Kymmenet­tuhannet suomalaiset elävät moni­suhteessa – Seksuaali­terapeutti kertoo, miten monen ihmisen välinen intiimi suhde voi toimia

Ajatus monista kumppaneista saattaa sekä kiinnostaa että herättää kysymyksiä, ja kaikille se ei sovi.

Polyamorisessa suhteessa täytyy osata asettua useamman ihmisen kenkiin, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti.

15.11. 11:20 | Päivitetty 15.11. 12:24

Helsingin Sanomissa julkaistiin marraskuun alussa mielipidekirjoitus, jossa lukija kertoo eläneensä pitkään vastentahtoisesti polyamorisessa suhteessa.

Ajatus monista kumppaneista saattaa sekä kiinnostaa että jännittää ja herättää kysymyksiä. Mitä toimiva ja tasapuolinen monisuhde vaatii? Kenelle se sopii, kenelle välttämättä ei?

Eräs eettisen monisuhteisuuden muoto on polyamoria. Setan mukaan polyamoria tarkoittaa ”elämistä joko romanttisesti tai seksuaalisesti tai kummallakin tavoin intiimeissä ihmissuhteissa usean ihmisen kanssa yhtä aikaa – avoimesti, rehellisesti ja kaikkien tietoisella suostumuksella”.

Aihe kiinnostaa monia. Sexpon viestintäpäällikkö Leena Vuorenmaan mukaan Sexpon neuvontapuhelimessa polyamoriaan ja monisuhteisiin liittyvät pohdinnat ovat viime aikoina korostuneet.

Polyamoria – Monisuhteisuusyhdistyksen toiminta tavoittaa someverkostojen ja tapaamisten kautta noin 3 500 henkilöä. Puheenjohtaja Markus Oja kuitenkin huomauttaa, ettei luku kuvaa kaikkien polyamoristen määrää Suomessa, sillä suuri osa polyamorisista ei kuulu mihinkään yhdistyksen verkostoista. Yhdistys on Setan jäsenjärjestö.

Ojan mukaan Suomessa on arviolta noin 50 000–150 000 monisuhteista. Heistä suurimman osan suhdemuoto on jokin muu kuin polyamoria, Oja sanoo.

Parhaimmillaan polyamoria on vapautta elää itsensä näköistä elämää, mutta suhdemuotoon voi liittyä haasteita ja suuria tunteita, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti, kliininen seksologi Outi Santavuori.

Monisuhteisiin liittyvistä termeistä on monia tulkintoja, joista osa on myös ristiriitaisia keskenään. Näin ollen polyamoriankaan määrittely ei ole yksiselitteistä, ja loppukädessä suhteen määrittely tehdään kyseisessä suhdemuodossa, Santavuori sanoo. Polyamoristenkin suhteiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia ja suhdemuodot moninaisia.

Toimivan ja tasapuolisen monisuhteen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä voi kuitenkin soveltaa monenlaisiin tilanteisiin.

Myös polyamorinen suhde voi olla avoin tai suljettu.

Santavuoren asiakkaat voivat määrittää suhdetta romantiikan kautta: Ovatko suhteet seksuaalisia, romanttisia vai molempia? Suhdetta voidaan määritellä myös sosiaalisen avoimuuden näkökulmasta: Ollaanko kaikkien kumppanien kanssa yhdessä julkisesti vai neljän seinän sisällä?

Lisäksi suhdetta voi määrittää hierarkkisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, onko jokin suhteista niin sanottu pääsuhde eli primäärisuhde, jonka lisäksi on muita suhteita. Osalle tällainen ajattelu on kuitenkin vierasta, ja he puhuvat mieluummin vaikka pesäkumppanuudesta, Santavuori toteaa.

Esimerkiksi avoimen suhteen ja polyamorian määrittelyssä voi olla paljon päällekkäisyyttä, Santavuori sanoo. Myös polyamorinen suhde voi olla avoin tai suljettu.

”Jos on esimerkiksi kolmen henkilön suhdekokonaisuus, he voivat sopia, onko heillä suhdekokonaisuuden lisäksi vielä muita kumppaneita”, Santavuori sanoo.

Monet toimivan ja tasapuolisen monisuhteen edellytyksistä pätevät kuitenkin monenlaisiin suhdemuotoihin.

Santavuoren terapiavastaanotolla suurin osa suhdekysymyksiä pohtivista on monisuhteisia. Monisuhteisuutta pohtiessa on hyvä olla tietoinen siitä, mitä toimivan ja tasapuolisen suhdemuodon rakentaminen vaatii.

”Harvoin toimii se, että vain päätetään, että nyt meillä on esimerkiksi polyamorinen suhde. Se vaatii paljon keskustelua ja erilaisten tunteiden sietämistä, myös hankalien tunteiden”, Santavuori sanoo.

Hankalia tunteita, kuten mustasukkaisuutta, kateutta tai menettämisen pelkoa, on oltava valmis ottamaan vastaan ja työstämään, Santavuori toteaa.

Hankalia tunteita on kaikissa suhteissa, mutta jos tunteiden käsittely ja säätely on hyvin hankalaa, on Santavuoren mukaan hyvä pohtia polyamoriseen suhteeseen lähtemistä kaksi kertaa.

Polyamoria ei sovi kaikille. Santavuoren mukaan toimivan polyamorisen suhteen rakentaminen voi olla kovan työn takana, jos ihmisellä on taustallaan esimerkiksi kiintymyssuhdetrauma tai voimakasta luottamuspulaa.

”Usein kuulee sopimuksen siitä, ettei toisiin saa ihastua. Eihän sellaisesta voi sopia, sillä toisen tunteita ei voi kontrolloida.”

Santavuoren vastaanotolla tyypillisin tilanne on sellainen, jossa pariskunta pohtii, voisiko suhteen rinnalla olla muita seksuaalisia tai romanttisia suhteita.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää miettiä, pyrittäisiinkö sillä paikkaamaan olemassa olevan suhteen puutteita vai kaivataanko elämään lisäarvoa, Santavuori sanoo. Hänen mukaansa molemmissa tapauksissa polyamoria tai avoin suhde voi olla toimiva vaihtoehto, mutta niitä ei pidä ainakaan tiedostamatta käyttää ongelmanratkaisijana.

Jos taas suhteen lähtökohtana on polyamoria, voi olla, että monista kysymyksistä on jo yhteinen näkemys, Santavuori toteaa.

Lähtökohtaisesti polyamorian ympärille rakentuneissa suhdekokonaisuuksissa saatetaan keskustella esimerkiksi siitä, millaisia kumppanuuksia ihmiset jakavat suhdekokonaisuudessa: Jaetaanko lasten kasvatusta useamman kumppanin kesken? Asuvatko kaikki yhdessä, ja miten taloudelliset asiat jaetaan?

Santavuoren vastaanotolla puhutaan myös paljon ajankäytöstä eli siitä, kuinka paljon aikaa voi käyttää kunkin kumppanin kanssa.

”Ihmisillä on työt, lapset, harrastukset ja mökit. On puhuttava siitä, mahtuuko elämään oikeasti muita ihmisiä ja oltaisiinko heidän kanssaan viikonloppuja silloin tällöin, joitakin iltoja kuukaudessa vai useamman kerran viikossa.”

Santavuoren mukaan on sovittava ylipäänsä siitä, miten kumppanit ovat läsnä arjessa sekä fyysisesti että esimerkiksi viestittelyn, sosiaalisen median tai puheluiden kautta.

On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei sääntö tai sopimus voi muuttua kontrolloinniksi, Santavuori toteaa.

”Usein kuulee sopimuksen siitä, ettei toisiin saa ihastua. Eihän sellaisesta voi sopia, sillä toisen tunteita ei voi kontrolloida.”

Ihannetilanteessa ensin sovitaan säännöt, jotka karsiutuvat pikkuhiljaa pois luottamuksen kasvaessa ja suhdemuodon vakiintuessa. Päädytään tilanteeseen, jossa ollaan samalla sivulla, mutta samaan aikaan on vapaus olla, Santavuori toteaa.

”Monesti ihmiset ajattelevat, että kerran avattua ei voisi enää sulkea. Aina voi kuitenkin neuvotella uudelleen.”

Joskus polyamoriassa tai suhteen avaamisessa saatetaan päätyä tilanteeseen, joka ei ole reilu kaikille osapuolille.

”Se on iso kriisi. Tilanteen ratkaiseminen lähtee tarpeista, eli miten tilanteen pitäisi muuttua, että kaikkien tarpeet tulevat riittävästi tyydytetyiksi”, Santavuori sanoo.

Santavuoren mukaan loppujen lopuksi jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja siitä, mihin suostuu ja mihin ei. Polyamoristen suhteiden kulmakivenä pitäisi kuitenkin olla ehdoton kunnioitus kaikkia osapuolia kohtaan, Santavuori sanoo.

”Mieltään voi myös aina muuttaa, ja aina voi oppia itsestään lisää. Monesti ihmiset ajattelevat, että kerran avattua ei voisi enää sulkea. Aina voi kuitenkin neuvotella uudelleen.”

Haasteita ja suuria tunteita liittyy toki ihmissuhteisiin, Santavuori huomauttaa. Polyamorisessa suhteessa täytyy kuitenkin osata asettua useamman ihmisen kenkiin, joten polyamoria vaatii tietynlaisia taitoja, hän sanoo.

Polyamoriasta kiinnostuneelle ensimmäinen kysymys on se, millaisia tarpeita ja toiveita hänellä on. Voi esimerkiksi olla, että hän kaipaisi elämäänsä useita ihmisiä, joiden kanssa jakaa myös romanttisia hetkiä ja tuntea olevansa erityinen.

Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on tärkeä taito, jota polyamoria edellyttää, Santavuori sanoo. On myös pystyttävä kertomaan omista tunteistaan ja tarpeistaan avoimesti. Jos esimerkiksi tunnistaa itsessään taipumusta liialliseen miellyttämiseen, saattaa vaarana olla, että ajautuu tilanteeseen, joka ei tunnu itsestä hyvältä.

”Toimivassa polyamorisessa suhteessa on oltava jonkinlainen tasapaino siinä, että kaikkien osapuolten rajoja ja arvoja kunnioitetaan”, Santavuori sanoo.

Kaikkia osapuolia kunnioittava polyamoria edellyttää myös hyviä vuorovaikutustaitoja. Sitä, että osaa paitsi kommunikoida omista tarpeistaan, osaa myös kuunnella muita.

”Tilanteet ovat heti monimutkaisempia, kun niihin liittyy enemmän ihmisiä. Täytyy osata ajatella tiettyä asiaa useamman henkilön kannalta. Täytyy osata toimia eettisesti niin, että pidän huolen omista tarpeistani, mutten samalla polje muita.”

Ennen kaikkea polyamoria edellyttää luottamusta.

”Polyamoria jos joku perustuu luottamukseen. Pitää voida luottaa siihen, että toiset kertovat omista ajatuksistaan ja tarpeistaan, ja että myös omat tarpeet tulevat kuulluiksi”, Santavuori sanoo.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat