Marketeissa myydään kauneus­naamioita, jotka vetoavat lapsiin – Asian­tuntija varoittaa sheet maskien riskeistä: ”En suosittelisi lapsille”

Koreasta lähtöisin olevat kankaiset kauneusnaamiot ovat nousseet ilmiöksi Suomessakin. Sheet maskeissa piilee kuitenkin riskejä, minkä vuoksi niitä ei suositella lapsille.

Toimittaja kokeili kosteuttavaa kauneusnaamiota eli sheet maskia.

20.5. 15:46

Kankaiset, ihoa hoitavat kauneusnaamiot ovat suuressa suosiossa. Suomeenkin tämä Koreasta lähtöisin oleva sheet mask -ilmiö tuli jo joitakin vuosia sitten.

Erityisesti sosiaalista mediaa seuraavat nuoret ovat innostuneet hoitavista ja kosteuttavista naamioista. Hashtagilla sheetmask tulee Tiktokissa satoja miljoonia näyttökertoja, ja Instagramissakin julkaisuja on miljoonia.

Mikä näistä kankaisista ihonhoitotuotteista tekee niin suosittuja?

”Voi tietenkin vain arvailla, mihin suosio varsinaisesti perustuu, mutta kyllähän se, että tuotteet on tehty niin houkuttelevan näköisiksi varmasti myös vaikuttaa”, sanoo farmaseutti ja kosmetologi Merike Laine Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksestä.

Laine työskentelee valtakunnallisena iho- ja kosmetiikka-asiantuntijana.

Laineen mukaan sosiaalisen median vaikuttajien eli influenssereiden päivitykset ja videot tehoavat erityisesti nuoriin seuraajiin. Lapsiin vetoaa myös kaikki hauska ja kiva. Kuten se, että joissain maskeissa on värikkään ja hauskan pakkauksen lisäksi kankaassa kuvio, josta saa itselleen samalla hetkeksi pilkullisen, tähtikuvioidun tai vaikkapa kissan naaman.

Kankaiset kauneusnaamiot toimivat niin, että niihin on imeytetty runsaasti nestemäistä hoitotuotetta, jolloin se imeytyy ihoon nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi hoitava ja ohuesti ihoon levitettävä voide. Kankaan alla kosteuttava aine myös pääsee muhimaan rauhassa eikä kosteus pääse haihtumaan iholta.

Käytännössä tuotteet sisältävät pitkälti samoja aineita kuin kauneusseerumit, joita ei välttämättä tarvita päivittäiseen käyttöön vaan tehokosteuttamaan ihoa silloin tällöin kuuriluonteisesti.

Aikuisille tuotteita markkinoidaan hemmotteluhetkenä. Viileä kangas kasvoilla myös rentouttaa. Se, että naamion pitää antaa vaikuttaa 10–30 minuuttia, on sen käyttäjälle rauhoittava ja hemmotteleva ihonhoitohetki, josta on lupa nauttia.

”Onhan se ihan erilainen tunne verrattuna siihen, jos vain kiireessä levitetään voidetta iholle”, Laine sanoo.

Hänen mukaansa kauneusmaski ei ole mikään välttämätön ihonhoitotuote, mutta ihan kiva lisä.

Lapset eivät kuitenkaan hänen mukaansa tarvitse tällaisia kasvojenhoitotuotteita lainkaan.

”Lapsia on ylipäätään turha altistaa ylimääräiselle kemikaalikuormalle”, Laine sanoo.

Jos lapsella on kovin kuiva iho, hajusteeton perusvoide riittää. Teini-iän kynnyksellä kannattaa ihonhoitoon alkaa kiinnittää enemmän huomiota, kun ihoon tulee epäpuhtauksia ja moni aloittaa meikkaamisen.

Lehtori ja biokemisti Sari Viitala Laurea-ammattikorkeakoulusta on samoilla linjoilla. Lapsille ei pidä käyttää mitään kemikaaleja turhaan. Voi hyvin olla, että kemikaalialtistus vuosien kuluessa pahenee, varsinkin jos tuotteiden käytön aloittaa kovin aikaisin ja turhaan.

”En suosittelisi lapsille”, Viitala sanoo.

Hajusteet, kasviuutteet ja säilöntäaineet voivat aiheuttaa helposti reaktioita lapsen herkälle iholle.

Lasten iho on yleensä herkempi ja ohuempi kuin aikuisella. Siksi kasvonaamiokin, jossa on hajusteita ja joitain lisäaineita voi herkästi aiheuttaa lapselle ihoärsytystä tai jopa allergisen reaktion.

Eräs kosmetiikasta kirjoittava äiti kertoi vähän aikaa sitten sosiaalisen median päivityksessään lapsestaan, joka oli saanut kasvonaamiosta näppylöitä, jotka kirvelivät ja punoittivat vielä seuraavana päivänä. Onko kyse vain yksittäistapauksesta?

Laine muistuttaa, ettei oireita tietenkään kaikille tule, mutta esimerkiksi erilaiset hajusteet, kasviuutteet ja säilöntäaineet voivat aiheuttaa helposti reaktioita lapsen herkälle iholle. Joissakin kasvonaamioissa on mukana alkoholia, ja se aiheuttaa joillekin ihon kuivumista ja ärsytystä.

”Lasten kohdalla pitää myös erityisesti varoa, ettei kasvonaamion neste valu silmään ja aiheuta silmä-ärsytystä”, Laine sanoo.

Hänen mukaansa tavallisin kosmetiikan aiheuttama ihoreaktio on ärsytysreaktio, jolloin oireena voi olla kirvelyä, kuumotusta, punoitusta ja ylipäätään epämiellyttävä tunne iholla.

Varsinainen välitön allerginen reaktio näkyy kutisevana ja punoittavana nokkosihottumana. Viivästynyt allerginen reaktio tulee tuntien tai päivien kuluttua ja ilmenee kutisevana ihottumana. Iholle voi tulla jopa turvotusta ja vesikellojakin, jos reaktio on oikein voimakas.

Tärkeintä on reaktion tullessa pestä ärsytystä aiheuttanut aine iholta pois, jolloin iho alkaa yleensä rauhoittua. Jos iho tuntuu kiristävältä, siihen voi levittää rauhoittavaa perusvoidetta. Selkeään allergiseen reaktioon voi kokeilla mietoa hydrokortisonivoidetta.

”Jos allerginen reaktio on erityisen voimakas, kannattaa mennä näyttämään sitä lääkärille”, Laine opastaa.

HS osti erihintaisia kauneusmaskeja ja kävi niiden ainesosalueteloa läpi asiantuntijoiden kanssa.

HS kävi ostamassa erihintaisia kasvonaamioita Helsingin keskustasta.

Halvimmat maksoivat 1,5 euroa ja kallein 13 euroa. Laineen mukaan tuotteiden koostumukset vaihtelivat aika paljon, mutta kaikki ostetut tuotteet sisälsivät hajusteita. Kallein sisälsi kuitenkin useita ihoa kosteuttavia ja hoitavia ainesosia sekä probiootteja. Yhteen keskihintaiseenkin tuotteeseen oli lisätty maitohappoa ja erilaisia fermentoituja raaka-aineita.

”Kun tuotteeseen pannaan vähän erilaisempia ainesosia, tulee hintaa vähän lisää”, Viitala sanoo.

Vaikka kuluttajille ei pakkauksissa kerrota aineiden pitoisuuksia, ne on tuoteluettelossa listattu alenevaan paljousjärjestykseen eli niin, että se mitä on eniten, on luettelossa ensimmäisenä.

Yleisesti ei voi kuitenkaan aina sanoa, että halvin olisi aina huonoin ja kallein paras tuote. Tuotteen tehnyt yritys on voinut myös itse kehittää jotain aktiiviaineita, jolloin tuotekehitys vaikuttaa tuotteen lopulliseen hintaan. Kosmetiikassa maksetaan myös tyylikkäästä pakkauksesta ja brändistä.

Viitala kiittelee edullisimpien tuotteiden ohjetekstejä, jossa käyttöohjeet ja varoitukset on myös sekä suomeksi että ruotsiksi. Niissä kerrotaan, ettei tuotetta pidä käyttää ärtyneelle, rikkinäiselle, tulehtuneelle, kuivalle, herkälle, kuoritulle tai palaneelle iholle. Lisäksi varoitetaan tuotteen joutumisesta silmään.

”Näissä edullisimmissa kerrottiin myös tuotteen hävittämisestä oikein, mikä on mielestäni tärkeä asia”, Viitala sanoo.

Hän ihmettelee sitä, että monissa pakkauksissa kaikki tekstit oli vain englanniksi ja ehkäpä ranskaksi. Osassa ei ollut varoituksia ollenkaan.

Kaikissa kauneusnaamioissa on myös paksuntajia, jotka tekevät nesteestä hyytelömäisemmän, jotta se ei valu pois kasvoilta. Raaka-aineet sinänsä ovat keskenään hyvin samanhintaisia.

Markkinoilta löytyy myös biohajoavasta materiaalista tehtyjä kauneusmaskeja.

Kauneusnaamioissa myös kankaan materiaali voi vaikuttaa hintaan. Jotkut tuotteista on valmistettu tencel-kuidusta, joka on puuvillaa ohuempi harsomaisempi kangas. Se voi vähän vaikuttaa tuntumaan kasvoilla, mutta ei varsinaisesti aineiden imeytymiseen. Ihan varmasti se kuitenkin vaikuttaa hintaan.

HS:n ostamissa pakkauksissa ei ole mainintaa kankaan materiaalista. Kalleimmassa HS:n hankkimassa tuotteessa kankaaseen oli imeytetty ihoa myötäilevää hydrogeeliä, joka ei jätä naamion ja kasvojen väliin ilmakuplia.

Viitala muistuttaa, että markkinoilta löytyy myös biohajoavasta materiaalista tehtyjä kauneusmaskeja, joka on hänen mielestään yksittäispakatussa tuotteessa ehdoton plussa.

Tuotetta ostaessa kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei raaka-aineluettelossa ole aineita, joille olisi itse aiemmin allergisoitunut.

”Jos on esimerkiksi allerginen joillekin viljoille tai kasveille, kannattaa pyrkiä välttämään niitä”, Viitala sanoo.

Myös kosteuttavat ja hoitavat ainesosat voi opetella tunnistamaan. Tehokkaita kosteuttajia ovat ainakin hyaluronihappo ja glyseriini.

Eniten allergiaa aiheuttavat yleensä säilöntäaineet ja hajusteet, kuten limoneeni ja citronellol. Säilöntäaineista metyyli-isotiatsolinonia ei saa enää käyttää EU:n alueella myytävässä iholle jätettävässä kosmetiikassa, mutta siihen kannattaa kiinnittää raaka-aineluettelossa huomiota, jos tilaa tuotteita kaukomailta, kuten Kiinasta tai Koreasta.

Joissakin maskeissa pakkauksen eläinteema toistuu myös naamalle asetettavassa kankaassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat