilaan kaveri, perheenjäsen tai muu tuttu on saanut tartunnan ja sairastunut koronatautiin.

Sitä paitsi maskien käyttö koulussa tuntuu olevan sekä opettajan että oppilaiden mielestä pienempi paha kuin se, että kouluun ei olisi päässyt ollenkaan ja olisi pitänyt jäädä etäopetukseen.

Kun Kasken oppilaat palasivat joululomalta, he opiskelivatkin ensimmäiseksi maskien käyttöä.

Niin sanotut kirurgimaskit saatiin koulusta. Opettaja näytti, miten kumilenkit laitetaan ristiin korvien taakse, jotta maski istuu hyvin kasvoille. Rautalanka muotoillaan niin, että ilma ei virtaa maskin sisältä ulos eikä ulkoa sisään. Maskia ei saa kosketella eikä räplätä. Jos se kostuu tai likaantuu, se vaihdetaan. Käytetty maski pannaan roskiin.

”Juuri näin”, toteaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Andreas Blanco Sequeiros.

Hän kannustaa sekä harjoittelemaan maskien oikeaa käyttöä, että keskustelemaan oppilaiden kanssa siitä, miksi niitä kannattaa käyttää. ”Kolmasluokkalaiset ovat fiksuja ja ymmärtävät kyllä.”

Blanco Sequeiros tähdentää kuitenkin, että lasta ei saisi rangaista tai arvostella, jos maskin käyttö ei sujukaan oikeaoppisesti. ”Maskin oikea käyttö on vaikeaa aikuisillekin”, hän muistuttaa.

Välitunnilla oppilaat eivät käytä maskia, mutta tunnilla sitä suositellaan.

Miten Aleksis Kiven koulun kolmasluokkalaiset ovat onnistuneet?

”Yllättävän hyvin”, Kaski vastaa.

Myönteisesti ovat suhtautuneet esimerkiksi ne, joilla on ollut mukanaan oma, persoonallinen kangasmaski. ”Sen kanssa on ollut mukava tulla kouluun.”

Jotkut oppilaat sanovat kuitenkin, että maski tuntuu inhottavalta. Että päätä alkaa särkeä, kun maskia joutuu käyttämään monta tuntia. Että maski häiritsee ja ärsyttää, sitä tekisi mieli räplätä ja ottaa se pois.

”Varsinkin erityistukea tarvitseville oppilaille maski on iso häiriötekijä, joka vaikeuttaa keskittymistä”, Kaski kertoo.

Jos maskin käyttö häiritsee oppimista, sitä ei Kasken mukaan ole pakko käyttää. ”Maskin käyttö on suositus, ei pakko”, hän toteaa.

Välitunnilla maskia ei käytetä. ”Lapset leikkivät koronan takia lähtökohtaisesti vain oman luokkansa oppilaiden kanssa, mutta halailevat toki.”

Hän muistuttaa, että kolmasluokkalaiset ovat vielä leikki-iässä, eivätkä ole välttämättä sisäistäneet esimerkiksi turvaväleihin liittyviä sääntöjä. Joskus Kasken mieleen tuleekin ajatus, että tulikohan maskisuositus vähän liian nuorille. Hän sanoo kuitenkin luottavansa asiantuntijoihin. ”Me teemme niin kuin he suosittelevat.”

Asiantuntijat ovat kuitenkin olleet koko pandemian ajan hyvin eri mieltä maskien käytöstä, eikä tilanne näytä olevan yhtään helpompi lasten kohdalla.

Blanco Sequeiros vahvistaa, että kasvomaski suojelee lasta virukselta ja toisaalta estää sairastunutta levittämästä virusta muihin.

Kuitenkin esimerkiksi lastenlääkärit suosittelevat maskeja lapsille ainoastaan lyhytkestoisissa tilanteissa. Esimerkiksi jos lääkäri tutkii hengitystieinfektiota sairastavaa lasta, joka on syöpäsairauden takia immuunipuutteinen, silloin sekä lääkäri että potilas käyttävät maskia.

Pitkäaikainen maskin käyttö on kuitenkin vaikeampaa. 8—10-vuotiaat osaavat Blanco Sequeiroksen mukaan käyttää maskia oikealla tavalla vähän aikaa, mutta kaikki eivät suinkaan onnistu siinä koko koulupäivän ajan. ”Tuntuu melko kohtuuttomalta edes edellyttää sitä”, hän sanoo.

”Jotta maskeilla olisi vaikutusta tartuntojen ehkäisyssä, niitä pitäisi käyttää oikein. Mitä pienempi lapsi on, sitä todennäköisemmin tällainen oikeaoppinen käyttö ei onnistu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelema 12 vuoden ikäraja kasvomaskien käytölle ei ole ihan hatusta vedetty”, hän toteaa.

Tutkimusnäyttöä siitä, että kasvomaskit ehkäisivät 8—12-vuotiaiden lasten koronatartuntoja koulussa, ei Blanco Sequeiroksen myöskään ole.

Sen sijaan maskin käyttöön voi liittyä riskejä.

”Jos maskin käytöstä muodostuu asia, josta lapsen edellytetään suoriutuvan moitteettomasti, siitä voi olla hänelle henkistä haittaa”, hän sanoo.

Toinen ongelma on se, että maski peittää suuren osan kasvoista, jolloin ilmeet jäävät suurelta osin piiloon. ”Ilmeet ovat iso osa pienen lapsen kommunikointia ja kommunikointi on lapsen kehityksen ja kasvamisen kannalta erittäin tärkeätä. Siksi monet lapsen kehityksen asiantuntijat ovat suhtautuneet kasvomaskien pidempiaikaiseen käyttöön kriittisesti”, hän sanoo.

Maskin käyttö on pienempi paha kuin se, että oppilaat olisivat joutuneet etäopetukseen, sanoo Salla Kaski.

Yhtä mieltä lastenlääkäri ja opettaja ovat siitä, että maskien käyttö on pienempi paha kuin etäopetus.

Etäopetuksen haitalliset seuraukset ulottuvat Kasken mukaan pitkälle. ”Kaikilla oppilailla ei ole päivisin vanhempia kotona auttamassa koulutehtävissä. Eikä kyse ole vain oppimisesta, vaan hyvinvoinnista ylipäätään. Tämän ikäisille kaverit ja koko koulun tuoma sosiaalinen viitekehys on tärkeää.”

Kaski pitää lähiopetusta tärkeämpänä kuin sitä, että hän pysyisi itse ”koronaturvassa”.

Koulussa oleminen ei hänen mielestään tunnu turvattomalta. ”Oletan saavani tartunnan jossakin vaiheessa, töistä, kaupasta tai jostakin muualta. Toivon, että tauti ei ole kovin vakava, koska olen jo saanut kolmannen rokotuksen”, hän sanoo.

Myös Blanco Sequeiros pitää ensisijaisen tärkeänä sitä, että lapset pääsevät kouluun.

Hän yhtyy Suomen lastentautien ylilääkäreiden, Suomen lastenlääkäriyhdistyksen ja lastentautiopin professoreiden tammikuun alussa julkaisemaan avoimeen kirjeeseen, jossa vastustettiin sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta aloittaa koulujen kevätlukukausi etäopetuksessa. Tällainen toimenpide olisi kirjeen mukaan ollut suhteeton ja epäreilu.

Blanco Sequeiro ei ole myöskään järin huolissaan siitä, jos koululaiset eivät onnistu täydellisesti maskinkäytössä.

”Kaikki infektiot ovat vaarallisia silloin, jos lapsella on jokin perussairaus ja erityisesti jos hän on immuunipuutteinen. Omikronvariantti ei kuitenkaan ole Suomessa ollut lapsille vaarallisempi kuin muutkaan epidemioina esiintyvät hengitystievirukset”, hän toteaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat