Kun muu perhe nukkuu, katson hirvittäviä kuvia ja videoita Ukrainan sodasta – ja toivon joka yö merkkiä, joka muuttaisi suunnan

Jos Vietnamin sota oli ensimmäinen tv-sota, Venäjän hyökkäys Ukrainaan on some-sota, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

23.3. 11:07

Lähes joka yö näen, että kuolleen sotilaan ohimossa on ammottava, nyrkin kokoinen reikä. Se mitä kasvoista on jäljellä, näyttää hämmästyttävän levolliselta.

Kuulen kuvaajan hengästyneen äänen, kieltä en ymmärrä. Lähellä makaa lisää kuolleita sotilaita, panssarivaunu liekehtii. Sen kylkeen on maalattu Z.

Kammottava näky ei ole toistuva painajaisuni vaan kännykkävideo, johon törmään usein keskiyön jälkeen. Silloin muu perhe nukkuu, ja avaan pimeässä puhelimeni Telegram-sovelluksen.

Venäläisille ja ukrainalaisille kanaville tulee tuhansia viestejä päivässä. Katson kaikki uudet kuvat ja videot. Kuvatekstit syötän käännössovellukseen.

Yöllistä doomscrollingia perustelen itselleni ammatillisilla syillä – ja sillä, että samalla ylläpidän tiedustelu-upseerin koulutustani.

Katselen rynnäkköpanssarin ampujan näkökulmasta, miten konetykki saa täysosuman T-72-vaunuun.

Näen hiiltyneitä ihmisiä, irvokkaisiin asentoihin kangistuneita nuorukaisia ja heidän henkilöllisyystodistuksiaan heitettyinä veristen univormujen päälle.

Murhattuja siviilejä luotisateen lävistämissä autoissa. Bussi, jonka haitariovien alta valuu litroittain verta. Sotavankeja. Lapsivainajia pommitettujen kaupunkien raunioissa. Putinin päällä 12 000 euron takki.

Kohta makaan taas pimeässä viesti-, kuva- ja videotulvan keskellä.

Sanotaan, että Vietnamin sodan suunnan käänsi yksi uutiskuva, jossa napalmin polttama 9-vuotias tyttö juoksee alasti kohti kameraa.

Kuva voitti Pulitzerin vuonna 1973. Vielä samana vuonna Yhdysvallat veti joukkonsa Vietnamista.

Jos Vietnamin sota oli ensimmäinen tv-sota, Venäjän hyökkäys Ukrainaan on some-sota.

P.W. Singer ja Emerson T. Brooking esittivät jo vuoden 2018 teoksessaan LikeWar – The Weaponization of Social Media, miten sosiaalisen median viraali-informaatio vaikuttaa paitsi taisteluiden lopputuloksiin, myös kansakuntien kohtaloihin.

Someseurantani perusteella Ukraina pyyhki sodan alussa lattiaa Venäjän trolliarmeijalla. Se on taatusti kasvattanut sekä ukrainalaisten puolustustahtoa että kansainvälistä apua.

Viime aikoina Venäjä on petrannut Tšetšenian diktaattorin Ramzan Kadyrovin joukkojen itsetietoisten – ja selvästi Instagram- ja TikTok-veteraanien tuottamien – videoiden tuella.

Kohta makaan taas pimeässä viesti-, kuva- ja videotulvan keskellä.

Samalla tunnen, miten sodan kauhu ja hirvittävät inhimilliset kärsimykset katoavat turruttavaan hälyyn.

Mutta joka yö toivon törmääväni juuri siihen kuvaan, videoon tai meemiin, joka voisi muuttaa suunnan, saada tämän mielettömän rikoksen päättymään.

Kirjoittaja on Madventures-seikkailija, kirjailija ja tv-tuottaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat