Suruun voi kuolla – Tällainen on särkyneen sydämen oire­yhtymä ja näistä oireista sen tunnistaa

Voimakas tunnereaktio voi lamata sydämen ja johtaa jopa kuolemaan.

Särkyneen sydämen oireyhtymän oireet muistuttavat sydäninfarktin oireita.

20.1. 9:21

Suruun voi tosiaan kuolla. Voimakas järkyttävä tunnereaktio voi halvaannuttaa sydämen ja viedä hengen. Suurin osa kuitenkin selviää tapahtumasta hengissä ja toipuu ennalleen.

Tyypillinen järkyttävä tapahtuma voi olla läheisen kuolema. Moni tietää vanhan pariskunnan, joista ensin kuolee toinen, jonka jälkeen viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa toinenkin saa yllättävän sydänkohtauksen.

Myös mikä tahansa muu ahdistava tapahtuma perheessä tai lähipiirissä voi järkyttää niin paljon, että sydän reagoi tapahtumaan.

Joskus jopa jännittävä tapahtuma tai yllättävä fyysinen suoritus voi aiheuttaa tako­tsubo­kardio­myopatian, joka Suomessa tunnetaan myös nimellä särkyneen sydämen oireyhtymä.

Takotsubo-nimi tulee japanilaisesta mustekalapyydyksestä. Vasen kammio muistuttaa takotsubo-ilmiössä tätä pyyntivälinettä.

”Kohtauksessa oireet pitkälti muistuttavat sydäninfarktin oireita”, kertoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.

Rintakehän alueella tuntuu ahdistavaa ja pakahduttavaa tuntemusta ja joskus kipuakin. Usein on myös pahoinvointia, heikotusta, huimausta ja kylmänhikisyyttä.

Suhteellisen Tuoreen tutkimuksen mukaan oireyhtymä on viime vuosikymmeninä yleistynyt, ja erityisesti tämä koskee yli 50-vuotiaita naisia. Tutkimus perustuu tietoihin 135 000 tapauksesta, jotka sattuivat vuosina 2006–2017.

Tutkimuksesta julkaistiin artikkeli Journal of American Heart Association -tiedejulkaisussa. Asiasta kertoi myös Duodecim-lehti.

Sydänfilmin ja sydänmerkki­aineiden perusteella takotsubo-kohtaus näyttää samanlaiselta kuin tavanomaisempi sydäninfarkti, jossa johonkin osaan sydämen omista valtimoista, sepelvaltimoista, syntyy virtauksen pysäyttävä verihyytymä ja sydänlihas alkaa kärsiä hapenpuutteesta.

Särkyneen sydämen oire­yhtymässä sydämen kärkiosa on lamaantuneessa tilassa eli ikään kuin tilapäisesti halvaantunut.

”Takotsuboa epäillään, kun sydänkohtauksen takia sairaalaan tulleelle potilaalle tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, ja valtimosuonet ovatkin avoimet ja veri virtaa hyvin, eli kyseessä ei olekaan perinteinen sydäninfarkti”, Hekkala sanoo.

Särkyneen sydämen oireyhtymässä sydämen kärkiosa on Hekkalan sanoin tavallaan lamaantuneessa tilassa eli ikään kuin tilapäisesti halvaantunut.

”Käytännössä sydänlihas ei supistu”, Hekkala sanoo.

Hänen mukaansa oireyhtymän yleistyminen johtuu etupäässä siitä, että nimenomaan diagnostiikka on parantunut. Esimerkiksi päivystykselliset varjoainekuvaukset aloitettiin laajamittaisemmin Suomen sairaaloissa vasta 2 000-luvulla.

Myös väestön vanheneminen vaikuttaa Hekkalan mukaan kaikkien sydäntapahtumien lisääntymiseen, sillä riskissä olevien ihmisten määrä ylipäätään kasvaa.

”Se, liittyykö meidän elämänmenoon stressitekijöitä, jotka altistaisivat särkyneen sydämen oireyhtymälle, on vain epävarmaa spekulaatiota”, Hekkala pohtii.

Naisten suurempi alttius takotsubo-kohtauksille on tiedetty aiemminkin. Noin 90 prosenttia potilaista on naisia. Sairastumisriski suurentuu vuosien varrella etenkin keski-ikäisten ja vanhempien naisten joukossa.

Hekkalan mukaan syytä naisten isommalle osuudelle ei tiedetä, mutta epäillään, että se liittyisi jotenkin naisen hormonitoiminnan muutoksiin vaihdevuosi-iässä.

Hekkala on itsekin kirjoittanut aiheesta Sydänliiton verkkosivuille otsikolla Särkyneen sydämen mysteeri.

Kukaan ei pysty itse oireidensa perusteella erottamaan, onko menossa sydäninfarkti vai takotsubo, sillä rintatuntemukset ja muut oireet muistuttavat toisiaan. Diagnoosin erottaminen sairaalassa on kuitenkin tärkeää, sillä hoito on ihan erilaista.

”Hoito annetaan aina aluksi sairaalassa, sillä myös särkyneen sydämen oireyhtymään liittyy kuolemanvaara”, Hekkala sanoo.

Suomessa takotsubo-kohtauksia sattuu noin 250 vuodessa.

Hengenvaarallinen tilanne on, jos sydän on lamaantunut niin laajalta alueelta, että se johtaa vaikeaan sydämen vajaatoimintaan ja aiheuttaa vaikeita rytmihäiriöitä.

Toinen riskialtis tilanne on sellainen, jossa lamaantuneeseen sydämen kärkeen muodostuu verihyytymä, joka lähtee liikkeelle ja voi aiheuttaa vaikka aivoinfarktin. Näissä tapauksissa rytmihäiriöitä ehkäistään ja potilas saa sairaalassa verenohennuslääkettä.

Tavallisesti särkyneen sydämen oireyhtymää hoidetaan beetasalpaajalla, joka estää sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta ja rytmihäiriöitä. Ultraäänellä voidaan lisäksi seurata, että sydämen liikkumaton kärkiosa alkaa parantua ja liikkua normaalisti.

”Sydän kyllä toipuu yleensä ihan ennalleen särkyneen sydämen oireyhtymästä”, Hekkala sanoo.

Suomessa takotsubo-kohtauksia sattuu noin 250 vuodessa. Arviolta kaksi prosenttia sydäninfarktin tyyppisistä kohtauksista on takotsuboja.

Iän ja sukupuolen lisäksi varsinaisia altistavia tekijöitä takotsubo-kohtauksille ei tiedetä. Hekkalan mukaan tiedetään, että henkilöt, joilla on taipumusta masennukselle, olisivat alttiimpia saamaan särkyneen sydämen oireyhtymän.

”Tiedetään, että sympaattinen hermosto laukaisee tunnereaktion seurauksena suuren adrenaliini­purkauksen, joka laukaisee dramaattisen sydämen lamaantumisen. Mutta sen perimmäistä syytä ei osata sanoa”, Hekkala muotoilee.

Takotsubo­kardio­myopatialle ei ole vielä omaa tautiluokituskoodia, vaan sen diagnoosiksi merkitään sairaskertomukseen sydäninfarkti ilman sepelvaltimon ahtaumaa tai sydänlihassairaus. Jossain vaiheessa oma diagnoosinumero oireyhtymälle saataneen.

Akuutisti järkytys ja suru voi aiheuttaa myös rytmihäiriöitä, eli voimakasta sydämen tykytystä ja muljahtelua. Nämä oireet yleensä lievittyvät, kun tilanteeseen liittyvä stressi vähenee.

Suru voi tietenkin aiheuttaa myös pidemmän aikavälin reaktioita, kuten pitkäaikaista stressiä. Vuosia kestävä stressi voi puolestaan kohottaa verenpainetta ja edesauttaa valtimoiden ahtautumista.

”Suru tai esimerkiksi perhetragedia, jota ei pysty käymään läpi, saattaa vaikuttaa myös valtimosairauksien syntyyn”, Hekkala sanoo.

Lue lisää: ”Ikävöinti on puutostila” – Omaa rakasta voi kaivata niin paljon, että tila muistuttaa vieroitusoireita

Lue lisää: Pettäminen, potkut, rakkaan kuolema – Jokainen kohtaa elämässään äkillisen surun, mutta mitä meissä silloin tapahtuu ja voiko surua hallita?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat