Moni menetti haju­aistinsa koronan seurauksena – Erikois­lääkärit selittävät, mistä ilmiössä on kyse

Erikoislääkärit kohtaavat hajuaistin muutoksista kärsiviä ihmisiä vastaanotollaan jopa viikoittain. Useimmiten hajuaistin häiriöiden taustalla on nyt sairastettu koronatauti.

Hajuaisti voi vääristyä koronataudin seurauksena myös niin, että jopa oma kumppani alkaa tuoksua omassa nenässä epämiellyttävältä.

4.11. 11:28 | Päivitetty 4.11. 11:53

Tuntuuko, että maailma on alkanut haista pahalta? Ruoka maistuu pilaantuneelta, kahvi haisee tupakalle ja kumppani alkaa tuntua luotaantyöntävältä?

Vika ei kuitenkaan välttämättä ole kumppanissa eikä ympäristössä, vaan omassa nenässäsi.

Kyse voi olla parosmiasta eli tilasta, jossa hajut ovat vääristyneet.

Annina Lyly

”Kahvi alkaa tuoksua pahalta tai aiemmin maukkailta maistuneet mansikkakarkit ällöttäviltä. Parosmiassa monet hajut ovat kyllä täysin normaaleja ja miellyttäviä, mutta juuri koskaan ei käy niin päin, että pahalta haiseva asia muuttuisi miellyttäväksi”, kertovat korva- , nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit Annina Lyly ja Marie Lundberg.

Joku toinen on saattanut huomata, että mikään ei tuoksu miltään. Esimerkiksi käsidesi, joka on ennen haissut pistävältä, ei haise enää miltään. Silloin saatat kärsiä anosmiasta. Se tarkoittaa, että hajuaisti ei toimi ollenkaan.

Jos taas haistat valehajuja, esimerkiksi tupakkaa siellä, missä sitä ei ole, kyse voi olla fantosmiasta.

”Fantosmiat saattavat tuoksua joko hyvältä tai pahalta, toisin kuin parosmiat”, Lundberg kertoo.

Marie Lundberg

Tällaisia oireita saattaa olla vaikea selittää muille. Lyly ja Lundberg kertovat kohtaavansa hajuaistin muutoksista kärsiviä ihmisiä vastaanotollaan jopa viikoittain.

Erikoislääkärin vastaanotolle päätyvät kuitenkin vain vakavimmat tapaukset. Useimmiten hajuaistihäiriö on seurausta sairastetusta hengitystieinfektiosta.

”Harva potilas hakeutuu sen vuoksi hoitoon, koska se on lyhytaikainen, ohimenevä ja kohtalaisen hyvin tunnettu ilmiö”, Lyly kertoo.

Juuri nyt hajuaistihäiriöiden taustalla on useimmiten sairastettu koronatauti.

Koronapandemia nostikin hajuaistin kertaheitolla yleiseen tietoisuuteen.

Hajuaistin muutoksista haettiin Lylyn mukaan tietoa esimerkiksi hakukone Googlen avulla niin paljon, että koronapandemian etenemisen saattoi päätellä hakujen määrästä jo paljon ennen kuin ne näkyivät tautitilastoissa.

Koronaviruksen alfa- ja deltamuunnosten valtakaudella vuosina 2020-2021 hajuaistin menetyksestä kärsi jopa 70 prosenttia taudin sairastaneista.

”Jälkioireita ilmeni nimenomaan pandemian alkuvaiheen virusvarianttien aiheuttamien infektiotautien seurauksena”, Lundberg kertoo.

Koronatautiin liittyy nimenomaan anosmia, joka voi kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Valtaosalla hajuaisti palautuu normaaliksi.

”Joillain tämä vaihe kuitenkin pitkittyy, eikä hajuaisti palaudukaan. Parosmia seuraa sitten osalla potilaista muutaman viikon tai kuukauden päästä osalla potilaista”, Lundberg toteaa.

Koronataudin jälkioireina ilmenneet hajuaistin muutokset ovat Lundbergin mukaan tavallisempia nuorilla ja keski-ikäisillä kuin vanhemmilla.

”Toisaalta he myös huomaavat muutokset helpommin ja toipuvat nopeammin kuin iäkkäämpi väestö”, hän toteaa.

Paranemista voi edistää hajuharjoittelulla, josta kerrotaan jutun lopussa.

Potilaat kärsivät parosmiasta usein enemmän kuin anosmiasta.

”Se, että ei haista mitään on usein parempi kuin se, että hajut ovat vääristyneet”, Lundberg sanoo.

Hyvä uutinen on se, että parosmia näyttää liittyvän hajuaistin toipumiseen. Vaikka parosmiasta ei juuri ole tutkimustietoa, lääkärit ovat päätelleet, että siinä on kyse hajuradan hermosolujen toipumisesta koronaviruksen aiheuttamista vaurioista.

”Kaikki reseptorit eivät toivu yhtä aikaa. Kun osa toipuu hitaammin, hermosolut kytkeytyvät väärin ja aiheuttavat vääriä hajuaistimuksia”, Lyly sanoo.

Hän vertaa häiriöitä rikkinäiseen pianoon, jossa osa koskettimista ei toimi.

”Kun soinnusta puuttuu osa nuoteista, se kuulostaa vääränlaiselta.”

Suurin osa potilaista toipuu noin vuoden sisällä sairastumisestaan, mutta osalla hajuaistin puutos voi jäädä pysyväksi. Näin käy tutkimusten mukaan noin seitsemälle prosentille koronan sairastaneista.

Anosmiasta valtaosa toipuu lääkäreiden mukaan kokonaan, kun taas fantosmiat liittyvät huonompaan ennusteeseen.

Omikronvarianttiin hajuaistin alenema liittyy huomattavasti harvemmin. Sitä on ilmennyt vain neljäsosassa todetuista tartunnoista. Omikron on ollut vuoden 2021 jälkeen valtavariantti.

Tällä hetkellä ei myöskään ole havaintoa, että hajuaistin häiriöt liittyisivät erityisesti pitkittyneeseen koronatautiin eli long covidiin.

”Toisaalta oireiden pysyvyyttä on toistaiseksi voitu seurata vasta parin vuoden ajan”, Lundberg huomauttaa.

Jos huomaat hajuaistisi heikenneen tai muuttuneen ja tiedät sairastaneesi viime aikoina koronataudin, nuhakuumeen tai influenssan, voit suhtautua hajuaistin muutoksiin rauhallisesti. Ne menevät todennäköisesti ohi.

Jos sitä vastoin et tiedä syytä muutoksille, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Ennen koronapandemiaa yleisin syy hajuaistin häiriöille oli krooninen nenän sivuonteloiden tulehdus eli krooninen rinosinuiitti, johon voi liittyä polyyppejä eli limakalvon pullistumia nenässä, Lundberg kertoo.

Kroonisesta rinosinuiitista kärsii arviolta noin 11 prosenttia suomalaisista.

Toinen syy hajuaistin alenemaan voi olla trauma. Hajuaisti voi vaurioitua, jos on kolauttanut päänsä kunnolla tai ollut vaikka auto-onnettomuudessa. Selitys on se, että aivot kelluvat nesteessä. Hajuhermot puolestaan läpäisevät kallon.

”Jos aivot liikahtavat iskun seurauksena, hajuhermot voivat jopa katketa. Siitäkin on kuitenkin mahdollisuus toipua”, Lundberg kertoo.

Ikääntymiseen voi liittyä hajuaistin heikkenemistä. Silloin muutokset saattavat tapahtua hitaasti, eikä ihminen itse välttämättä huomaa niitä.

Hajuaistin menetys voi olla ensimmäinen oire esimerkiksi Alzheimerin taudista ennen kuin varsinainen sairaus puhkeaa.

Hajuaistin alenema ennustaa jopa kuolleisuutta. Kun ikääntyneitä ihmisiä tutkittiin, hajuaistin puutos oli yksi selvimmin kuolleisuutta ennustavista oireista.

Lundberg huomauttaa, että tutkimusta ei kuitenkaan voi tulkita niin, että jos olen menettänyt hajuaistini, olen viiden vuoden kuluttua kuollut. Pikemminkin oire liittyy hänen mukaansa yleiseen ikääntymiseen liittyvään rappeutumiseen.

Hajuaistin häiriöt voivat johtua myös altistumisesta erilaisille kaasuille, metallipölylle, ilmansaasteille tai esimerkiksi tupakansavulle. Vauriot näyttävät kuitenkin korjaantuvan, kun tupakoinnin lopettaa.

Lyly ja Lundberg arvioivat, että hajuaistin merkitystä ihmiselle on aliarvostettu. Siihen liittyvä tutkimus on jäänyt jälkeen ja hoitokeinoja on ollut tarjolla vähän. Koronan myötä kiinnostus hajuaistiin on kuitenkin herännyt uudelleen.

”Ihmiset eivät tiedosta tarvitsevansa hajuaistia juuri mihinkään, mutta jos se häviää, se onkin yllättävän suuri asia”, Lundberg sanoo.

Tutkimuksessa on havaittu, että esimerkiksi noin 30 prosenttia anosmiapotilaista kärsii masennuksesta, jonka vaikeus on suorassa yhteydessä hajuaistin heikkenemisestä koettuun haittaan. Hajuaistilla on yhteys myös muistiin.

”Hajut herättävät muistoja ehkä enemmän kuin olemme tiedostaneet”, Lyly sanoo.

Jokainen tietää, miten jokin tietty tuoksu, isoäidin hajuvesi tai kerrostalon betonikellarin tuoksu voi viedä suoraan lapsuuteen. Sille on Lylyn mukaan olemassa selitys.

”Hajuaisti ohittaa väliaivoissa sijaitsevan talamuksen eli aivotumakkeen, jonka läpi kaikki muut aistimukset kulkevat. Hajuaistilla on suora yhteys hippokampukseen ja limbiseen järjestelmään, joka osallistuu muun muassa motivaation ja tunteiden säätelyyn, muistiin ja tunne-elämään.”

Hajuaistia voi myös treenata.

Hajuammattilaiset kuten sommelierit, harjoittavat hajuaistiaan määrätietoisesti.

”Hajuaistilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Hajuhermosolut nimittäin uusiutuvat, toisin kuin monet muut hermosolut”, Lyly kertoo.

Hajuaistin harjoittaminen voi joidenkin tutkimusten mukaan parantaa myös muistia.

Joissakin tapauksissa myös kortisonipitoisesta nenäsuihkeesta voi Lundbergin mukaan olla apua. Joidenkin tutkimusten mukaan myös A-vitamiinilla täydennetty suihke on lievittänyt koronataudin jälkioireita. A-vitamiinisuihkeita saa apteekista ilman reseptiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat