Huono yöuni. Pitkäaikainen stressi. Hermostuneisuus, uupumus tai masennus.
Jos tämän kaltaisia psyykkisiä oireita kokee jo keski-iässä, ne suurentavat riskiä dementoitua vanhana, kertoo tuore, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus.
Sonja Sulkava
”Riski oli viidenneksen suurempi niillä ihmisillä, jotka kertoivat kokeneensa tavallista enemmän stressiä, hermostuneisuutta tai uupumusta”, kertoo tutkimuksen vetäjä Sonja Sulkava.
Hän tähdentää, että jo alle 45-vuotiaana raportoidulla psyykkisellä huonovointisuudella oli merkitsevä yhteys myöhemmin ilmenevään dementiaan.
Tutkimus kattoi 68 000 suomalaista, jotka olivat osallistuneet suomalaisten terveysriskejä kartoittavaan Finriski-tutkimukseen vuosina 1972–2007.
Osallistujat olivat 25–75-vuotiaita. Heiltä kysyttiin muun muassa, miten usein he olivat kokeneet uupumusta, masennusta, hermostuneisuutta tai stressiä viimeisen kuukauden aikana.
Sen jälkeen tutkijat seurasivat osallistujien dementiadiagnooseja terveydenhuollon rekistereistä pisimmillään 45 vuoden ajalta. Seurannan aikana 7 900 osallistujaa sairastui dementiaan. Osa ehti kuolla muista syistä.
”Havaitsimme, että jos ihminen oli raportoinut kärsineensä stressistä useammin kuin muut, hänellä oli myös suurempi riski dementoitua aikaisemmin”, Sulkava kertoo.
Tulokset julkaistiin JAMA Network Open -tiedelehdessä.
”Dementiaa arvioidaan olevan lähes 200 000 suomalaisella.
Dementia tarkoittaa sitä, että ihmisen muisti, havaitsemisen ja tiedonkäsittelyn eri osa-alueet heikkenevät tavalla, joka vaikeuttaa hänen selviytymistään arjessa.
Oireyhtymään voi liittyä esimerkiksi asioiden unohtelua, vaikeuksia ymmärtää asioita sekä kätevyyden vähenemistä. Yleisimmin dementian aiheuttaa etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti.
Dementiaa arvioidaan olevan lähes 200 000 suomalaisella. Väestön ikääntyessä määrä kasvaa.
Dementia johtuu suurelta osin perintötekijöistä eli geneettisestä riskistä, johon ei itse voi vaikuttaa. Kuitenkin 40 prosenttia dementiaa aiheuttavista tekijöistä on kansainvälisten tutkimusten mukaan sellaisia, joihin voi vaikuttaa omilla elämäntavoillaan.
”Parantavaa lääkettä ei toistaiseksi ole, mutta ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan tehdä paljon. Vaikka dementiaa ei pystyisi täysin estämään, sen puhkeamista voi ainakin lykätä”, Sulkava sanoo.
Mutta miten?
Siihen tuore tutkimus ei anna suoraa vastausta.
Sulkavan mukaan vastaus on kuitenkin yksinkertainen: Voi hyvin!
”Helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa”, hän toteaa.
Sulkava listaa kuitenkin omat keinonsa psyykkiseen hyvinvointiin.
1. Huolehdi itsestäsi
Dementian ehkäisemiseen pätee sama kuin kaikkien muidenkin sairauksien ehkäisyyn: Liiku riittävästi, vältä ylipainoa, noudata ravitsemussuosituksia ja huolehdi siitä, että verenpaineesi ja kolesteroliarvosi ovat sopivalla tasolla.
Sulkava nostaa esiin yhden asian, joka helposti unohtuu: Huono kuulo on merkittävä dementian riskitekijä.
”Jos ihminen ei kuule, hän ei pääse mukaan keskusteluihin eivätkä aivot saa mielekästä aktiviteettia. Kuulonaleneman hoito eli kuulokojeen käyttäminen on dementian ehkäisyssä tärkeää”, hän muistuttaa.
2. Nuku hyvin
Asia, johon Sulkava palaa toistuvasti, on hyvän yöunen merkitys. ”Unta pitää kunnioittaa”, hän painottaa.
Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, että stressi ja hermostuneisuus vaikuttavat yöuneen. Dementian riskin kannalta se ei ole vähäpätöinen asia. Myös tutkimukset vahvistavat asian.
Useat erityyppiset tutkimukset ovat yhdistäneet riittämättömän unen aivoja rappeuttaviin sairauksiin.
Yksi ehdotus selitykseksi on Sulkavan mukaan se, että unen on todettu puhdistavan aivoja. Unen aikana aivoista todennäköisesti huuhtoutuu niin sanotun glymfaattisen järjestelmän kautta esimerkiksi amyloidia – samaa ainetta, jota Alzheimerin taudissa sakkautuu aivoihin.
Se, mikä on kullekin sopiva määrä unta, on yksilöllistä.
Sulkava vaalii omaa yöuntaan antamalla itselleen aikaa rauhoittua. Hän panee älylaitteet syrjään hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja lukee vaikkapa perinteistä kirjaa ennen nukahtamista.
3. Pyri tasapainoon
Alakulo ja suru kuuluvat elämään siinä missä ilo ja onnikin. Mutta milloin alakulo alkaa olla vaarallista?
”Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että masennussairaus lisää dementian riskiä enemmän kuin lievät masennusoireet. Raja ei kuitenkaan ole selvä, vaan kyseessä on jatkumo”, Sulkava sanoo.
Voi myös olla, että psyykkisestä kuormituksesta kertovan oireen tarkalla ilmenemismuodolla ei ole niin väliä.
”Kohonnutta dementian riskiä on liitetty niin masentuneeseen mielialaan, uupumukseen kuin liiallisen stressin kokemukseen”, Sulkava sanoo.
Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän stressiä, sen pahempi.
”Pitkittynyt stressi sekoittaa hormonaalista stressin säätelyjärjestelmää, mikä yhtenä tekijänä lisää tulehdustilaa kehossa ja aivoissa. Se on monien sairauksien riskitekijä”, Sulkava sanoo.
Oleellista on Sulkavan mukaan löytää tasapaino stressin ja stressittömyyden välillä.
Ihminen voi aivan hyvin, vaikka hänellä on stressiä silloin tällöin. Hetkellinen stressi voi saada ihmisen jopa yltämään poikkeuksellisiin suorituksiin.
Täysin stressiä ei edes voi välttää. Se edellyttäisi, että ihminen lopettaisi työt ja pysyttelisi kotona tapaamatta ketään.
”Se vasta dementian riskiä lisäisikin. Kannattaa ennemmin elää aktiivista ja mielenkiintoista elämää”, Sulkava sanoo.
4. Löydä oma keinosi helliä aivojasi
Jokaisella on omat keinonsa huolehtia psyykkisestä hyvinvoinnistaan.
Sulkavan keinona ovat kirjallisuus ja tarinat. Hän on parhaillaan mukana Taideyliopiston hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa kertomuksellista osaamista terveydenhuollossa.
Yksi keino vaalia omaa psyykkistä hyvinvointiaan on osallistua esimerkiksi lukupiiriin, jossa luetaan kirjoja ja keskustellaan niistä.
Näin päästään usein elämän perimmäisten kysymysten äärelle.
”Esimerkiksi jonkin novellin tapahtumat voivat nostaa keskusteluun hyvin merkityksellisiä aiheita, joita on helpompi tarkastella fiktiivisen tarinan kuin oman elämän kautta. Tällainen toiminta lisää myös tärkeää yhteyden kokemista toisiin”, Sulkava sanoo.
Kirjoista keskusteleminen voi hänen mukaansa luoda eräänlaisen luovan tilan, joka eroaa arjesta. ”Se lisää henkistä hyvinvointia”, hän toteaa.
Hän kannustaa myös kirjoittamaan, pitämään vaikka päiväkirjaa.
”Kirjoittaessa hahmottaa kokemuksiaan ja tulee havainneeksi uusia asioita. Ja jos tekstejään vielä jakaa muiden kanssa ja kuulee, miten joku toinen ne ymmärtää, näkökulma laajenee”, Sulkava sanoo.
Tämän kaltainen kirjoittaminen voi hänen mukaansa aktivoida aivoja ja lisätä hyvinvointia syvällisemmällä tavalla kuin esimerkiksi asioiden jakaminen sosiaalisessa mediassa.
