Jos uni­vaikeuksia ei korjata, ne voivat aiheuttaa muistiongelmia, sanoo tutkija

Unettomuus keski-iässä voi ennakoida eläkeiän muistiongelmia, sanoo väitöskirjatutkija Antti Etholén Helsingin yliopistosta.

Jokainen meistä nukkuu välillä huonommin. Unen parantamiseen on onneksi olemassa monia keinoja.

6.7. 14:51

Juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.

Lääketieteen lisensiaatti, väitöskirjatutkija Antti Etholén Helsingin yliopistosta:

Kesällä moni nukkuu tarpeeseensa nähden liian vähän. Valoisat illat valvottavat, sillä valossa erittyy vähemmän uni-valve-rytmiin ja vuorokausirytmiin vaikuttavaa melatoniinihormonia. Aivot tarvitsevat kuitenkin joka yö unta, sillä se on välttämätöntä niiden palautumiselle.

Liian vähäinen tai laadultaan huono uni häiritsee aivojen päiväaikaista toimintaa. Huonosti nukkuneella ajatuksen juoksu, uuden oppiminen ja keskittyminen kangertelevat. Riski aivojen tiedonkäsittelyn pysyvämmälle heikkenemiselle kasvaa, jos unettomuusoireet pitkittyvät.

Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeuksina, yöllisinä heräilyinä ja vaikeutena nukahtaa uudelleen.

Väitöskirjatutkija Antti Etholén.

Selvitimme Helsinki Health Study -tutkimuksessa keski-iän unettomuusoireiden vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen eläköitymisen jälkeen.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, johon osallistujat vastasivat viiden vuoden välein vuosina 2002–2017. Tutkittavista 80 prosenttia oli naisia, ja he olivat tutkimuksen käynnistyessä 40–60-vuotiaita. Kun tutkimus päättyi, he olivat vanhuuseläkkeellä.

Mitä vaikeampia uniongelmat olivat, sitä enemmän ne vaikuttivat kognitiiviiseen toimintakykyyn.

Erotimme vanhuuseläkeläisistä kolme erilaista ryhmää: hyvin nukkuvat, unettomuusoireista ennen eläköitymistä kärsivät sekä lisääntyvästä unettomuudesta eläköitymisen jälkeen kärsivät henkilöt. Muistin, oppimisen ja keskittymisen heikentymisen riski kasvoi ryhmissä, joiden uniongelmat jatkuivat eläkeikään.

Mitä vaikeampia uniongelmat olivat, sitä enemmän ne vaikuttivat kognitiiviiseen toimintakykyyn: kognitiiviset ongelmat olivat jopa kymmenen kertaa yleisempiä lisääntyvästä unettomuudesta kärsivillä kuin hyvin nukkuvilla. Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedämme, että liian lyhyt ja laadultaan huono uni vaikuttavat aivojen tiedonkäsittelyyn.

Uni koostuu syvyydeltään erilaisista vaiheista. Kevyen, keskisyvän ja syvän unen lisäksi unessa on REM-unta, jonka aikana näemme unia.

Vaiheet etenevät järjestyksessä kevyestä unesta syvään uneen, ja niitä mahtuu normaaliin yöuneen neljä–kuusi. Jos unet jäävät lyhyiksi, tai ne keskeytyvät toistuvasti, elvyttävä, syvä uni jää liian vähiin.

Unettomuuden hoito saattaa pienentää Alzheimerin taudin riskiä.

Syvän unen aikana valveilla opitut asiat siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen muistiin ja aivoista kuona-aineita huuhteleva glymfaattinen järjestelmä aktivoituu.

Glymfaattinen järjestelmä poistaa aivoista muun muassa beta-amyloidia. Se on proteiini, jota kertyy Alzheimerin taudissa aivoihin plakeiksi samaan tapaan kuin ateroskleroosissa kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin.

Unettomuuden hoito saattaa siten pienentää Alzheimerin taudin ja muiden aivoja rappeuttavien sairauksien riskiä.

Jokainen meistä nukkuu välillä paremmin, välillä huonommin, eikä satunnaisesta unettomuudesta kannata huolestua. Jos unettomuus jatkuu, siihen kannattaa puuttua ajoissa. Tutkimuksessamme selvisi, että kun keski-iän uniongelmat vähitellen helpottavat, eläkkeellä pää tuntuu toimivan paremmin.

Unen parantamiseen on monia keinoja, kuten makuuhuoneen pimentäminen, iltapäiväkahvin välttäminen, liikunnan keventäminen iltaa kohden ja säännöllinen unirytmi.

Jos maanantaiaamu alkaa aina ankeasti, unirytmistä kannattaa pitää kiinni myös viikonloppuina. Mikäli ensimmäinen, loman jälkeinen työviikko menee aina väsymyksen vuoksi sumussa, omaa unirytmiä kannattaa alkaa aikaistaa pari viikkoa ennen loman loppua.

Jo pieni annos alkoholia vaikeuttaa syvässä unessa pysymistä.

Kun väsymyksen tunne illalla tulee, sitä vastaan ei kannata taistella. Nukahtamiselle otollinen aika on melko lyhyt, ja jos sen ohittaa, unta voi joutua odottamaan useita tunteja.

Unta ei kannata houkutella lasillisella. Jo pieni annos alkoholia vaikeuttaa syvässä unessa pysymistä.

Elleivät omat keinot auta muutamassa viikossa, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta. Huolestuminen karkottaa unen entistä kauemmas. Unettomuudesta ja sen pelosta muodostuu itseään ruokkiva kierre.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat