Matkustin lasten kanssa ja sain nähdä luksuksen kääntö­puolelle, jossa hikeä olisi voinut leikata veitsellä

Qatarissa on varmaankin ajateltu kisojen tuovan hyvää näkyvyyttä, kirjoittaa Riku Rantala kolumnissaan.

7.12.2022 11:00

Lasten kanssa matkustaessa osuu joskus paikkoihin, joihin ei koskaan normaalisti pääsisi.

Kerran pitkällä Aasian-reissulla olimme välilaskulla Dubaissa, kun 4-vuotiaan yllätti iltapalalla katukeittiössä kova pissahätä.

Vessaa ei pienessä ruokapaikassa ollut. Puskapissallekaan ei tohtinut ryhtyä: Arabiemiraateissa vallitsi melkoinen kuri, mitä siisteyteen ja paljasteluun tulee.

Eipä Al Bastakiyan isolla rahalla restauroidulla museoalueella puskiakaan tosin ollut – eikä lähimailla näkynyt ainuttakaan yleistä vessaa tai avonaista kauppaliikettä, josta olisi voinut anoa tualettivisiittiä.

Mikä neuvoksi?

Grillin ääressä huhkinut pakistanilainen siirtotyöläinen halusi auttaa ja viittilöi meidät mukaansa. Keittiön takaoven kautta pääsimme jonkinlaiselle sisäpihalle.

Tuntui, kuin olisimme siirtyneet johonkin toiseen todellisuuteen puhtautta hohtavilta savitiilikujilta: nelivuotias piteli nenäänsä kun ohitimme löyhkääviä roskiksia ja etenimme pimeään, ränsistyneeseen rappukäytävään.

Kolmannessa kerroksessa meille avattiin ovi.

Sänkyjen patjat oli päällystetty muovilla – kuin meikäläisissä juoppoputkissa.

Astuimme sisään kaksioon, jossa hikeä ja tupakansavua olisi voinut leikata viidakkoveitsellä. Päät kääntyivät: arvioin nopeasti, että asunnossa eli yli 20 miestä.

Oppaamme tervehti ja selitti tilanteen, ja meille osoitettiin välittömästi reitti pieneen vessaan. Se oli täynnä naruilla kuivuvaa nyrkkipyykkiä, mutta lapselle löytyi helpotus.

Kiittelimme isäntäväkeä. Osa lepäili kerrossängyissä, jotka täyttivät molemmat makuuhuoneet. Kämpässä oli tukahduttavan kuuma.

Yksi yksityiskohta jäi vahvasti mieleen: sänkyjen patjat oli päällystetty muovilla – kuin meikäläisissä juoppoputkissa.

Emiraattien siirtotyöläisten olot eivät paljoa poikkea Qatarin vastaavista; molemmissa ne ovat surkeat.

Qatarissa on vieläpä häädetty siirtotyöläisiä asunnoistaan, jotta jalkapallon MM-kisaturistit eivät näkisi vilaustakaan kiiltävän luksuksen nurjasta puolesta.

Kysyin silloiselta nelivuotiaalta – nyt kisoja innokkaasti seuraavalta futisjunnulta –, muistaako hän sitä pissareissua. Ei muistanut. Mutta Youtubesta ja Tiktokista hän oli jo oppinut, että stadionit on rakennettu käytännössä orjatyövoimalla.

Qatarissa on varmaankin ajateltu kisojen tuovan rutkasti hyvää näkyvyyttä ja uutta turismia fossiilitalouden jälkeiseen aikaan.

Luulen, että pieleen meni: nyt lapsikin tietää, että Qatar on kaikenlaisen korruption ja sorron vastenmielinen pesäpaikka.

Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja, tv-tuottaja ja kolmen futarin faija.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat