Lennän edelleen, sillä olen taitava valehtelija – ja niin olet ehkä sinäkin

Kaikki lentomatkani ovat aina poikkeustapauksia, ja se paljastaa huijarin mielessäni, kirjoittaa toimittaja Helmi Muhonen.

14.10. 9:49

Ajattelen olevani itse ekologisuus, mutta itse asiassa olen huijari.

Pidän ilmastonmuutoksen hillitsemistä erittäin tärkeänä, poden ilmastoahdistusta ja yritän elää maapalloa kunnioittaen. Minun ilmastotekojeni esteenä eivät ole mielipiteeni, arvoni tai asenteeni.

Esteenä on se, että olen taitava valehtelemaan mustan valkoiseksi.

Valheeni ovat yleensä tällaisia: Minulle on tärkeää tehdä tämä lentomatka, sillä rakkaat ystäväni asuvat toisessa maassa. En ole nähnyt heitä hetkeen. Siksi matkan tekeminen on hyvinvoinnilleni aivan olennaista! Tiedostan lentämisen ilmastovaikutukset, mutta silti juuri minun on juuri nyt tehtävä tämä matka. Tämä on poikkeustapaus, sillä muutenhan elän elämääni hiiltä neutraloiden.

Klassinen tilanne, sanoo psykologian yliopistonlehtori Petri Karkkola Itä-Suomen yliopistosta. Henki on vahva mutta liha heikko, ja usein liha voittaa.

Asenteemme eivät ennusta yksittäisiä tekojamme.

Haastattelin Karkkolaa itsepetoksesta kertovaan juttuun. Epäilin ajautuneeni itsepetokseen ilmastoasioissa.

Koska itsepetoksen määrittely osoittautui haastavammaksi kuin ennakkoon ajattelin, en suoraan uskalla julistaa meitä ilmastopaholaisia itsensäpettäjiksi. Itsepetoksesta ei nimittäin välttämättä tulla itse tietoisiksi, vaan sen huomaavat usein kanssaeläjät.

Sen sijaan sain kuulla olevani elävä esimerkki sosiaalipsykologian klassikkohuomiosta: Asenteemme eivät ennusta yksittäisiä tekojamme.

Todella usein olemme alttiita toimimaan lyhytaikaisen konkreettisen mielihyvän motivoimina sen sijaan, että noudattaisimme abstraktien arvojen mukaista elämää, Karkkola sanoo.

Vaakakupissa on kaksi tärkeää asiaa, josta toisesta pitäisi hetkellisesti luopua: tapaaminen ystävien kanssa tai yksittäinen teko maapallon tulevaisuuden ja luonnon hyvinvoinnin hyväksi.

Valitettavasti mielelle helpompi vaihtoehto on noudattaa hetkellisiä yllykkeitä ja keksiä niille oikeutus: Ystävien tapaamisesta saan konkreettisemman mielihyvän nopeammin, joten ei muuta kuin aivot raksuttamaan. Taitavana valehtelijana mieleni keksii kyllä pätevät perustelut sille, miksi juuri nyt yksittäisen ilmastoteon voi jättää tekemättä.

Niin kauan kuin mieleni hakee hetkellistä mielihyvää, lennän edelleen.

Kuten itsepetosjutussa todetaan, ihmisinä olemme halujemme, toiveidemme ja tunteidemme vietävissä.

Niitä vastaan on vaikeaa taistella, joten niin kauan kuin mieleni hakee hetkellistä mielihyvää, lennän edelleen. Lentäminen on helppoa ja mukavaa, ja saavutan sillä itselleni halujeni ja toiveideni mukaista toimintaa.

Ilmastoahdistuksen kanssa kamppailevat ajatukset osaan hiljentää tehokkaasti. Lentomatkanihan ovat aina poikkeustapauksia, vaikka niitä tapahtuisi kolmesti vuodessa.

Ilmastoahdistuksen aiheuttaman huolen voisi vaientaa sillä, että itse eläisi maapallon kokoista elämää. Ajatus on kuitenkin liian optimistinen, kun itselleen valehtelu otetaan huomioon.

Ristiriitaisten halujemme, toiveidemme ja tunteidemme viidakossa henki on surullisen heikko. Meille itselleen valehtelijoille tärkeää olisi se, että esimerkiksi lentomatkailun vaihtoehdoista tulisi arkipäivää. Ei tarvitsisi enää valehdella, jos ympäristöystävälliset valinnat olisivat helppoja ja mukavia.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien lifestyletoimituksen toimittaja.

Lue lisää: Osa ihmisistä syyllistyy itsepetokseen, vaikka muut näkisivät totuuden selvästi

Lue lisää: Yritin lopettaa lentämisen, mutta se oli liki ylivoimaista – Miksi vihreämpää vaihtoehtoa ei tunnu löytyvän?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat