Uusi vuosi ja lupaus elää terveellisemmin.
Yksi tehokkaimpia keinoja on elää terveellisemmin on vähentää alkoholin juomista – ja nimenomaan humalahakuista juomista.
Onni Niemelä
Professori Onni Niemelä tutkimusryhmineen osoitti tuoreessa tutkimuksessaan, että haitallisinta on juoda humalahakuisesti, olipa alkoholijuoma sitten mitä tahansa.
”Humalahakuinen juominen alkaa näkyä aineenvaihdunnan kuormituksessa jo varhaisessa vaiheessa”, Niemelä sanoo.
Humalahakuisuus on hänen mukaansa yhteydessä suurempiin terveysriskeihin kuin säännöllinen alkoholin käyttö, vaikka kokonaiskulutus olisi yhtä suurta.
Samassa tutkimuksessa selvisi, että myös juomavalinnoilla voi olla vaikutusta terveyteen. Viininjuojilla oli vähemmän alkoholista johtuvia haittoja kuin oluen ja väkevien juojilla.
Kannattaisiko siis vaihtaa olut ja väkevät juomat viiniin?
”Aivan näin suoraviivainen asia ei ole”, Niemelä sanoo.
Hän arvioi, että kysymys on pikemminkin taustatekijöistä.
Ensinnäkin humalahakuinen juominen oli tavallisempaa niillä, joiden kulutus painottui olueen ja väkeviin, kun taas maltillisemmin alkoholia käyttävät joivat enemmän viiniä.
Toiseksi viiniä juovat miehet olivat yleensä liikunnallisempia kuin olutta ja väkeviä juovat miehet.
”Voihan olla, että he myös syövät enemmän kasviksia ja vihanneksia”, Niemelä arvioi.
Se voi hänen mukaansa selittää, miksi viininjuojien laboratoriotulokset näyttäytyvät parempina kuin muiden.
””Väitän, että yleinen käsitys viinin terveellisistä vaikutuksista on näennäinen ja perustuu pikemminkin viininjuojien taustatekijöihin.”
Joidenkin aiempien tutkimusten perusteella on esitetty, että viinillä olisi jopa terveysvaikutuksia. Niemelä on kuitenkin toista mieltä.
”Väitän, että yleinen käsitys viinin terveellisistä vaikutuksista on näennäinen ja perustuu pikemminkin viininjuojien taustatekijöihin. Tosin sitä ei tässä tutkimuksessa vielä pystytty osoittamaan”, hän lisää.
Havainnot viinin terveellisyydestä on Niemelän mukaan tehty pääosin Välimeren maissa, joissa viini on yleinen ruokajuoma, mutta humalahakuinen juominen harvinaisempaa kuin esimerkiksi Suomessa. Lisäksi Välimeren kalaan ja kasviksiin painottuva ruokavalio on erittäin terveellinen.
Niemelän ryhmän tutkimus osoitti myös, että viininjuojat eivät ole yhtä humalahakuisia kuin oluen ja väkevien juojat. Myös tupakointi oli yleisempää humalahakuisesti juovilla kuin ei-humalahakuisilla.
”Viininjuojat saattoivat juoda kokonaisuudessaan yhtä paljon alkoholia kuin oluen ja väkevien juojat, mutta he joivat yleensä pienempiä määriä ja useammin”, Niemelä kertoo.
Uudenvuoden lupauksia tekevälle hyvä vinkki on se, että alkoholin haittoja voi lievittää tehokkaasti liikunnalla.
”Liikunnasta saa hyötyä heti. Jo ennen kuin paino alkaa pudota, maksasta katoaa rasvaa ja aineenvaihduntaan kohdistuva kuormitus vähenee”, Niemelä kertoo.
Elämäntapaohjauksessa tulisikin hänen mukaansa kiinnittää enemmän huomiota elämäntapojen kokonaisuuteen. Jos lisää liikuntaa edes vähän tai vähentää tupakointia, se auttaa. Ja jos onnistuu vähentämään alkoholin kulutustaan edes vähän, se näkyy heti laboratorioarvoissa.
Niemelän tutkimusryhmän tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys henkilön juomatavoilla ja hänen nauttimansa alkoholin tyypillä on hänen terveydelleen. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nutrients-lehdessä.
Tutkimusaineistoon kuului kaikkiaan 22 432 henkilöä kansallisesta Finriski-väestötutkimuksesta. Heidät jaettiin erilaisiin ryhmiin sen perusteella, millaista alkoholia he joivat ja millaiset olivat heidän juomistapansa.
Esimerkiksi viininjuojien ryhmään kuuluivat ne, joiden juomasta alkoholista yli puolet oli viiniä. Oluenjuojat joivat vastaavasti enimmäkseen olutta ja väkevien juojat enimmäkseen väkeviä. Ne, jotka joivat näitä kaikkia, muodostivat hekin oman ryhmänsä.
Tutkittavat ryhmiteltiin myös sen perusteella, miten paljon he käyttivät alkoholia.
Jos joku joi vähintään kerran kuukaudessa kerralla niin paljon, että hänen verensä alkoholipitoisuus nousi arviolta yli 0,8 promillen, hänen juomistapansa luokiteltiin humalahakuiseksi.
Nainen tulee 0,8 promillen humalaan juotuaan vähintään neljä annosta alkoholia, esimerkiksi neljä pullollista keskiolutta tai neljä 12 senttilitran lasillista viiniä. Miehillä 0,8 promillen humala edellyttää 5–7 annosta alkoholia.
Arkikokemus viittaa siihen, että oluen ja väkevien juojat ovat etupäässä miehiä, kun taas naiset suosivat viiniä. Pitääkö tämä tutkimuksen perusteella paikkansa?
”Karkeasti ottaen kyllä. Mutta jos katsomme yksinomaan humalahakuisten naisten ryhmää, niin siellä oli oluen ja väkevien juojia enemmän kuin viinin juojia. Alkoholia käyttävistä naisista kuitenkin 90 prosenttia nauttii viiniä säännöllisesti, mutta ei humalahakuisesti”, Niemelä kertoo.
Tutkijat selvittivät myös, millaisia tuloksia eri ryhmiin kuuluvat henkilöt olivat saaneet muun muassa maksa- ja tulehdusarvoja kuvaavissa laboratoriokokeissa.
Niiden perusteella suurimmat terveysriskit kohdistuivat juuri humalahakuisiin alkoholinkäyttäjiin.
”Kautta linjan aineenvaihdunnan poikkeamia kuvaavia laboratorioarvoja löytyi eniten humalahakuisten joukosta. Siksi humalahakuisuudella näyttää olevan merkittävä yhteys terveyshaittoihin kaiken kaikkiaan”, Niemelä sanoo.
”Alkoholin haitat alkoivat tutkimuksessa näkyä niilläkin, jotka käyttivät alkoholia melko maltillisesti.
Huolestuttava uutinen tutkimuksessa oli se, että alkoholin haitat alkoivat näkyä niilläkin, jotka käyttivät alkoholia melko maltillisesti.
”Kun naisten kulutus ylitti seitsemän alkoholiannosta tai miesten 14 alkoholiannosta viikossa, laboratoriokokeiden tuloksissa alkoi näkyä merkkejä esimerkiksi maksan rasittumisesta. Myös elimistön matala-asteista tulehdusta kuvaavat arvot alkoivat kohota”, Niemelä kertoo.
Matala-asteinen tulehdus on yhteydessä moneen sairauteen ja terveyshaittaan, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.
Niiltä, joiden kulutus painottui väkeviin juomiin, löytyi puolestaan turvonneita punasoluja useammin kuin muilta. Tätä punasolujen suurentunutta keskitilavuutta kuvataan MCV-arvolla.
”Kun punasolu turpoaa, se voi olla merkki alkoholin suurkulutuksesta. Mutta se voi kertoa myös kohonneesta riskistä sairastua ruuansulatuskanavan syöpiin”, Niemelä kertoo.
Asiaa kannattaisi Niemelän mukaan tutkia lisää.
”Väkevät viinat voivat aiheuttaa suolistossa paikallisesti korkeita alkoholin ja sen myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia”, hän toteaa.
Myös maksaentsyymiarvojen kohoamisella voi olla yhteys kohonneeseen syövän riskiin.
”Maksaentsyymien muutokset kertoivat että humalahakuisten alkoholin käyttäjien niin sanottu oksidatiivinen stressi oli aktivoitunut”, Niemelä sanoo.
Oksidatiivinen stressi kuvaa Niemelän mukaan elimistön epätasapainotilaa, joka selittää muun muassa sitä, miksi maksa- sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhteydessä toisiinsa eli ovat toistensa riskitekijöitä.
Viininjuojilla tulehdusarvot eivät kuitenkaan olleet niin korkealla kuin muilla.
Alkoholin on väitetty olevan terveellistä muun muassa sillä perusteella, että se lisää niin sanotun hyvän HDL-kolesterolin määrää.
”Myös meidän tutkimuksessamme mitattiin HDL-kolesteroliarvoja ja havaittiin, että kaikki alkoholijuomat nostavat niitä”, Niemelä toteaa.
Hän kuitenkin kiistää väitteet alkoholin terveellisyydestä.
”Hyvän kolesterolin arvojen nousu yksistään olisi terveellistä, mutta kun kaikki muut alkoholin vaikutukset menevät väärään suuntaan, ei sellaista johtopäätöstä voi tehdä.”
””Niin sanotun turvallisen käytön rajaa – jos sellaista edes on olemassa – pitäisi 40 ikävuoden jälkeen madaltaa huomattavasti.”
Yksi alkoholin haittoja lisäävä tekijä on ylipaino: mitä enemmän ihmisellä on ylipainoa, sitä vahvempana kaikki kielteiset asiat ilmenevät.
”Tulee negatiivista synergiaa”, Niemelä toteaa.
Toinen tekijä on yli 40 vuoden ikä.
Se on Niemelän mukaan raja, jonka jälkeen alkoholin riskit kasvavat.
”Niin sanotun turvallisen käytön rajaa – jos sellaista edes on olemassa – pitäisi 40 ikävuoden jälkeen madaltaa huomattavasti”, hän toteaa.
Miehillä turvarajana on pidetty 14 annosta alkoholia viikossa, mutta 40 ikävuoden jälkeen se tulisi Niemelän mukaan laskea seitsemään annokseen. Naisilla turvarajana on pidetty seitsemää annosta viikossa, mikä puolestaan pitäisi laskea neljään annokseen.
Aiemmat tutkimukset osoittavat myös, että mitä aikaisemmin juomisen aloittaa, sitä enemmän menettää vuosia.
”Kansainvälinen, yli 600 000 ihmistä kattava tutkimus osoitti, että joka kerta, kun ihminen juo enemmän kuin kahdeksan drinkkiä viikossa, se lyhentää hänen elinikäänsä puolella tunnilla. Kyse oli kuitenkin isosta väestötutkimuksesta, jonka tulos ei välttämättä suoraan päde yhteen ihmiseen”, Niemelä huomauttaa.
Suomalaisilla epäterveellisen juomisen tapa on hänen mukaansa kuitenkin varsin yleinen: ”Kun humalahakuiset suomalaiset ovat lisäksi ottaneet mallia eteläeurooppalaisista juomatavoista, maksakirroosikuolleisuus on kasvanut nopeasti viimeisen 20–30 vuoden aikana.”
Nyt alkoholin käyttö näyttää tasoittuneen. Niemelä toteaa, että nuoret juovat selvästi maltillisemmin kuin vanhemmat sukupolvet. Sairauksien mittareissa se ei kuitenkin vielä näy.