Sadat suomalaiset haluavat tarjota kotimajoitusta pakolaisille, mutta se ei ole aivan yksinkertaista – Nämä viisi seikkaa majoittamista pohtivan on syytä ottaa huomioon

”Emme halua järjestää akuutissa vaiheessa kotimajoituksia suuressa mittakaavassa ja kiireellä, koska se ei välttämättä ole etenkään haavoittuvassa asemassa olevan majoittujan etu”, kertoo Kotimajoitusverkoston toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen.

Jo noin 1,5 miljoonaa ihmistä on paennut pommituksia Ukrainasta. Kuvassa pakolaisia jonottamassa Puolan puolelle pääsyä Krakovetsin rajakaupungissa.

7.3. 12:45

Moni suomalainen on kiinnostunut avaamaan kotinsa ovet sotaa pakeneville ukrainalaisille. Ele on perin pohjin hyväntahtoinen, mutta kotimajoitus ei ole akuutissa kriisitilanteessa välttämättä paras mahdollinen ratkaisu pakolaisille, ammattiauttajat muistuttavat.

Lähtökohtaisesti monenlainen apu on kipeästi tarpeen, kun jo 1,5 miljoonaa ihmistä on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan paennut Venäjän hyökkäystä. Suomeen on saapunut ainakin satoja Ukrainan pakolaisia.

Maahanmuuttovirasto ei Suomessa organisoi tai toimi välittäjänä, jos yksityishenkilö haluaa auttaa antamalla vaikkapa kodissaan tyhjillään olevan huoneen pakolaisten käyttöön.

Myöskään Suomen Pakolaisapu ry ei koordinoi kotimajoituksia.

”Tietysti nyt valmistaudutaan ukrainalaisten pakolaisten saapumiseen ihan kansallisella ja valtiollisella tasolla. Kunnat valmistautuvat parhaillaan ottamaan heitä vastaan ja vastaanottokeskuskapasiteettia nostetaan”, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kertoo.

Pakolainen voi tarvita ammattiapua traumaattisten asioiden käsittelyyn.

Kotimajoituksellakin on Lehtisen mukaan paikkansa avustuspaletissa, mutta siihen sisältyy mahdollisesti mutkikkaita asioita, joita innokas auttaja ei tule välttämättä ajatelleeksi.

Huomioon on Lehtisen mukaan otettava erityisesti se, että ukrainalaiset tulevat suoraan akuutin sodan keskeltä. Esimerkiksi kiintiöpakolaiset ovat sen sijaan voineet olla jo jonkin aikaa pakolaisleirillä ennen Suomeen saapumistaan, mikä Lehtisen mukaan tekee siirtymästä hallitumpaa.

”Ukrainalaisten pakolaisten tilanne saattaa olla tällä hetkellä hyvin traumaattinen ja akuutti”, Lehtinen sanoo.

Vereslihalla olevien asioiden käsittelyyn voi tarvita ammattiapua, jota ei todennäköisesti ole kotimajoituksessa tarjolla samaan tapaan kuin vastaanottokeskuksessa. Myös auttajan omalla henkisellä jaksamisella on rajansa.

Euroopan unionin sisäministerien päätöksellä Ukrainasta tulevien pakolaisten ei tarvitse hakea turvapaikkaa EU-alueella. Suomeen saapuvat ukrainalaiset pääsevät kuitenkin samalla tavalla vastaanottopalveluiden piiriin kuin turvapaikanhakijat.

Turvapaikanhakijat majoitetaan lähtökohtaisesti vastaanottokeskukseen.

EpävirallisEMPIA väyliä pitkin on kuitenkin mahdollista tarjota kotimajoitusta Ukrainan pakolaisille. Yhteyksiä auttajien ja autettavien välillä luodaan muun muassa erilaisilla nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

”Tällä hetkellä ei varmastikaan ole sellaista tunnettua ja luotettavaa kanavaa, josta voitaisiin todeta, että kotimajoittaja saisi yhteyden Ukrainan rajoilla oleviin ihmisiin”, Lehtinen sanoo.

Kova kiinnostus kotimajoituksen tarjoamiseen on käynyt selväksi. ”Olemme saaneet satoja yhteydenottoja.”

Suomessa jo vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana kotimajoitustoimintaa järjestänyt Kotimajoitusverkosto etenee Ukrainan tilanteen suhteen harkituin askelin.

”Emme halua järjestää akuutissa vaiheessa kotimajoituksia suuressa mittakaavassa ja kiireellä, koska se ei välttämättä ole etenkään haavoittuvassa asemassa olevan majoittujan etu”, kertoo Kotimajoitusverkoston toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen.

Satojen vapaaehtoisten muodostama valtakunnallinen kansalaisverkosto ei ole Aaltosen mukaan esimerkiksi perustamassa ainakaan toistaiseksi verkkoalustaa, jonne kuka tahansa voisi merkitä asuntonsa mahdolliseksi kotimajoituspaikaksi. Jatkon toimintatavat ovat kuitenkin pohdinnassa, eikä jonkinlainen verkkoalustakaan ole kategorisesti poissuljettu vaihtoehto.

Aaltonen näkee, että varomaton tietojen julkaiseminen voi aiheuttaa tietoturvariskejä sekä mahdollista muuta vaaraa niin sotaa pakeneville kuin auttajillekin.

Kova kiinnostus kotimajoituksen tarjoamiseen on kuitenkin käynyt viime päivinä selväksi.

”Olemme saaneet satoja yhteydenottoja”, Aaltonen kertoo.

Kotimajoitusverkosto ei toki ryhdy estelemään, jos vaikkapa heidän sosiaalisen median kanavillaan syntyy ”orgaanisesti” majoitussuhteeseen johtavia yhteyksiä. Auttamishalu ja vieraanvaraisuus ovat Aaltosen mukaan ylipäätään asioita, joita kriisiaikana tarvitaan.

”Vastuu Suomeen sotaa pakenevien ihmisten kiireellisestä majoittamisesta on viranomaisilla, ja odotamme ripeitä toimia ja selkeää tiedotusta”, Kotimajoitusverkosto kuitenkin toistaiseksi linjaa tuoreessa kannanotossaan.

Sisäministeriö järjestää maanantaina kello 15 tiedotustilaisuuden Ukrainasta pakenevien ihmisten vastaanotosta ja auttamisesta Suomessa.

”Ei laitosasuminen ole pidemmän päälle millekään väestöryhmälle optimi.”

Kotimajoitusverkosto ja sen paikallisryhmät valmistautuvat Ukrainasta saapuneiden kotimajoitusten kehkeytymiseen ja tukemiseen, eli yksityismajoittaminen sitä kauttakin lisääntynee myöhemmin. Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana kotimajoitettiin Aaltosen mukaan usein ihmisiä, jotka olivat jo olleet aluksi vastaanottokeskuksessa Suomessa.

Kotimajoitusverkoston mallissa verkosto tutustuu sekä majoittajaan että majoittujaan. Aiemmin esimerkiksi mielenosoituksissa on syntynyt kohtaamisia, jotka johtivat turvapaikanhakijan siirtymiseen kotimajoitukseen.

”Ei laitosasuminen ole pidemmän päälle millekään väestöryhmälle optimi. Meillä on paljon kokemusta siitä, että kotimajoitus on parhaimmillaan malliesimerkki kaksisuuntaisesta kotoutumisesta, josta molemmat majoituksen osapuolet saavat paljon”, Aaltonen sanoo.

Viisi huomioitavaa asiaa kotimajoituksessa

1. Majoittajan kannattaa ennakkoon harkita, miten pitkäksi aikaa hän voi sitoutua majoittamiseen. Osapuolten on myös syytä sopia asia selkeästi, koska kotimajoittaminen perustuu kahdenväliseen ja vapaaehtoiseen sopimiseen.

On toivottavaa, että majoittaja pystyisi tarjoamaan majoitusta koko turvapaikkaprosessin tai siihen rinnastettavan poikkeusajan ajaksi. Kotimajoitusverkoston periaatteiden mukaan kummallakin osapuolella on kuitenkin oikeus purkaa kotimajoitus milloin tahansa.

Turvaa Suomesta hakeneen henkilön on voitava asua majoituksessa myös esimerkiksi majoittajan lomien tai muiden poissaolojen aikana.

2. Kodin säännöistä, eri tilojen käytöstä ja kotitöistä kannattaa sopia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomioon tulee ottaa myös kulttuuriin ja uskontoon liittyvät asiat, jotka voivat vaikuttaa yhteiseen arkeen.

3. Turvapaikanhakija tulee kotimajoitukseen tasavertaisena asukkaana. Majoittaminen on vapaaehtoista, eikä siitä saa edellyttää korvauksena rahaa tai ylimääräistä työpanosta majoitettavalta. Sujuvan yhteisasumisen kannalta kaikkien saman katon alla asuvien kannattaa kuitenkin hoitaa oma osuutensa yhteisistä kotitöistä.

4. Majoittajan on hyvä tiedostaa haastavat olosuhteet, joista pakolaiset tulevat. Siksi on suotavaa, että majoituspaikassa olisi tarjolla omaa tilaa sekä turvallista ja rauhallista ympäristöä.

5. Jos järjestät itse ukrainalaisten kuljetuksen Suomeen, ilmoita saapuvien henkilöiden määrä Migrille eli Maahanmuuttovirastolle. Ilmoituksen voi tehdä nettilomakkeella.

Ukrainalaiset ovat jo aiemmin saaneet tulla EU:n alueelle ilman viisumia ja oleskella alueella 90 päivän ajan. Sisäministerien poikkeuspäätöksen myötä Ukrainasta tulleet pakolaiset saavat vuoden tai korkeintaan kolmen vuoden tilapäisen, työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan kaikkialla EU:ssa. Oleskelulupa avaa oikeuden myös koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon.

Lähde: Kotimajoitusverkosto ja Migri

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat