Monen pihalla seisoo ”massiivinen hyttyskasvattamo”, sanoo ympäristöasiantuntija

Hyttysten kanssa painiville on tarjolla myös hyviä uutisia: Kun ottaa alkukesästä pistoja vastaan, loppukesästä paukamat eivät kutise enää niin paljon.

Toisia hyttyset kiusaavat enemmän kuin toisia. Noin joka kymmenes reagoi pistoihin voimakkaasti.

27.6. 10:24 | Päivitetty 27.6. 11:25

Nyt eletään kesän hyttyshuippua.

”Juhannuksen kieppeille ajoittuu pahin hyttysaika”, kertoo ympäristöasiantuntija Juha Jantunen Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Hyttysten ininässä herää kysymys, miten niiden pistoilta voisi välttyä.

Viime kesänä keskustelua herätti pralletriini-hermomyrkkyä sisältävän hyttyskarkottimen vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys.Thermacell-hyttyskarkotin on kuitenkin edelleen suosittu.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on hyväksynyt tuotteen, ja sen myyntilupa on voimassa vuoteen 2024 saakka tai kunnes pralletriini on hyväksytty EU:n biosidiasetuksen nojalla. Laitteen ajatuksena on, että hyttyset kaikkoavat laitteen lähistöltä, kun ne aistivat sen välittämän aineen.

”Toivon, että kaikki miettisivät voimakkaiden myrkkyjen levittämistä luontoon ehdoin tahdoin.”

Hyttyskarkottimien sisältämät kemikaalit saattavat kuitenkin mietityttää. Biodiversiteettitutkimuksen professori on seurannut huolestuneena Thermacell-keskustelua.

”Puhutaan hyvin voimakkaasta hermomyrkystä, jonka kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä. Luontokadon yksi suurimmista syistä on se, että lyödään luontoon kemikaaleja, jotka sinne eivät kuulu”, sanoo Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Sääksjärvi sanoo ymmärtävänsä niitä, jotka hyttysten aiheuttamassa tukaluudessa turvautuvat karkottimiin.

”Mutta toivon, että kaikki miettisivät voimakkaiden myrkkyjen levittämistä luontoon ehdoin tahdoin.”

Kyse on myös esimerkin näyttämisestä, Sääksjärvi jatkaa. Jos luontoa muuten arvostetaan, on ristiriitaista levittää sinne kemikaalia, joka voi vahingoittaa suuria määriä hyönteisiä. Hyttyskarkottimet eivät nimittäin valikoi, kohdistuuko niiden vaikutus vain hyttysiin.

”Moni ajattelee, että hyönteiset ovat merkityksettömiä. Kuitenkin niiden tuottamat palvelut, esimerkiksi pölytys, otetaan vastaan ajattelematta, että niitä ilman oma lajimme olisi jo poissa.”

Sääksjärvi korostaa tutkimustiedon puutteita. Vaikka käyttöohjeiden mukaan käyttäminen olisi turvallista, vielä ei tarkalleen tiedetä, miten pienetkin pitoisuudet mahdollisesti vaikuttavat luontoon.

”Potentiaalisesti yhden laitteen kohdalla puhutaan kuitenkin myrkkymäärästä, joka väärin käytettynä riittäisi tappamaan hurjia määriä hyönteisiä”, Sääksjärvi sanoo.

Vaikka yksittäinen laite ei aiheuttaisi laajaa tuhoa, Sääksjärvi muistuttaa, että laitteita on paljon. Niitä käyttävät pääasiassa vastuulliset, käyttöohjeita noudattavat ihmiset, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, jotka vähät välittävät siitä, missä laitetta käyttävät tai jääkö laitteen myrkkytyynyjä luontoon, Sääksjärvi sanoo.

Omalla käytöksellä voi vaikuttaa siihen, miten houkuttelevalta kohteelta hyttysille vaikuttaa.

Hyttyset voivat olla melkoinen riesa. Miten asiantuntijat itse selviävät niiden kanssa?

Heillä on yhteinen konsti: vaatetus.

”Kun teimme kasvitutkimusta ja seisoimme kuusikossa tunteja, silloin laitettiin hanskat käteen, hyttysverkko päähän ja pitkähihainen takki. Vaikka ininä on valtava, voi silti olla kaikessa rauhassa”, ympäristöasiantuntija Jantunen sanoo.

Lisäksi omalla käytöksellä voi vaikuttaa siihen, miten houkuttelevalta kohteelta hyttysille vaikuttaa. Jos huhkii ja hikoilee ja samalla erittää enemmän hiilidioksidia, hyttyset löytävät uhrinsa helpommin.

Myös paikalla on vaikutusta. Marjametsällä Sääksjärvi kehottaa valitsemaan evästauolle avonaisen ja aurinkoisen paikan, johon käy tuulenvire.

Jos on paha tilanne, sekä Sääksjärvi että Jantunen turvautuvat hyttysiä karkottaviin suihkeisiin. Niitä he suihkauttavat suoraan iholle. Ne ovat pienempi paha kuin sähköllä toimivat laitteet, jotka sisältävät voimakkaita myrkkyjä.

”Kyllä niistä on jonkun verran apua. Itse käytän suihketta muutaman kerran kesässä esimerkiksi silloin, kun olemme perheen kanssa telttailemassa ja iltahämärässä tuulen tyyntyessä hyttyset etsiytyvät paikalle”, Sääksjärvi kertoo.

”Ne ovat massiivisia hyttyskasvattamoja.”

Hyttysten määrään omalla pihalla voi vaikuttaa itse vain vähän, mutta vähän kuitenkin. Asiantuntijat vinkkaavat kiinnittämään huomion kotipihan vesisaaveihin, joissa vesi seisoo pitkään. Heidän neuvonsa on vähentää vesiämpäreiden määrää tai peittää saavit kansilla tai hyönteisverkoilla.

”Ne ovat massiivisia hyttyskasvattamoja”, Sääksjärvi sanoo.

Tänä vuonna kevät tarjosi hyvät olosuhteet hyttysille, ja se näkyy nyt kesällä hyttysten suuressa määrässä. Runsaslumisen talven jälkeen lumet sulivat nopeasti ja jättivät jälkeensä lätäköitä, jotka ovat hyttysille otollisia paikkoja lisääntyä. Lisäksi hieman sateinen ja viileä kevät piti lätäköt märkinä pitkään.

Toisia hyttyset kiusaavat enemmän kuin toisia. Noin joka kymmenes reagoi pistoihin voimakkaasti. Pistoja voi hoitaa kortisonivoiteella tai suun kautta otettavalla antihistamiinilla.

Hyttysten pistoille siedättyy kesän mittaan, ainakin jonkin verran.

Jantusella on hyttysten kanssa painiville hyviä uutisia: Kun ottaa alkukesästä pistoja vastaan, loppukesästä paukamat eivät kutise enää niin paljon.

Hyttysten pistoille siis siedättyy kesän mittaan, ainakin jonkin verran.

Loppukesästäkin paukamat voivat kutittaa. Suomessa lentää nelisenkymmentä eri hyttyslajia eri aikoihin. Vaikka joillekin lajeille ehtisi siedättyä kesän mittaan, lajit vaihtuvat.

Perimätiedon mukaan hyttysenpisto aiheuttaa pienemmän näppylän, jos hyttysen antaa imeä itsensä täyteen verta.

Jantunen on kuullut saman jutun muttei osaa varmaksi sanoa, pitääkö väite paikkansa. Hän alkaa kuitenkin pohtia asiaa.

Kun hyttynen imee verta, se sylkee samalla verenhyytymistä estävää ainetta. Aineesta muodostuu paukama.

Mitä kauemmin hyttynen ehtii olla iholla, sitä enemmän se ehtii erittämään pistoskohtaan ainetta. Näin ollen tuntuisi loogiselta, että paukama muodostuisi siitä huolimatta, että hyttynen imisi itsensä täyteen verta.

Väitteen todenperäisyys jää mysteeriksi, sillä Jantusella on myös kilpaileva teoria. Jos hyttynen imee pitkään, se saattaisi imeä myös itse erittämänsä aineet haavasta. Tällöin paukamaa ei ehkä muodostuisi, ja väite pitäisikin paikkansa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat