Juuri nyt eletään aikaa, kun pogostantauti tyypillisesti leviää – Edessä voi olla tavallista pahempi epidemia useastakin syystä, asiantuntija sanoo

Viime syksynä sairastettiin epätavallisen paljon pogostantautia. Asiantuntijan mukaan tartuntoja voi tänäkin vuonna tulla tavallista enemmän.

Pogostantautia levittää useampi hyttyslaji loppukesästä.

29.8. 3:00 | Päivitetty 29.8. 7:44

Hyttysiltä kannattaa suojautua vielä lähiviikkoinakin, varsinkin jos liikkuu tietyillä alueilla, kuten Itä-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Elo-syyskuun vaihteessa nimittäin nähdään, millainen pogostantautikausi on tulossa.

Pogostantauti on harvoja hyttysen levittämiä virustauteja Suomessa. Ihmisessä Sindbis-viruksen aiheuttama tauti voi aiheuttaa rokkomaista ihottumaa ja niveloireita. Ihmisestä toiseen se ei tartu.

Pogostantauti on suhteellisen harvinainen, mutta siinä esiintyy epidemiavuosia, jolloin vuoden tapausmäärät nousevat merkittävästi.

”Pogostantautia levittää muutama loppukesän hyttyslaji. Sen takia tautitapaukset ilmaantuvat vasta elo-syyskuussa”, sanoo tutkija Henna Mäkelä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Tartuntatautirekisteriin oli haastatteluhetkellä kirjattu tältä vuodelta neljä tapausta, mutta lopullinen lukumäärä jää nähtäväksi, sillä sairastumisia on vuosittain eniten syksyllä.

Viime vuonna Suomessa todettiin 566 vasta-ainetutkimuksin varmistettua pogostantautitapausta, siinä missä vuonna 2020 tapauksia oli vain 53. Viime syksyn epidemia oli suhteessa siis harvinainen. Se voi kuitenkin enteillä sitä, että myös tänä syksynä moni sairastuu.

”Aiemmin on nähty, että epidemiavuoden jälkeen seuraavana vuonna tautia esiintyy myös enemmän. On siis hyvin todennäköistä, että tänä vuonna nähdään myös tavallista enemmän pogostantautitartuntoja”, Mäkelä sanoo.

Viimeisimpiä isoja epidemiavuosia ovat olleet vuosi 1995, jolloin tapauksia ilmoitettiin peräti 1311 ja vuosi 2002, jolloin rekisteröitiin 597 tapausta. Mäkelän mukaan epidemiasykli oli pitkään seitsemän vuotta, mutta se on nykyään muuttunut. Tarkkaa syytä ei tiedetä.

Vain Ahvenanmaan sairaanhoitopiirissä ei ollut yhtään tapausta.

Pogostantaudin nimi tulee siitä, että ensimmäistä kertaa se on havaittu 1970-luvulla Ilomantsin kirkonkylässä, joka tunnetaan pogostana. Se tarkoittaa karjalan kielellä kylää tai pitäjää.

Tautitapauksia on edelleen eniten Itä-Suomessa, mutta viime vuonna useita tapauksia todettiin myös Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä.

”Vain Ahvenanmaan sairaanhoitopiirissä ei ollut yhtään tapausta”, Mäkelä kertoo.

Ylipäätään pogostantautia esiintyy vain Suomessa, Ruotsissa ja Venäjän Karjalassa.

Suuri osa tartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita.

Tautia aiheuttava virus lisääntyy alkukesästä lähinnä metsäkanalinnuissa, joista hyttyset voivat tartuttaa sen ihmiseen. Taudin ilmaantumiseen vaikuttavatkin esimerkiksi hyttysten ja viruksen isäntänä olevien metsäkanalintujen määrä, runsasluminen kevät ja sateinen ja pitkä kesä.

Vaikka tämä kesä on ollut kuuma ja kostea, ei vielä ihan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon virusta loppukesän hyttysissä on.

"Yleisellä tasolla mitä pidempi kostea ja lämmin kausi on, sitä enemmän virusta pyörii hyttysten ja isäntäeläinten välillä, jolloin hyttyset kantavat tautia enemmän”, Mäkelä sanoo.

Tautia levittää useampi hyttyslaji loppukesästä. Kaikki hyttyset eivät toki virusta kanna. Virusta tartuttavan hyttysen pistosta menee noin viikko ensimmäisiin mahdollisiin oireisiin.

”Suurin osa tartunnan saaneista ei saa ollenkaan oireita tai ne ovat hyvin lieviä”, Mäkelä kertoo.

Iso osa sairastuneista yli 50-vuotiaita naisia, lapsilla tauti on puolestaan hyvin harvinainen. Mäkelän mukaan on usein ajateltu sen johtuvan siitä, että syksyllä marja-ja sieniaikaan sen ikäisiä naisia liikkuu metsissä paljon.

Jos oireita tulee, ne alkavat tyypillisimmin kutiavalla ihottumalla. Sen jälkeen voi nousta kuume ja yksi tai useampi nivel voi kipeytyä. Tautia kutsutaankin myös nimellä nivelrokko.

Pogostantaudista käytetään myös nimitystä nivelrokko sen rokkomaisen ihottuman takia.

Ihottuma on pogostantaudissa yleensä pientä näppylämäistä punoitusta, ja osaan näppylöistä nousee vesikelloja. Kutisevaa, punoittavaa ihottumaa voi tulla minne vain kehoon.

Nivelkivut tulevat tyypillisimmin nilkkaan, mutta kipua voi olla myös polvessa tai sormien pienissä nivelissä.

”Jos oireita tulee ja osaa epäillä pogostantautia, kannattaa hakeutua lääkäriin”, Mäkelä sanoo.

Potilaalle on usein helpottavaa kuulla, että kyse on ohimenevästä virustaudista eikä esimerkiksi reumasairaudesta.

Hoitoa virustautiin ei varsinaisesti ole. Kipua hoidetaan kipulääkkeillä ja kutinaa antihistamiinilla, mutta lääkäri voi varmistaa pogostantautidiagnoosin verikokeella. Se helpottaa usein varsinkin silloin, jos nivelkivut pitkittyvät.

Potilaalle on usein helpottavaa kuulla, että kyse on ohimenevästä virustaudista eikä esimerkiksi reumasairaudesta.

”Pogostantaudissa nivelkipu voi joskus vaivata viikkoja tai jopa kuukausia”, Mäkelä sanoo.

Vasta-ainetesti otetaan usein kaksi kertaa kahden viikon välein, sillä vasta-aineiden kehittyminen voi viedä joitakin viikkoja. Jos taudin on kerran sairastanut, sitä ei voi saada uudelleen.

Pogostantautiin ei ole rokotetta, eikä sitä voi ehkäistä muuta kuin välttämällä hyttysen pistoja.

”Suojaavat vaatteet, hyttyshattu ja paljaalla iholla hyttyskarkote”, Mäkelä luettelee.

Mäkelän mukaan sairastumisen riski on hyvä tiedostaa, jos liikkuu alueella, jossa pogostantautitapauksia on ollut.

Hyttysvälitteiset taudit ovat Suomessa kuitenkin hyvin harvinaisia, ja on suhteellisen epätodennäköistä saada metsässä liikkuessaan mitään tautia, Mäkelä muistuttaa.

Lue lisää: Missä inisevät ikävimmät itikat? Suomessa elää yli 40 hyttys­lajia, ja osa niistä on erityisen veren­himoisia

Lue lisää: Osa suomalaisista saattoi sairastaa kesällä hyttysen aiheuttaman kuumeen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat