Fuksi, speksi ja sitsit – tuleva opiskelija, ota termit haltuun opiskelija–suomi-sanakirjan avulla

Aloitatko opinnot ensi syksynä, etkä kehtaa myöntää kenellekään ettet tiedä mistään mitään? Ei hätää, sellaista se on kaikilla. Teimme avuksesi opiskelija–suomi-sanakirjan. Sen avulla ymmärrät opiskeluelämän tärkeimmät perinteet, menet luennolle oikeaan aikaan, tiedät mitä tarkoittavat speksi ja sitsit ja uskallat kieltäytyä alkoholista, jos siltä tuntuu!


20.1. 2:00 | Päivitetty 30.1. 12:47

Ainejärjestö

Samassa kaupungissa samaa alaa opiskelevien opiskelijoiden järjestö. Mielletään helposti opiskelijabileiden järjestäjäksi, vaikka tosiasiassa ainejärjestöt myös valvovat opiskelijoiden etua. Ainejärjestö voi esimerkiksi tehdä opiskelukyselyjä ja julkaista omaa lehteä.

Akateeminen vartti

Yliopistolla luennot alkavat vartin yli eikä tasalta. Huom! Akateeminen Wartti on opiskelijoiden leikkimielinen juoksukilpailu.

Appro

Virallisesti perusopinnot, mutta käytännössä monen mieleen tulee ensimmäisenä monissa kaupungeissa järjestettävä legendaariset baarinkiertelytapahtumat. Niissä eri alojen opiskelijat kiertävät baareja ja keräävät leimoja diplomiin. Omanlaisiaan akateemisia tutkintoja voi siis suorittaa myös tällä tavalla!

Ekskursio, Excu, XQ

Opiskelijaryhmän opintomatka tai yritysvierailu.

Fuksi

Kampuksella ymmyrkäisenä kulkeva ensimmäisen vuoden opiskelija, joka ei uskalla kysyä asioita, vaikka kaikki opiskelijat ovat aikanaan olleet yhtä pihalla. Termi voi vaihdella opiskeltavasta aineesta ja korkeakoulusta riippuen. Ammattikorkeakoulussa aloittavia opiskelijoita voidaan kutsua tursaiksi. Lääketieteen aloittajat ovat perinteisesti olleet fetuksia eli sikiöitä.

Fuksiaiset

Fuksit ovat tutustuneet toisiinsa ja yliopiston tapoihin erityisissä tapahtumissa 1600-luvulta asti. Nykymallinen fuksiaisperinne tuli Suomeen Virosta 20- ja 30-luvulla. Infotilaisuuksien lisäksi fukseja on aina hyväntahtoisesti kiusattu tai leikitetty. Itse tapahtumat vaihtelevat. Esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen fuksit tutustuvat toisiinsa Suomenlinnassa järjestettävissä KannuGameseissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat haalarikastajaisiin, joissa haalarivala vannotaan baarissa ja samalla ommellaan kiinni ensimmäiset haalarimerkit.

Fuksisuunnistukset

Tapahtuma, jossa fuksit juoksevat tehtävärasteilla. Erinomainen tapa tutustua uuteen opiskelukaupunkiin!

GOOM

Suurin opiskelijaristeily täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Haalari

Pyhä vaate, johon kerätään opiskeluvuosien aikana kangasmerkkejä muistoksi eri tapahtumista ja jonka väri ja tunnus ilmaisee, mihin porukkaan opiskelija kuuluu. Haalarilla opiskelijat näyttävät olevansa samaa porukkaa nuoruuden ja aikuisuuden välissä. Entisaikaan opiskelijoiden yleisvaate oli frakki, joita ainakin Ruotsissa oli käytössä kaksi. Nuhjuisempi versio päällä sai juhlia rajummin. 70-luvulla opiskelijaliikkeen radikalisoituessa frakeista luovuttiin. 80-luvulla frakit palasivat virallisimpiin tilaisuuksiin, mutta edellisellä vuosikymmenellä yleistyneissä bileissä juhlittiin haalari päällä. Kerrotaan, että ruotsalaiset teekkarit olivat 70- ja 80-luvun vaihteessa vierailulla Otaniemessä. Pian tämän jälkeen haalarit ottivat käyttöön ensimmäisenä Suomessa Otaniemen teekkarit ja opiskelijat Vaasassa.

Halko

Hallituksen kokous

HOPS

Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Jäynääminen

Hyvähenkistä jekuttamista, jolla teekkarit tekevät pientä, harmitonta kiusaa kaupunkilaisille tai muille opiskelijoille. Tampereella teekkarit ovat saaneet paikalliset ihmettelemään muun muassa Ratinan suvantoon ilmestynyttä “sukellusvenettä”. Vappuna tamperelaisten teekkarien kastamisjärjestys perustuu siihen, miten hyvin he ovat toteuttaneet niin sanotun fuksijäynän eli ensimmäisen oman jäynänsä. Parhaimman suorituksen tehneen killan fuksit kastetaan killoista ensimmäisenä.

Kampus

Korkeakoulun alue ja rakennukset, joita fuksitkin oppivat nopeasti kutsumaan niiden lempinimillä.

Kandi

Suomen yliopistojen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut.

Kilta

Teekkareiden ainejärjestö

Koulutusalajärjestö

Tietyn koulutusalan opiskelijoita edustava järjestö

Laskarit

Luonnontieteellisten ja teknillisten alojen opiskelijoiden laskuharjoitukset

Laskiainen

Mäkeä eivät laske vain lapset! Opiskelijoille laskiainen on merkittävä perinne. Esimerkiksi Helsingissä Vapaateekkarit ovat järjestäneet Kaivopuiston vuosikymmeniä toistunutta laskiaisriehaa. Eri ainejärjestöt edustavat siellä omilla teltoilla ja tarjoavat laskiaispullia. Turussa ainejärjestöt rakentavat omat pulkkansa Vartionmäen laskiaistapahtumaan. Paras pulkka palkitaan. Kaupungista riippumatta ulkoilupäivä jatkuu baarissa!

Maisteri

Suomen yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen nimike on useimmiten diplomi-insinööri.

Opiskelijajärjestö

Yleisnimitys kaikista opiskelijoiden yhdistyksistä.

Opiskelijakunta

Ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostuva julkisyhteisö. Rinnastuu yliopistojen ylioppilaskuntaan.

Orientaatioviikot

Uuden lukuvuoden ensimmäiset viikot, jolloin fukseista koulitaan yliopiston ja opiskelijayhteisön jäseniä.

Osakunta

Yliopistoissa toimivia opiskelijayhteisöjä, joiden jäsenillä on sama synnyinseutu. Osakunnat perustettiin Suomen ensimmäiseen yliopistoon Turun Kuninkaalliseen Akatemiaan jo kolme vuotta yliopiston perustamisen jälkeen 1643, koska maaseudulta tulevia nuorukaisia piti kaitsea ja kouluttaa tavoille. Osakuntaan kuuluminen oli pakollista vuoteen 1937, mutta käytännössä lähes kaikki kuuluivat niihin vuoteen 1969 asti.

Sitsit on akateeminen monen ruokalajin pöytäjuhla, jota voidaan pitää eri teemoin. Sitseissä syödään ja lauletaan juoma-, opiskelija- ja muita lauluja.

Poikkarit

Poikkitieteelliset opiskelijabileet. Kannattaa ehdottomasti tutustua muihinkin kuin oman alan opiskelijoihin!

Promootio

Keskiajalla syntynyt akateeminen juhla ja juuri suomalaisen akateemisen kulttuurin erityispiirre, jossa juhlistetaan maistereita ja tohtoreita. Promootiossa maisterit ja tohtorit saavat akateemiset arvonmerkit: laakeriseppeleen ja sormuksen tai tohtorinhatun ja -miekan.

Sillis

Silliaamiaista vietetään haalareissa vuosijuhlien jälkeisenä aamuna. Alkaa usein pelottavan aikaisin edellisillan juhlinnan huomioiden!

Sitsit

Akateeminen monen ruokalajin pöytäjuhla, jota voidaan pitää eri teemalla ja jossa syödään ja lauletaan juoma-, opiskelija- ja muita lauluja. Sitsit ovat syntyneet vuosijuhlien innoittamana, kun opiskelijat ovat halunneet syödä ja harrastaa yhteislaulua muinakin aikoina vuosijuhlia hieman rennommassa ilmapiirissä. Sitsit yleistyivät 80- ja 90-luvuilla eri opiskelijajärjestöissä, kun perinteitä herätettiin henkiin 70-luvun lopettamisbuumin jälkeen. Osakunta-aktiivit veivät sitsit ainejärjestöihin ja sieltä ne ovat siirtyneet myös ammattikorkeakouluihin.

Sitsien ruoka- ja juomatavat, laulut, säännöt ja pukeutumiskoodit vaihtelevat järjestöstä toiseen. Yhteistä on se, että laululle ja puheelle on johtaja. Esimerkiksi Åbo Akademin ylioppilaskunnan sitseillä on kaksi laulujohtajaa, sångledare, jotka johtavat tapahtumaa, kertovat mitä lauletaan ja kertovat alle pari vitsiä. Tampereen teekkareilla on seremoniamestari, joka johtaa pöytäjuhlaa seremoniamestarin sauvalla. Seremoniamestarin apuna toimii lukkari, joka johtaa laulua ja hyväksyy laulutoiveet. Monissa järjestöissä sitsien vetäjää kutsutaan toastmasteriksi.

Sitsisääntöjä voi olla esimerkiksi se, ettei puhelinta saa käyttää, pöydästä poistua eikä taputtaa. Joillain sitseillä sääntörikkomuksista seuraa rangaistus. Taputtajan kädet voidaan esimerkiksi teipata yhteen tai opiskelija joutuu laulamaan laulun yksin.

Kuten kaikki opiskelijatapahtumat, myös sitsit ovat muuttuneet ajansaatossa. 2010-luvulla keskustelua on käyty esimerkiksi siitä, minkälaiset laulut ovat nykymaailmassa soveliaita. Ukrainan sodan takia esimerkiksi sotaan viittaavat laulut voivat olla pannassa.

Sitsejä pidetään monesta eri syystä. Fuksisitsit ovat fuksien omat sitsit. Pikkuvappusitsit pidetään syyskuussa ja niissä päätetään kesäkausi ja lakkien pito. Suursitsit kokoavat Helsingin keskustaan eri alojen opiskelijoita.

Speksi

Interaktiivisilla musiikki- ja tanssinumeroilla höystettyä opiskelijateatteria.

Teekkari

Tekniikan alan opiskelija saatuaan ensimmäisen opiskeluvuoden vappupäivänä teekkarikasteen. Sitä ennen teekkarifuksi.

Teekkarilakki

Hattu, jota teekkarit käyttävät vapusta syyskuun loppuun erityisesti opiskelijatapahtumissa. Virallisen käyttöajan ulkopuolella lakkia saa käyttää aina omissa valmistujaisissa ja esimerkiksi yritysvierailuilla ja ekskursioilla. Suomalainen teekkariryhmä on herättänyt lakeillaan paikallisissa hilpeyttä muun muassa Lissabonissa.

Tempaus

Tapahtuma, jolla teekkarit pyrkivät vaikuttamaan paikallisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeään asiaan.

Tutor, tuutori

Fuksien kaitsija, jolta kannattaa rohkeasti kysyä kaikkein tyhmimmältäkin tuntuvat kysymykset!

Vaihtari

Opiskelijavaihdossa oleva opiskelija.

Vappu

Suurin kaikista! Koko kansan perinteinen kesäkauden avaus, joka on 1800-luvulta asti ollut erityisen suuri juhla opiskelijoille ja heistä etenkin teekkareille.

Suurin vappu on varmaankin Tampereella, jossa meno alkaa noin kaksi viikkoa ennen vappupäivää teekkareiden Wappulehti Tampin julkaisushowlla. Siitä alkaen kaupungissa on sekä teekkareiden että muiden opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa joka päivä kaksi viikkoa. Jos opiskelija kerää Teemunkierroksen kaikista tapahtumista leiman, hän saa arvonimen Emäteemu. Vappuyönä keskiyöllä teekkarit laulavat teekkarihymnin ja painavat päähän teekkarilakin. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat lakin käyttöoikeuden lakituksen yhteydessä. Fuksit käyttävät lakkia ensimmäisen kerran seuraavana päivänä, kun heidät nostetaan nostureilla kastautumaan Tammerkoskeen. Teekkarifuksit kastetaan erilaisissa paikoissa myös muissa kaupungeissa.

Vappuun kuuluu lukuisissa suomalaiskaupungeissa opiskelijoiden suorittama paikallisen patsaan lakitus ja vappupäivän piknik. Vappuna pidetään myös sitsejä ja puheita.

Vappuaaton tapahtumista perinteisin lienee Turun Vartiovuorella, jossa opiskelijat painavat lakit päähänsä suorassa televisio- ja radiolähetyksessä.

Vuju

Vuosijuhla on akateemisista juhlista hienoimpia. Se on niin sanottu pöytäjuhla, jossa illallistetaan pitkän kaavan kautta parhaimmat päällä. Kiinnostavaa on se, että juhlan muoto on säilynyt hyvin samana 1800-luvun puolivälistä asti, vaikka perinteet ja säännöt vaihtelevat eri opiskelijajärjestöjen välillä. Esimerkiksi Åbo Akademissa ylioppilaskunnan vuosijuhla alkaa jo päivällä lippukulkueella Per Brahen patsaalle. Puheenjohtaja puhuu niin patsaalla kuin illalla päivällistapahtuman aluksi. Samalla vieraat välittävät terveisensä ja mahdolliset kunniamerkit jaetaan. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen siirrytään jatkoille baariin.

Väikkäri

Ylimpään mahdolliseen eli tohtorintutkintoon vaadittava opinnäytetyö.

Ylioppilaskunta

Opiskelijoiden edunvalvontaan keskittyvä organisaatio yliopistossa.

Vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä kaikkea opiskelijat juhlivat ja tekevät yhdessä vuodenkierrossa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kokoonnutaan syksyisin Valtava-festivaaliin, jossa vanhemmat opiskelijat orientoituvat uuteen lukuvuoteen bändien ja artistien viihdyttämänä. Jyväskylässä taas järjestetään vuosittain 3mio-tapahtuma. Siinä opiskelijat kiertävät illan aikana kolmessa eri baarissa, jossa jokaisessa on erilaista ohjelmaa.

Alkoholi on kuulunut erottamattomasti opiskelijaelämään. Sen käyttö oli erityisen runsasta sotien jälkeen ja vielä 90-luvullakin alkoholittomuus oli opiskelijatapahtumissa harvinainen vaihtoehto. Alkoholittomat juomat ja juomisesta kieltäytyminen on yleistynyt 2000-luvulla, mutta murros jatkuu.

Opiskelijajärjestöiltä pyydetään yhä enemmän alkoholittomia tapahtumia, mutta osallistujamäärät voivat jäädä pieniksi. Tapahtumissa alkoholittomia juomia ei välttämättä edelleenkään ole tarjouksessa kuten alkoholillisia juomia ja opiskelijat voivat kokea juomiseen myös sosiaalista painetta. Opiskelijajärjestöt kannustavat opiskelijoita pysymään uskollisena omalle valinnalleen ja osallistumaan perinteiden muuttamiseen.

Haastateltavat: Kannunvalajien puheenjohtaja Jolana Kapp, Tampereen Teekkareiden puheenjohtaja Nina Kovanen, Jamkon hallituksen puheenjohtaja Lauri Kujala, Åbo Akademin ylioppilaskunnan puheenjohtaja Nicolina Nordman ja Helsingin yliopiston dosentti, historiantutkija Sari Aalto.

Oikaisu 20.1. klo 11.31: Korjattu haalarien käyttöön ottoa koskevasta virkkeestä virheellinen muotoilu Vaasan teekkarit muotoon opiskelijat Vaasassa.

Oikaisu 27.1. klo 13.19: Akateeminen vartti -kohdassa luki, että luennot alkavat vartin yli eikä tasalta. Oikea muotoilu on: Yliopistossa luennot alkavat vartin yli eikä tasalta.

Oikaisu 30.1. klo 12.45: Osakunta-sanan selityksessä kirjoitettiin, että osakuntia on Helsingin yliopistossa. Niitä toimii myös muissa yliopistoissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat