Osalla suomalaisista Ukrainan sota voi nostaa pintaan yllättäviäkin traumoja – Asian­tuntija kertoo, mihin merkkeihin itsessä kannattaa kiinnittää huomiota

Jos ihminen on traumatisoitunut jostain aiemmasta kokemuksesta, Ukrainan sota saattaa voimistaa traumaoireita, sanoo psykologi ja traumapsykoterapeutti Riitta Ylikomi.

Osa sodan kokeneista suomalaisista kokee Ukrainan sodan takia pelkoa ja ahdistusta. Ukrainan sota voi tuoda mieleen takaumia ja muistikuvia, jotka ovat voimakkaita ja häiritseviä.

25.3. 15:21

Ukrainan sota aiheuttaa monille ukrainalaisille ja venäläisille traumoja, joita joudutaan käsittelemään useiden sukupolven ajan.

Myös suomalaiset, jotka seuraavat sotaa median välityksellä, saattavat kokea normaalia kovempaa ahdistusta, levottomuutta ja univaikeuksia.

”Osalla suomalaisia turvallisuuden tunne pysyy pystyssä lievää huolta lukuun ottamatta. On kuitenkin myös heitä, joissa sota nostaa trauman pintaan”, sanoo psykologi ja traumapsykoterapeutti Riitta Ylikomi.

Jos ihminen on traumatisoitunut jostain aiemmasta kokemuksesta, Ukrainan sota saattaa voimistaa traumaoireita. Mieleen voi tulla takaumia ja muistikuvia, jotka ovat voimakkaita ja häiritseviä.

Oireet ovat Ylikomin mukaan hyvin yksilölliset ja laajakirjoiset.

”Surua, ahdistusta, masennusta. Ihmisen on usein vaikeampi kokea iloa, onnea ja kiintymystä. Myös väsymys kertoo siitä, että psyykkiset voimavarat ovat kovilla.”

Lääketieteellisen diagnoosin mukaan trauma syntyy tilanteessa, jossa on kohtuutonta arkitodellisuudesta poikkeavaa stressiä. Tilanteeseen sisältyy Ylikomin mukaan usein yllätyksellisyyttä, avuttomuutta ja uhkaa hengelle tai terveydelle.

”Tällainen tilanne on potentiaalisesti traumatisoiva. Kaikki traumaattisen tilanteen kokeneet eivät kuitenkaan saa mielenterveyden häiriöitä.”

Trauman syntymiseen vaikuttaa Ylikomin mukaan moni asia, kuten ikä, aiemmat elämänkokemukset ja synnynnäiset herkkyydet eri mielenterveysongelmille, kuten paniikkihäiriölle.

Yleisesti ottaen mitä nöyryyttävämpi ja loukkaavampi tilanne on, sitä todennäköisemmin se traumatisoi ihmistä. Tahalliset julmuudet, kuten seksuaalinen välivalta ja kidutus, ovat usein kaikkein vaurioittavimpia.

”Selviytymiseen vaikuttaa paljon se, jääkö ihminen teon jälkeen yksin vai saako hän tukea ja kannattelua. Myös teon kestolla on merkitystä: pääseekö uhri heti turvaan vai jatkuuko traumatisoiva tilanne viikosta ja jopa vuodesta toiseen.”

”Tekijä pyrkii vähättelyllä ja kieltämisellä varjelemaan minäkuvaansa.”

Ukrainan sota voi vaikuttaa syvästi talvi- ja jatkosodan kokeneeseen sukupolveen. Ylikomi on huomannut, että osa sodan kokeneista suomalaisista kokee voimistunutta pelkoa ja ahdistusta.

”Osalla sotakokemukset ovat kasvattaneet resilienssiä eli keinoja ja uskoa siihen, että vaikeistakin kokemuksista selviää.”

Suomessa on myös paljon pakolaisia ja maahanmuuttajia, jotka ovat lähteneet turvattomista, väkivaltaisista oloista. Ukrainan tilanne resonoi monen sisimmässä vahvasti, Ylikomi sanoo.

Vakavimpiin, mieltä syvästi vaurioittaviin traumoihin liittyy kauhun kokemus. Suomessakin asuu ihmisiä, jotka pystyvät samaistumaan kauhuun, jota Ukrainassa koetaan.

”Siihen ei pysty täysin samaistumaan, jos sitä ei ole itse kokenut. Kunpa voisi kasvaa sukupolvia, joiden ei tarvitsisi sisällyttää minuuteensa ja kokemusmaailmaansa sellaista.”

Myös seksuaalisen hyväksikäytön ja perheväkivallan aiheuttama trauma voi aktivoitua. Venäjän johtavat poliitikot ovat vääntäneet puheissaan mustaa valkoiseksi, uhriutuneet ja hämärtäneet totuutta.

Tämä voi Ylikomin mukaan olla pahin triggeri.

Seksuaalisen väkivallan ja perheväkivallan tekijä vähättelee usein tekojensa merkitystä ja syy-seuraussuhteita, vaikka teot tuhoavat ja nöyryyttävät uhria, Ylikomi sanoo.

Mitä suurempi syyllisyys, sitä kovemmat defenssit eli tiedostamattomat puolustusmekanismit ihminen saattaa pystyttää. Tekijä pyrkii vähättelyllä ja kieltämisellä varjelemaan minäkuvaansa, koska syyllisyys on äärimmäisen epämiellyttävä kokemus.

”Tämä on iso osa traumakokemusta. Uhrille syntyy kokemus, että todellisuutta ei kohdata sellaisena kuin se on. Tämän seurauksena uhri jää ilman suojaa ja turvaa.”

Jos pahantekijä pääsee kuin koira veräjästä, uhriin jää katkeruutta ja epäuskoa. Ukrainan sodan seuraaminen voikin vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja herättää pelkoa.

Uskovatko ihmiset tosiaan valheita? Olemmeko valmiita arvioimaan ja kohtaamaan tosiasiat? Turvallisuuden tunne pohjaa Ylikomin mukaan siihen, että meillä on yhtenäinen todellisuuden käsitys.

”Joku selkeys pitää säilyä.”

Luottamus toisiin ihmisiin on elinehto ihmisen psyykkiselle selviytymiselle, Ylikomi sanoo. Sillä on vakavat seuraukset, jos usko toisissa ihmisissä olevaan hyvyyteen ja haluun suojella ihmisarvoa rapautuu.

”Siksi auttamisen halu on äärettömän tärkeää sodan jaloissa olevien ihmisten selviytymisen kannalta. Konkreettinen auttaminen palvelee meitä ihmisiä myös laajemmin: se näyttää, että hyvälle on tilaa.”

Lue lisää: Miksi Ukrainassa on sota? Voiko sota tulla Suomeen? Monet lapset pohtivat nyt sotaan liittyviä kysymyksiä. Lastenpsykiatri Janna Rantala kertoo, että lapsi voi ”kysyä” myös käytöksellään.

Jos Ukrainan sota aiheuttaa kovaa ahdistusta, levottomuutta ja univaikeuksia, mitä asialle voi tehdä? Ylikomin mukaan kannattaa ensinnäkin tarkkailla itseään: mitkä asiat tekevät hyvää ja mitkä asiat lisäävät ahdistusta.

”Arjessa tulisi olla mahdollisimman paljon oloa helpottavia tekijöitä ja vain rajallinen määrä sitä, mikä lisää ahdistusta. Arjen rutiinit kannattaa säilyttää niin normaaleina kuin mahdollista.”

Fyysinen toiminta helpottaa usein oloa, koska ihmisen tunnetilat ja kehonreaktiot kulkevat käsi kädessä.

Kun keho rauhoittuu, se antaa aivoille viestin, että nyt ei ole välitöntä hätää. Esimerkiksi liikunta ja hengitysharjoitukset purkavat kehosta stressiä ja jännitystä.

Lue lisää: ”Koen syvää tarvetta varautua kriisiin” – Ukrainan sota voi herättää äärimmäisiä tunteita, ja näin silloin kannattaa toimia

Tunteet kannattaa hyväksyä, mutta samalla on hyvä huomata, että ne ovat vain tunteita, Ylikomi sanoo.

”Tunteet muuttuvat ja vaihtuvat: pelkokin helpottaa välillä.”

Huomio olisi hyvä suunnata asioihin, jotka vahvistavat realistisesti omaa turvallisuuden tunnetta. Tulipa viesti politiikoilta, analyytikoilta tai läheiseltä ihmiseltä.

”Arjen toimintakyky on hyvä mittari. Jos arjen askareet eivät enää luonnistu, silloin tarvitaan ammattilaisen konsultaatiota.”

Entä miten itse voi auttaa toista, joka kokee ahdistusta Ukrainan sodasta? Yksinkertaisesti tarjoamalla tukea arjen keskelle, Ylikomi sanoo. Kun trauma nousee pintaan, ihminen tarvitsee lohdutusta, seuraa ja kuuntelijaa.

Toiselta voi kysyä, miten hän voi, miten hän on nukkunut, entä haluaisiko hän tehdä jotain yhdessä.

”Ihmistä voi pyytää vaikka kävelylle. Asioista ei tarvitse puhua juurta jaksain läpi, vaan välillä tekee hyvää puhua ihan jostain muusta. Tärkeintä on osoittaa, että välittää.”

Suuri osa ihmisistä kokee jotain traumaattista elämänsä aikana. Traumasta ei pääse koskaan eroon, koska se on osa ihmisen elämänhistoriaa, Ylikomi sanoo.

”On kuitenkin tavallista, että kokemuksesta pääsee yli ja ihminen pystyy elämään hyvää elämää traumoista huolimatta.”

Yhdessä selviytyminen auttaa paljon.

”Kollektiivisissa traumoissa. joissa iso joukko ihmisiä kokee jotain kamalaa, on tärkeää, että ihmiset pystyvät yhdessä rakentamaan parempaa elämää. Se on aina hyvä asia ihmismielelle.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat