Uusia laihdutuslääkkeitä odotetaan myös Suomessa – Lääkäri kertoo, kelle lääkkeet eivät sovi

Kanadalaisprofessori tyrmäsi viime viikolla HS:ssä tyrmäsi painonpudotuksesta tutut hokemat ja ehdotti laihdutuslääkkeitä ratkaisuksi lihavuuden hoitoon. Lähivuosina markkinoille onkin tulossa uusia, entistä parempia lääkkeitä.

3.11. 14:32 | Päivitetty 3.11. 15:18

Sehän on täyttä hölynpölyä. Näin kanadalainen lääketieteen emeritusprofessori Arya Sharma sanoi laihduttajille yleensä annetusta ohjeesta, jonka mukaan pitää syödä vähemmän ja liikkua enemmän.

Hänen viestinsä viime viikolla julkaistussa HS:n haastattelussa oli, että lihavuus on krooninen sairaus, jonka nujertamiseen ei tahdonvoima välttämättä riitä. Tarvitaan tehokkaampia keinoja, kuten lihavuusleikkaus tai lääkkeet.

Lue lisää: Painonpudotuksesta tuttu hokema on kanadalaisen professorin mukaan ”hölynpölyä” – Tästä syystä lihavuudesta tulee elämänmittainen ongelma

Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen on Sharman kanssa samoilla linjoilla.

”Lihavuutta tulisi tulisi hoitaa potilasta syyllistämättä, kuten mitä tahansa pitkäaikaissairautta.”

Kirsi Pietiläinen

Hän tähdentää, että lihavuuslääkärit kautta maailman ajattelevat, että elintapamuutosten helpottamiseksi pitää tarpeen tullen harkita lääke- tai leikkaushoitoja.

Lähivuosina markkinoille onkin tulossa uusia, entistä parempia lääkkeitä. Lupaavimmalta näyttää tällä hetkellä kylläisyyttä säätelevään hormoniin tirtsepatidiin perustuva lääke, jonka ansiosta ihminen tulee kylläiseksi pienemmällä ruokamäärällä.

Alustavissa kokeissa tirtsepatidi-lääkettä saaneet potilaat menettivät painostaan 72 viikon aikana keskimäärin 24 kiloa. Heidän painonsa putosi noin 22,5 prosenttia.

”Se on jo niin hyvä tulos, ettei tehokkaampia lääkkeitä välttämättä edes tarvita”, Pietiläinen sanoo.

Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, milloin lääke saadaan markkinoille tai mikä sen hinta tulee olemaan.

Ylilääkäri Vesa Mustalammi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta kertoo, että Euroopan komissio on myöntänyt syyskuussa myyntiluvan lääkeyhtiö Eli Lillyn tirtsepatidi-valmisteelle, jonka kauppanimi on Mounjaro.

Mounjaroa ei ole kuitenkaan hyväksytty painonhallintalääkkeeksi, vaan sen hyväksytty käyttöaihe on tyypin 2 diabeteksen hoito.

Mustalammi arvioi, että valmistetta ei ole ehditty vielä tuoda myyntiin EU-maissa, koska myyntiluvan myöntämisestä on kulunut vasta puolitoista kuukautta.

Tällä hetkellä Mounjaro-valmiste on myynnissä Yhdysvalloissa, ja sielläkin ainoastaan diabeteksen hoitoon. Yhdysvaltain lääkeviranomainen on kuitenkin Mustalammin mukaan hyväksynyt nopeutettuun arviointiin hakemuksen Mounjaron käyttöaiheen laajentamisesta lihavuuden hoitoon.

Lääkityksellä voi olla laihduttajalle suuri merkitys, Pietiläinen sanoo.

”Meillä on vahvaa näyttöä, että lääkitys todella parantaa tuloksia painon pudotuksessa. Siitä on terveyshyötyjä sokeriaineenvaihdunnalle, verenpaineelle, kolesterolitasolle ja muille liitännäissairauksille. Koko elämän laadulle.”

Hoidon kivijalka ovat hänen mukaansa kuitenkin terveet elintavat.

”Jotkut pystyvät korjaamaan ruokavaliotaan, lisäämään liikkumistaan, nukkumaan riittävästi ja hallitsemaan stressiään. Joillekin se myös riittää pysyvään painonpudotukseen”, Pietiläinen toteaa.

Jos paino kuitenkin nousee laihduttamisen jälkeen takaisin entisiin lukemiin tai yli, moni syyttää itseään aivan turhaan.

”Pitäisi ymmärtää, että lihavan ihmisen kehon toiminnot muuttuvat niin, että ne alkavat suosia lihavuutta. On todella vaikeaa pyristellä syömistä vastaan, jos kylläisyyshormoneja ei kerta kaikkiaan erity riittävästi”, Pietiläinen sanoo

Terveydenhuollon pitäisi hänen mielestään pystyä auttamaan näitä ihmisiä.

Euroopan Unioni on hyväksynyt tällä hetkellä lihavuuden hoitoon neljä eri valmistetta.

Pisimpään käytössä on ollut rasvojen imeytymistä ehkäisevä orlistaatti, jota otetaan tabletteina yleensä kolmesti päivässä.

Tablettina otetaan myös Mysimba, joka sisältää kahta eri lääkeainetta, myös alkoholiriippuvuuden hoitoon käytettävää naltreksonia sekä nikotiiniriippuvuuden ja masennuksen hoitoon käytettyä bupropionia.

Ihmisen omaa kylläisyyshormonia matkii liraglutidi, jota käytetään pienemmällä annostuksella diabeteksen hoitoon ja suuremmalla lihavuuden hoitoon. Lihavuuslääkkeen kauppanimi on Saxenda. Saxenda tuli Suomeen vuonna 2018 ja Mysimba samoihin aikoihin.

Samaa kylläisyyshormonia matkii myös semaglutidi, joka sai myyntiluvan lihavuuden hoitoon Euroopan unionissa tämän vuoden alussa. Diabeteksen hoidossa semaglutidia on käytetty pidempään. Wegovy-kauppanimellä myytävä lääke ei ole Suomessa vielä saatavilla. Sitä käytetään pistoksena kerran viikossa.

Lihavuuslääkettä määrätään Pietiläisen mukaan yleensä potilaille, joiden painoindeksi on yli 30. Jos potilaalla on lihavuuteen liittyvä sairaus, kuten diabetes tai verenpainetauti, lääkettä voidaan määrätä jo silloin, kun painoindeksi ylittää 27:n.

”Jokaisella lääkkeellä on oma profiilinsa ja ne voivat myös aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, ummetusta tai ripulia. Siksi niitä käytetään lääkärin seurannassa”, hän sanoo.

Lääkkeiden ongelmana on kallis hinta. Mysimba- ja Saxenda-lääkkeisiin voi saada Kela-korvausta tietyin ehdoin.

Kenelle laihdutuslääkkeet sitten eivät sovi? Pietiläisen mukaan se vaihtelee lääkkeen mukaan.

Hän muistuttaa, että lihavuuslääkettä määrättäessä on otettava huomioon, mitä muita sairauksia ja lääkityksiä ihmisellä on lihavuuden lisäksi.

Esimerkiksi vahvat kipulääkkeet tai masennuslääkkeet voivat aiheuttaa pulmia joidenkin laihdutuslääkkeiden kanssa. Suolistohormoneja jäljittelevien lääkkeiden käyttöä tulee harkita erityisen tarkkaan silloin, jos potilaalla on ollut esimerkiksi haimatulehdus.

Laihdutuslääkkeitä ei myöskään suositella ihmisille, joilla on syömishäiriö.

”Tosin esimerkiksi ahmintahäiriön taustalla saattaa olla juurikin suolistohormonin puute. Jopa 20 prosenttia lihavista kärsii jonkinasteisesta ahmintahäiriöstä”, Pietiläinen huomauttaa.

Silloin hoito pitää hänen mukaansa rakentaa huolella niin, että lääkityksen lisäksi potilas saa hyvää hoitoa syömishäiriöönsä ja yleiseen hyvinvointiinsa, ja hänen vointiaan seurataan hoidon aikana.

Vanhuksille laihdutuslääkkeitä määrätään vain erityisen harkinnan perusteella.

”Heillä riski lihaskatoon ja muihin laihtumisen aiheuttamiin haittoihin on suurempi kuin nuoremmilla”, Pietiläinen sanoo.

Laihdutuslääkkeitä ei yleensä myönnetä myöskään alle 18-vuotiaille. Poikkeus on liraglutidi, jota voidaan lastenlääkärin harkinnan perusteella määrätä yli 12-vuotiaille.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat