”Vaikutat ikäistäsi tosi paljon kypsemmältä” on imarteleva kommentti, joka enteilee usein pahaa – Tätä on grooming, josta jo 8-vuotiailla on kokemusta

Yhä nuoremmat lapset kokevat netissä groomingia eli seksiin houkuttelua.

Pelastakaa lapset ry:n kyselyn mukaan 11–17-vuotiaista tytöistä viidesosa saa seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain.

22.6. 15:57

Lasta tai nuorta ihaillen ja kiinnostuneena lähestyvä aikuinen on aina vastuussa tilanteesta, vaikka nuori lähtisikin siihen mukaan ja esimerkiksi vastailisi viesteihin.

”On lapsen tai nuoren näkökulmasta ymmärrettävää, että vähän vanhemman aikuisen kehut ja kiinnostus tuntuvat hyvältä”, sanoo hankepäällikkö Anni Pätilä.

Hän työskentelee Sua varten somessa -hankeessa, joka toimii nuorten käyttämillä sosiaalisen median kanavilla, kuten Tiktokissa, Snapchatissa ja Instagramissa.

Pätilä puhuu groomaamisesta.

Grooming-ilmiöllä tarkoitetaan, että aikuinen houkuttelee lasta seksuaalisiin tarkoituksiin. Ilmiöllä ei ole suomenkielistä vastinetta, mutta kotimaisten kielten tutkimuskeskus ehdottaa termejä seksiin houkuttelu, nettihoukuttelu ja nettiviettely. Grooming voi tapahtua joko kasvotusten tai viestillä.

Käytännössä viettely alkaa yleensä viestittelyllä ja jutustelulla ihan tavallisista asioista, kuten koulunkäynnistä tai harrastuksista. Jo se on imartelevaa, että aikuinen osoittaa kiinnostusta lapseen tai nuoreen.

”Aikuisen vastuulla on olla ottamatta yhteyttä ja osoittamatta kiinnostusta”, Pätilä sanoo.

Aikuisella on Pätilän mukaan harvoin hyvää syytä ylipäätään lähettää viestiä tuntemattomalle lapselle tai nuorelle. Siksi hän kehottaakin nuoria pysähtymään ja kertomaan jollekin läheiselle aikuiselle, jos joku vieras tai puolituttu aikuinen alkaa lähetellä viestejä alaikäiselle.

Vaikutat ikäistäsi tosi paljon kypsemmältä on tyypillinen kommentti, jolla aikuinen voi yrittää imarrellen lähestyä nuorta. Sen pitäisi viimeistään Pätilän mukaan soittaa hälytyskelloja.

”Se voi nuoren korvissa kuulostaa kivalta, mutta ei ole kohteliaisuus. Sen tarkoitus on pohjustaa sitä, että lapsi myöhemmin suostuisi tekemään jotain, mitä aikuinen ei saisi pyytää”, Pätilä sanoo.

”Kuusivuotiailla on ollut kyse kavereiden some­kiusaamisesta, mutta jo kahdeksan­vuotiailla on kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.”

Epäilyttävää on myös, jos aikuinen sanoo lapselle, että viestittelyssä, juttelussa tai tapailussa on kyse salaisuudesta, jota muut eivät voisi ymmärtää.

”Lapsella ei ole semmoisia salaisuuksia, joista ei voi esimerkiksi opettajalle, kummitädille tai muulle aikuiselle kertoa, vaikka ei omalle vanhemmalleen uskaltaisi heti asiasta sanoa”, Pätilä sanoo.

Sua varten somessa -kanavilla käydään nuorten kanssa 200–300 keskustelua kuukaudessa. Nuorimmat yhteydenottajat ovat Pätilän mukaan olleet kuusivuotiaita, vaikka valtaosa onkin 10–13-vuotiaita tyttöjä.

”Kuusivuotiailla on ollut kyse kavereiden somekiusaamisesta, mutta jo kahdeksanvuotiailla on kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä”, Pätilä kertoo.

Käytännössä siis vieraiden aikuisten ja lasten välinen nettiviestittely alkaa usein heti, kun lapsi saa ensimmäisen älypuhelimensa.

Pelastakaa Lapset ry toteutti viime vuonna laajan nettikyselyn groomingista lähes 500 suomalaiselle koululle. Kyselyyn vastasi reilut 1  700 lasta, joiden ikä oli välillä 11–17 vuotta.

Kyselyssä lapsista yli puolet kertoi, että heihin on ollut netin välityksellä yhteydessä henkilö, jonka he tietävät tai epäilevät olleen aikuinen tai vähintään lasta viisi vuotta vanhempi henkilö.

Kouluterveyskyselyiden valossa seksuaalinen häirintä ja esimerkiksi häiritsevä ehdottelu on yläasteikäisten keskuudessa lisääntynyt.

Vuoden 2019 kyselyssä seksuaalissävytteistä häirintää kertoi kokeneensa vajaa kolmannes 15–16-vuotiaista tytöistä, kun vuonna 2021 esimerkiksi häiritsevää seksuaalista ehdottelua kertoi kokevansa lähes puolet samanikäisistä tytöistä. Pojilla luvut ovat hieman pienempiä, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla häirintäkokemuksia oli yli 40 prosentilla ja luvut olivat heillä parissa vuodessa tuplaantuneet.

Korona-aikana lapset olivat paljon somessa, mutta Pätilä haluaa uskoa, että ilmiötä aletaan myös tunnistaa enemmän.

Viesteissä aikuisen ja lapsen keskustelun sisältö voi muuttua vähitellen seksuaalissävytteiseksi lapsen huomaamatta ja lapsi voi jopa pitää tätä normaalina. Se hämärtää lapsen käsitystä tapahtuneesta myöhemmin ja lapsi alkaa helposti itse hävetä, että ylipäätään vastasi viesteihin tai lähti tapaamisiin.

”Alastonkuvia pyydetään jo monelta 10–13-vuotiaalta.”

Pätilä on havahtunut työssä nuorten kanssa siihen, että seksuaalisen häirinnän kohteena olevat lapset ovat yhä nuorempia. Häirinnästä on esimerkiksi kyselty 10–11-vuotiailta.

”Heistä osa on vastannut, ettei ole kokenut häirintää, jotain normaaleja nudeja kummempaa”, Pätilä kertoo.

Nudella viitataan alaston- tai intiimikuvaan. Ilman suostumusta lähetettyjen alastonkuvien vastaanottaminen on niin normalisoitunut ilmiö, ettei sitä tunnisteta häirinnäksi.

Tiktokissa Suavarten_official -kanavan videon kommenttikentässä teini kertoi kieltäytyneensä lähettämästä kuviaan jollekin aikuiselle. Tämä oli kopioinut 15-vuotiaan tytön Snapchat-profiilin aikuisten deittisivustolle.

”Alastonkuvia pyydetään jo monelta 10–13-vuotiaalta”, Pätilä sanoo.

Groomauksen kohteeksi joutuneen kannattaisi kertoa asiasta jollekin aikuiselle heti, mutta varsinkin jos viestittelystä tulee outo olo. Sen jälkeen seksuaalissävytteisestä viestittelystä kannattaa ottaa kuvakaappaukset.

”Tässä vaiheessa voi jo konsultoida poliisia. Alle 16-vuotiaaseen ei saa kohdistua seksuaalissävytteisiä viestejä tai koskettelua”, Pätilä kertoo.

Aikuinen ei myöskään saa rikoslain mukaan ehdottaa mitään seksuaalista alle 18-vuotiaalle, jos hänellä on tähän jonkinlainen valta-asema. Käytännössä se tarkoittaa, että on esimerkiksi nuoren vanhempi, opettaja tai valmentaja.

Sosiaalisen median sovelluksissa sopimattomista profiileista kannattaa aina ilmoittaa myös ylläpitoon, joka voi poistaa ne. Oman älypuhelimen henkilökohtaisilla viestiasetuksilla voi estää jonkin tietyn lähettäjän viestit. Myös muut profiiliin liittyvät julkiset asetukset, kuten julkisen sijainnin jakaminen kannattaa poistaa käytöstä.

Vanhempien kannattaa käydä nuorten kanssa keskustelu siitä, ketä he sosiaalisessa mediassa tapaavat ja minkälaisia keskusteluja he siellä käyvät.

”Jos lentopallojoukkueen valmennusringissä olisi seksuaalinen ahdistelija, siihen puututtaisiin heti. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla samalla tavalla rauha kasvaa, seikkailla ja olla utelias ilman häirintää somessa”, Pätilä sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat