Yksi tekniikka erottaa huippu­nopeat kirjoittajat muista – Tämä testi paljastaa, oletko nopea vai hidas kirjoittaja

Kokeile Helsingin Sanomien testillä, kuinka nopeasti kirjoitat tietokoneella tai älypuhelimella. Jos teet huippusuorituksen, saatat päihittää toimituksen nopeimmat kirjoittajat.

Nopeasta kirjoittamisen taidosta on apua. ”Se vapauttaa ihmisen ajattelemaan. Hän voi sähköpostia kirjoittaessaan miettiä tekstin sisältöä eikä itse kirjoittamista”, professori Antti Oulasvirta sanoo.

18.4. 2:00 | Päivitetty 18.4. 8:20

Helsingin Sanomien toimituksessa kohuttiin 1980-luvulla eräästä nuoresta toimittajasta. Hän osasi kertoman mukaan käyttää kymmensormijärjestelmää.

Muut kävivät vaivihkaa katsomassa, kuinka nopeasti toimittaja kirjoittikaan. Tänä päivänä toimituksessa kohutaan toisesta taitavasta toimittajasta.

HS kehitti tätä juttua varten testin, jolla jokainen voi kokeilla omaa kirjoitusnopeuttaan tietokoneella ja älypuhelimella. Testin pohjana on käytetty Aalto-yliopiston kirjoitusnopeustestiä.

Toimituksen nopein, Paavo Teittinen, kirjoitti tietokoneen näppäimistöllä käsittämättömät 124 sanaa minuutissa – vieläpä täysin virheettömästi.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta pitää suoritusta poikkeuksellisena jopa kansainvälisellä tasolla mutta huomauttaa, että tulos pitäisi varmistaa kontrolloiduissa olosuhteissa.

”Yli sata sanaa kirjoittava on tosi kovassa seurassa. Kyseessä on motorinen urheilusuoritus, johon täytyy todella keskittyä.”

Jutun lopusta löytyvästä testistä voit kokeilla, pärjäätkö Paavo Teittiselle.

Oulasvirta on tutkinut älypuhelinten ja tietokoneiden näppäilyä yli kymmenen vuotta. Hän on ollut mukana laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa testataan ihmisten kirjoitusnopeutta.

Näppäilynopeus määritellään sen perusteella, kuinka monta sanaa ihminen pystyy kirjoittamaan minuutissa.

”Jos pystyy kirjoittamaan tietokoneella 75 sanaa minuutissa ja tekee alle viisi prosenttia virheitä, voi pitää itseään nopeana. Älypuhelimella vastaava määrä on 45 sanaa.”

Helsingin Sanomien toimittaja Juuso Määttänen vastasi nopeimmasta älypuhelimella tehdystä suorituksesta. Määttänen naputteli 76 sanaa minuutissa, virheitä 3,1 prosenttia.

”Sekin on tosi kova suoritus. Hän kuuluu huippukirjoittajiin”, Oulasvirta sanoo.

Vauhdilla on väliä.

Harjaantuneen kirjoittajan ei tarvitse tarkkailla tai käyttää työmuistiaan siihen, missä sormet menevät ja missä on seuraava kirjain. Prosessi on automatisoitunut, Oulasvirta sanoo.

”Tämä vapauttaa ihmisen ajattelemaan. Hän voi sähköpostia kirjoittaessaan miettiä tekstin sisältöä eikä itse kirjoittamista.”

Suurin osa kommunikaatiosta ja asioinnista tapahtuu nykyään tekstinsyötön kautta. Mitä paremmin tietokoneet hallitsee, sitä paremmin pärjää yhteiskunnan rattaissa.

Taito jakaa ihmisiä selvästi.

”Suomessa on iso kuilu sukupolvien välillä. Hitaalle kirjoittajalle kommunikointi ja asioiden hoitaminen voi olla todella hankalaa ja uuvuttavaa.”

Nopeimmat käyttävät niin sanottua rollover-tekniikkaa.

Kirjoitusnopeuttaan on mahdollista treenata. Taito ei vaadi välttämättä perinteisen kymmensormijärjestelmän oppimista, Oulasvirta kertoo. Monet ovat kehitelleet persoonallisen, itselleen sopivan tavan kirjoittaa.

”Kymmensormijärjestelmän perusteista voi toki lähteä liikkeelle.”

Nopeimpia kirjoittajia yhdistää Oulasvirran mukaan esimerkiksi se, että he käyttävät kahta kättä ja osaavat kirjoittaa sormiin katsomatta. Nopeimmat käyttävät niin sanottua rollover-tekniikkaa.

Se tarkoittaa, että painaa seuraavaa näppäintä jo ennen kuin on nostanut sormensa edelliseltä näppäimeltä. Näppäily muistuttaa ikään kuin pianon soittoa.

Yksi hyvä keino parantaa nopeuttaan on opetella kirjoittamaan virheettömämmin.

”Jos tekee näppäilyvirheen ja huomaa sen viisi merkkiä myöhemmin, korjaaminen vie aikaa. Kun keskittyy korjaamaan virheet, kirjoitusnopeuttaan voi nostaa huomattavasti.”

Taitojaan voi kehittää vanhempanakin, Oulasvirta sanoo.

”80-vuotias voi oppia jopa jonglööraamaan. Toki vanhetessa näkö ja motoriset sekä kognitiiviset taidot heikentyvät osalla nopeammin kuin toisilla.”

Oulasvirta oli mukana tutkimuksessa, jossa tutkittiin ikääntyville suomalaisille ja japanilaisille sopivia käyttöliittymiä ja niiden algoritmista optimointia. Noin 70-vuotiaat japanilaiset olivat keskimäärin suomalaisia paremmassa kunnossa.

”Osa oli älyllisesti ja motorisesti jopa 25–30-vuotiaiden tasolla. Elintavoilla oli todennäköisesti ratkaiseva merkitys.”

Ehkä kirjoitamme joku päivä jopa ajatuksen nopeudella.

Nopea ja virheetön kirjoittaminen ei ole suomen kielellä helppoa. Ensinnäkin kielessä on paljon pitkiä sanoja ja sijamuotoja. Toiseksi sormien alla on näppäimistö, joka sorsii suomalaisia.

Qwerty-näppäimistö on peräisin 1800-luvulta – eli samalta vuosisadalta, jolloin keksittiin kirjoituskone ja lennätin. Jo sadan vuoden ajan on tiedetty, ettei qwerty ole kehityksen kaunein kukkanen.

”Näppäimistö on siedettävä englannin kielellä, jolle se on aikoinaan tehty. Erityisen huono qwerty on suomen kielelle, joissa on paljon uniikkeja vokaali- ja konsonanttiyhdisteitä.”

Parempia näppäimistöjä olisi tarjolla, Oulasvirta kertoo. Sellaisia, jotka nopeuttaisivat kirjoittamista kielestä riippuen 5–20 prosenttia. Teknologian vaihtaminen on kuitenkin vaikeaa.

”Uuden näppäimistön opettelu vie ainakin 30 tuntia, eikä esimerkiksi yrityksissä ole sellaiseen aikaa.”

Kun Apple julkaisi Iphonen vuonna 2007, ihmiset kirjoittivat uusilla kosketusnäytöillään 15–25 sanaa minuutissa.

Entä missä menevät sormien rajat? Onko näpyttelynopeus kuin uintimatka, jonka ennätystä parannetaan vuosi vuodelta?

Oulasvirta uskoo, että olemme jo motoriikan äärirajoilla. Kun Apple julkaisi Iphonen vuonna 2007, ihmiset kirjoittivat uusilla kosketusnäytöillään 15–25 sanaa minuutissa.

”Jos joku olisi sanonut minulle tuolloin, että puhelimella on mahdollista näpyttää tulevaisuudessa jopa 80 minuutissa, en olisi uskonut.”

Näin kuitenkin kävi.

”Noin 80 sanaa alkaa olla maksiminopeus arkikäyttäjälle, koska sormia ei ole mahdollista liikuttaa näytöllä enää vauhdikkaammin. Perinteisellä näppäimistöllä sama nopeus on noin 120 sanaa.”

Internetistä löytyy videoita, joissa ihmiset kirjoittavat näppäimistöllä jopa 200 sanaa minuutissa. Oulasvirta suhtautuu videoihin varauksella, koska niissä on helppo huijata.

”En tiedä, että tuollaista tulosta olisi tehty valvotuissa olosuhteissa.”

Seuraava harppaus kirjoitusnopeudessa otettaneen, kun äänentunnistusmenetelmät kehittyvät nykyistä paremmiksi. Pystymme puhumaan noin 150 sanaa minuutissa, Oulasvirta sanoo.

Ehkä kirjoitamme joku päivä jopa ajatuksen nopeudella.

”Kollegani Cambridgen yliopistosta on arvellut, että pystymme ajattelemaan noin 300 sanaa minuutissa. Nopeat aivokäyttöliittymät, joissa ajatus muuttuu sanaksi, ovat toistaiseksi vielä kaukana.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat