Moni vanhempi tarkkailee lapsensa käytöstä turhankin tarkasti – Asian­tuntija kertoo, milloin on parempi vain antaa olla

Henk.koht.-palstalla käsitellään lukijoiden ihmissuhdeaiheisia kysymyksiä. Tällä kertaa lukija pohtii, miten lasten käytös mahtaa vaikuttaa aikuisten ystävysten väliseen suhteeseen.

Lapsiin liittyvät ristiriidat eivät välttämättä ratkea puhumalla. Joskus voi olla järkevämpää vain antaa ajan kulua.

19.6. 11:00

HS:n lukija kirjoittaa:

Minulla ja parhaalla ystävälläni on lapset vuoden ikäerolla. Omani on välillä todella joustamaton pienempää kohtaan, ja minun (sekä ystäväni) on vaikea olla niissä tilanteissa. Molemmat tietenkin ymmärtävät lastensa reaktioita. Ilman lapsia kaikki on niin kuin ennenkin, mutta kun lapset ovat mukana vääntämässä omista asioistaan, vaikuttaa se meidän suhteeseemme ainakin siinä hetkessä. Mitä voisi tehdä, jotta lasten väliset jännitteet tai oman lapsen käytös eivät vaikuttaisi aikuisten suhteeseen?

Ongelmaa avaa psykoterapeutti Hanna Lampi.

”Tilannetta voi pohtia muutamasta eri näkökulmasta.

Kysyjän kuvaama hankaluus voi juontua pohjimmiltaan siitä, että kaksi ihmistä kasvattaa eri tavoin omia lapsiaan, ja siitä syntyy aikuisille hankalia tunteita.

Vanhemmat ovat erilaisia keskenään, koska jokaisella meistä on oma historiamme. Esimerkiksi oma perhetausta vaikuttaa aina vanhemmuuteen jollakin tavalla. Erot kasvatustavoissa ja -käsityksissä voivat siksi tulla näkyviin ystävysten välillä ja uusperheen aikuisten välillä, mutta myös ydinperheen sisällä.

Mitä läheisempi on jonkun kanssa, sitä vaikeampi voi olla etsiä paikkaansa toisen lapsen tai lasten elämästä, koska sitä roolia ei voi täysin itse valita tai määritellä. Sen syntymiseen ja kehittymiseen vaikuttaa moni asia.

Lapsillakin on oikeus olla kiinnostumatta toisen seurasta sen suuremmin.

On niinkin, että kaikki eivät aina tykkää toistensa lapsista, tai lapset itsestä. Tällainen huomio voi olla vaikea ja kipeä kokemus.

Kaikista lapsistakaan ei aina tule ystäviä keskenään. Yhteys ei ole itsestäänselvyys, ja lapsillakin on oikeus olla kiinnostumatta toisen seurasta sen suuremmin. Tietenkin toimeen on syytä tulla ja yhdessä voi viettää aikaa, mutta joskus yhteistä säveltä ei vain löydy.

Terapeutit ajattelevat, että puhe vaikeista tunteista omasta näkökulmasta käsin on hyväksi ja auttaa selvittämään asioita.

Jos keskustelun aloittaa, on parasta siis aloittaa kertomalla, mitä itse ajattelee, ja olla empaattisen utelias toisen kokemusta kohtaan.

Ihmiset eivät kuitenkaan aina keskustele vaikeista asioista, eikä keskustelu aina vie niitä eteenpäin.

Kasvatusta tai lasten dynamiikkaa koskevan keskustelun voi herkästi kuulla kritiikkinä itseä tai omaa lasta kohtaan. Kannattaa myös miettiä rehellisesti omaa jaksamista: jaksaako käyttää juuri tähän keskusteluun aikaa ja energiaa. Lapset kasvavat, ja voi olla, että tilanne helpottaa täysin jo sillä.

On siis eri tyylejä kasvattaa, mutta on myös eri kohtia kasvatuksessa. Jos molemmilla on yksi lapsi, pienemmän vanhempi ei välttämä ole vielä kohdannut omakohtaisesti asioita, joita isomman vanhempi on kohdannut.

Joskus aikuiset odottavat lapsilta täysin itsenäisiä leikki- ja kaveritaitoja turhan aikaisin.

Lasten välisessä dynamiikassa on tavallista, että isompi pomottaa toista, ainakin tietyn ikäisenä. Vanhemmasta se voi tuntua tosi hankalalta, mutta ilmiö niin sanotusti kuuluu asiaan.

Usein lasten väliset pulmatilanteet tulevat esiin vapaammassa leikissä. Joskus aikuiset odottavat lapsilta täysin itsenäisiä leikki- ja kaveritaitoja turhan aikaisin. Tavata voi tietenkin myös ilman lapsia, mutta aina se ei ole mahdollista tai toivottua.

Jos yhdessäolo olisi ohjelmallisempaa, vähentäisikö se lasten välisiä kiistoja? Eli voisiko toiselle yrittää ehdottaa tapaamista, johon sisältyisi molemmille lapsille mieluisaa ohjelmaa ja tekemistä?

Näin ei olisi niin paljon luppoaikaa, jossa lasten kiistat herkästi syntyvät. Ei niitä voi koskaan täysin estää, mutta niitä voi yrittää minimoida.”

Asiantuntijat eivät kommentoi palstalla yksittäistapauksia vaan käsittelevät aihepiiriä yleisellä tasolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat