Inhimilliset kontaktit työ­paikoilla ovat vähentyneet, ja sillä voi olla vakavia seurauksia – Asian­tuntija muistuttaa työn­antajan velvollisuudesta

Vapaamuotoinen juttelu työkavereiden kanssa lisää hyvinvointia ja työtehoa.

Yksin työskentelyn hyviä puolia on, että työntekijään luotetaan, mutta siihen liittyy myös paljon riskejä.

13.1. 12:43

Viime päivinä monilla työpaikoilla on puhututtanut uutinen, jonka mukaan joulukuussa Helsingin kaupungin työpaikkaravintolan wc-tilasta löytyi kuollut mies. Työntekijä poistui vessaan kesken työpaikkalounaan eikä enää palannut.

HS:n tietojen mukaan mies teki liikkuvaa ja itsenäistä työtä kaupunki­ympäristön toimialalla. Tieto siitä, että työntekijä ehti olla kuolleena wc-tiloissa viikon ajan, on ollut monen mielestä pysäyttävä.

Lue lisää: Tämä käymälästä kuolleena löytyneen miehen tapauksesta tiedetään

Ottamatta kantaa viime päivinä uutisoituun tapaukseen, ajatus kuolemasta työpäivän aikana on hurja. Varsinkin, jos kukaan ei huomaa työntekijän puuttumista useampaan päivään.

”Työelämän isot muutokset ovat aiheuttaneet yhteisöistä erkaantumista koko 2000-luvun. Keskijohtoa on vähennetty ja itseohjautuvampi työkulttuuri on osalla voinut lisätä yksinäisyyttä töissä. Korona-aikana etätyö lisäsi tätä entisestään ja nakersi kaikkea yhteisöllisyyttä”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta (TTL) sanoo.

Työstä on monelle tullut Hakasen mukaan yhä enemmän ”minä-projekti” sen sijaan, että se olisi ”me-projekti”. Nyt kun monella asiantuntija-alallakin etätyöt ovat tuntuvasti ja osittain pysyvästi yleistyneet, vähenee helposti epävirallinen vastuu ja huolenpito työyhteisöissä.

”Se, että tietää, mitkä ovat työkaverin tai työntekijän fiilikset, ovat keino rakentaa luottamusta”, Hakanen sanoo.

Hyvässä tilanteessa työnantaja voi luottaa siihen, että työntekijä kertoo, jos hänellä on ongelmia terveytensä tai työssä jaksamisensa kanssa. Vastaavasti työntekijä uskaltaa sanoa, että ongelmia on ja voi luottaa, että niihin haetaan tarvittaessa ratkaisua. Luottamus särkyy, jos ongelmista ei puhuta.

”Tästä syystä yhteiset lounaspalaverit, kahvihetket ja kokoukset kasvokkain ovat tärkeitä”, Hakanen sanoo.

Työnantajan vastuu työn­tekijöistä kattaa myös muualla kuin työpaikalla työaikana tehtävän työn.

Myös Aluehallintoviraston (avi) työsuojelulakimies Aki Eriksson muistuttaa, että kahvipöytä­havainnointi on erittäin hyvä vuorovaikutuskeino myös työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajalla on yleinen huolehtimis­velvollisuus myös työntekijän terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin liittyen.

”Mitä riskialttiimpaa työtä tekee, sen vähemmän alaisia esihenkilöllä tulisi olla, mutta mitään tarkkoja lukuja eri aloilta ei työturvallisuuslaissa ole määritelty”, Eriksson sanoo.

Työnantajan vastuu työntekijöistä kattaa myös muualla kuin työpaikalla työaikana tehtävän työn. Työnantajalla on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet huolehtia esimerkiksi työskentelytilan sisäilman laadusta tai työergonomiasta, jos ollaan etätöissä.

”Työnantaja­organisaation vastuulla on, että esihenkilöllä on riittävät resurssit ja osaaminen tehtäviensä hoitamiseen niin, että hän voi huolehtia alaistensa hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta”, Eriksson kertoo.

Kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat arvioidaan työpaikkakohtaisesti. Esimerkiksi yksin työskentelyyn voi liittyä Erikssonin mukaan esimerkiksi sairauskohtauksen riski. Siksi yksilötasolla esimerkiksi työntekijän perussairaudet ja psykososiaaliset kuormitustekijät pitäisi riskejä mietittäessä huomioida.

”Työnantajan on tärkeä ottaa työterveyshuolto mukaan työpaikan vaarojen selvitysprosessiin”, Eriksson muistuttaa.

Työkaverit eivät lain mukaan ole vastuussa toistensa hyvinvoinnista, vaikka laki kieltääkin epäasiallisen kohtelun työpaikalla. Työntekijän oma vastuu korostuu etätöissä, kun vuorovaikutus on rajatumpaa.

Jari Hakanen kehuu esimerkiksi monilla työpaikoilla käyttöön otettua mentorointisysteemiä, jossa vaikkapa nuorille tulokkaille nimetään kokeneempi kollega, jonka kanssa he voivat jutella epävirallisemmin.

Työelämässä ongelmista pitäisi olla lupa puhua muutoinkin kuin kerran vuodessa kehitys­keskustelussa.

”Suosisin muutenkin matalan kynnyksen huolenpidon malleja, joissa ihmisiltä kysytään, ’Mitä kuuluu?’ Kannustan myös työntekijöitä olemaan sosiaalisesti rohkeita ja tuomaan työpaikan epäkohdat ajoissa esille ”, Hakanen sanoo.

Joillakin työpaikoilla vallitsee liika hienotunteisuuden ansa, jolloin työntekijältä ei kysytä hankalia kysymyksiä eikä työntekijäkään halua kuormittaa ongelmillaan työyhteisön jäseniä.

”Epävakaassa työelämässä ongelmista pitäisi olla lupa puhua muutoinkin kuin kerran vuodessa kehityskeskustelussa”, Hakanen sanoo.

Matka- ja keikkatöissä myös yhteys emoyhtiöön kannattaa pyrkiä jollain tavalla säilyttämään, jotta siellä tiedetään, miten työntekijällä sujuu. Yksin työskentelyn hyviä puolia on, että työntekijään luotetaan, mutta siihen liittyy myös paljon riskejä.

”Työntekijälle kynnys vaihtaa työpaikkaa on paljon matalampi, jos työntekijä ei ole sitoutunut työyhteisöön”, Hakanen sanoo.

Hänen mukaansa työyhteisöön liittyvät sosiaaliset voimavarat, kuten luottamus, arvostus ja kanssakäyminen lisäävät hyvinvointia.

”Ne ovat tutkitusti yhteydessä terveyteen ja parempaan työkykyyn.”

TTL:n tekemän etä- ja hybridityötä koskevan kyselyn mukaan ihmiset, jotka haluavat jatkossakin tehdä enemmän etätöitä, ovat usein niitä, joiden työmäärä on iso ja he ovat kuormittuneita. Heidän työpaikallaan saattaa olla myös ristiriitoja.

Hakanen muistuttaa, että he ovat niitä, jotka eniten hyötyisivät sosiaalisista voimavaroista mutta eivät näe sitä itse.

”Ihmiset, jotka haluavat olla työpaikalla enemmän, kokevat todennäköisemmin työn imua”, Hakanen sanoo.

Tosin ihmisten motiivit ovat usein ristiriitaisiakin ja vahva tottuminen etätyöhön saa monen jäämään kotitoimistolle. Paluu ihmisten kohtaamiseen on myös aluksi kuormittavaa.

Sekä Hakanen että Eriksson ovat molemmat sitä mieltä, että työnantajan olisi monessa työssä hyvä velvoittaa työntekijöitään tulemaan välillä myös lähitöihin.

”Pitkällä aikavälillä työyhteisön sosiaaliseen vuorovaikutukseen osallistuminen lisää myös osaamista, ehkäisee erakoitumista ja ylläpitää sosiaalisia taitojamme vapaa-aikanakin”, Hakanen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat