Herkästi tarttuva omikron on jyllännyt jo kuukausia, mutta osa ei ole vieläkään sairastunut korona­tautiin – Yli­lääkäri Asko Järvinen kertoo, mistä se voi johtua

Koronavirusta on ollut liikkeellä jo pari vuotta, mutta osa suomalaisista on säästynyt tartunnalta. Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan sille on ainakin viisi mahdollista selitystä.

Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan on todennäköistä, että joidenkin ihmisten genetiikka antaa suojaa koronatartunnalta.

14.4. 17:06 | Päivitetty 15.4. 7:21

Koronatauti leviää edelleen ärhäkästi ympäri maata. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että jo puolet Uudenmaan asukkaista on sairastanut koronaviruksen – ja muu maa seuraa perässä.

Lähes jokainen ihmisten ilmoilla liikkunut on altistunut koronaviruksen omikron­muunnokselle. Osa suomalaisista on silti edelleen säästynyt taudilta.

Tälle on Järvisen mukaan monta mahdollista selitystä.

Asko Järvinen.

Tilastojen mukaan parhaiten taudilta ovat säästyneet yli 60-vuotiaat. Tartunnat ovatkin painottuneet voimakkaasti nuorempiin ihmisiin.

”Merkittävin tekijä on se, kuinka uhkaavaksi ihminen taudin kokee ja kuinka varovasti hän käyttäytyy.”

Iäkkäämmät ovat usein huolellisimpia korona­virus­varo­toimissa. Tämä on ymmärrettävää, koska korona­virus on ollut ennen kaikkea vanhoille ihmisille vaikea tauti, Järvinen sanoo.

”Rokotusten myötä nuorten riski sairastua vaikeaan tautiin on hyvin pieni.”

Kolme rokotusta voivat vaikuttaa osaltaan siihen, miksi tautia ei ole vielä saanut. Rokotussarja antaa Järvisen mukaan ainakin puolittaisen suojan, joka heikkenee kuukausien aikana.

”Ihmisten välillä on eroa siinä, miten hyvin rokotteen antama suoja toimii.”

Altistuksilla on eroa, sillä kaikki tartunnan saaneet eivät levitä virusta yhtä paljon.

Myös perhekunnan koolla on merkitystä. Yksin asuvan riski saada tartunta on pienempi kuin suurperheen asukin.

Mitä enemmän kodissa on lapsia ja nuoria, sitä enemmän ulkopuolisten kontaktien määrä kasvaa – ja sitä useammasta suunnasta virus voi perheeseen tulla.

Mahdollisilla altistuksilla on eroa, sillä kaikki tartunnan saaneet eivät levitä virusta yhtä paljon. Useimpien sairastuneiden virusmäärä on maltillinen, mutta pieni osa ihmisistä erittää virusta selvästi muita enemmän.

Niinpä he myös tartuttavat muita helpommin.

”Jos tällainen superlevittäjä on sosiaalinen ihminen, joka tulee mielellään lähelle ja puhuu paljon, hän levittää pisaroita ympärilleen huomattavan tehokkaasti”, Järvinen sanoo.

Osa suomalaisista on puolestaan sairastanut omikron-viruksen oireettomana.

Aikaisempien virusvarianttien kohdalla oireettomien sairastaneiden osuus vaihtelee eri tutkimuksissa hurjasti, Järvinen kertoo. Luku on pyörinyt jopa 25–80 prosentin välillä.

Myöskään omikron-viruksen suhteen ei ole tarkkoja lukuja.

”Arvelisin, että vähintään kolmannes on oireettomia tai niin vähäoireisia, että ihminen ei pidä itseään sairaana. Luku voi olla isompikin, koska monet ovat rokotettuja ja omikron aiheuttaa aikaisempia variantteja lievemmän taudin.”

Jos omikron-virus tulee rokotteen läpi, oireettomalla ihmisellä voi olla sama viruspitoisuus hengitysteissä kuin oireita saaneella. Niinpä oireeton voi myös tartuttaa muita samalla lailla kuin sairastunut, Järvinen sanoo.

”Se tekee tämän taudin rajaamisen entistä hankalammaksi.”

Vaikea tautimuoto ei johdu yleensä koronaviruksesta vaan elimistön puolustusjärjestelmästä.

Ihmisten immuunijärjestelmissä on eroja. Me jokainen reagoimme taudinaiheuttajiin yksilöllisesti, Järvinen kertoo.

”Toisten ihmisten immuunijärjestelmä voi toimia tehokkaammin ja kykenee jo alkuvaiheessa eliminoimaan viruksen. Saattaa olla myös, että immuunijärjestelmä ei reagoi virukseen niin vahvasti.”

Vaikea tautimuoto ei johdu Järvisen mukaan yleensä koronaviruksesta vaan elimistön puolustusjärjestelmästä. Oireet vaikeutuvat tyypillisesti viikon sairastelun jälkeen.

Viruksen osuus on tällöin jo vähäinen. Elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää liian voimakkaasti ”vanhaa virusta” kohtaan ja jää ikään kuin päälle.

”Siksi vaikeita oireita hoidetaan puolustusjärjestelmää vaimentavilla hoidoilla, kuten kortisonilla ja reumalääkkeillä.”

Aina kun jokin uusi epidemia leviää, siihen sairastuu noin 10–60 prosenttia väestöstä, Järvinen kertoo. Kaikki eivät tautia saa, vaikka kyseessä olisi uusi virus eikä siihen olisi vielä immuunivastetta.

Tutkijat ovat tunnistaneet jo geneettisiä riskejä, jotka altistavat koronaviruksen vaikealle tautimuodolle. Järvisen mukaan onkin todennäköistä, että joidenkin ihmisten genetiikka antaa puolestaan suojaa koronatartunnalta.

Tästä ei ole kuitenkaan vielä tutkimustietoa.

”Asiaa voidaan tutkia tulevaisuudessa niin, että vasta-ainetutkimuksella selvitetään, ketkä eivät ole tautia sairastaneet ja heidän immuunivastetta ja genetiikkaansa verrataan taudin sairastaneisiin.”

Vaikka olisi selvinnyt toistaiseksi terveenä, tuuriin ja immuunipuolustukseen ei kannata kuitenkaan liikaa luottaa, Järvinen toteaa.

”Vaikka selviäisi ensimmäisestä altistumisesta, taudin voi saada jonkun toisen altistumisen aikana.”

Jos on vastikään sairastanut koronataudin, ei todennäköisesti tartuta tautia enää muihin. Pääsiäisrientojen riski liittyykin Järvisen mukaan ennen kaikkea siihen, jos kaksi sairastamatonta juhlivat yhdessä.

”Toisella saattaa olla jo tartunta. Ihmiset tartuttavat koronavirusta 2–3 päivää ennen oireiden alkamista, ja lähes 40 prosenttia tartunnoista syntyy ennen oireiden alkua.”

Varovaisuus onkin Järvisen mukaan edelleen viisasta.

”Meidän täytyy kuitenkin alkaa vähitellen myös elää ja luottaa rokotusten suojaan, vaikka niiden teho hiipuu ajan kanssa. Samoin hiipuu taudin sairastaneen vasta-aineet. Emme me tästä taudista eroon pääse.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat