Suurin osa suomalaisista saa elämänsä aikana noidan­nuolen – Kun yllättävä kipu iskee, toimi näin

Noidannuoli iskee yllättäen ja toipumisaika vaihtelee päivistä viikkoon. Kipukokemukseen vaikuttavat myös henkiset ja sosiaaliset tekijät.

Riskiä alaselän jumiin lisäävät selkää kuormittava työ, istumatyö, ylipaino, tupakointi ja perintötekijät.

23.1. 12:34 | Päivitetty 24.1. 9:42

Tamperelainen opettaja Kalle Kallioranta hiihteli kotinsa lähellä joululomalla. Mukana oli usein seitsemänvuotias poika, jota hän joutui jyrkissä ylämäissä nostamaan ja tukemaan. Silloin se taas iski.

Noidannuoli.

Kipu alaselässä oli tuttu jo ennestään. Edellisellä kerralla se oli tullut, kun Kallioranta rakensi koronakeväänä 2020 omakotitaloa. Hän kantoi itse työmaalle seinä- ja lattialaatat, kaakeleita, tiiliä, laastia ja muuta rakennustarviketta.

”Se tuntuu ensin semmoisena jumina. Sitten se laukeaa kivuksi jossain ihan pienessä äkillisessä liikkeessä, kun kumartaa tai kurottaa tai vaikka liukastuu”, Kallioranta kuvaa.

Nuorempana hän kertoo saaneensa niin pahan noidannuolen, ettei päässyt nousemaan ylös, mutta nyt hän on kovastakin kivusta huolimatta pakottautunut kävelemään.

”Yöllä paikoillaan maatessa se tuntui kaikista ikävimmältä”, Kallioranta sanoo.

Kipufysioterapian erikois­asiantuntijana Jyväskylän yliopistossa työskentelevän Riikka Holopaisen mielestä on ymmärrettävää, että vanha noidannuoli-nimitys elää edelleen.

”Moni kuvaa tunnetta niin, että kuin joku iskisi jollain terävällä alaselkään.”

Arviolta neljä viidestä suomalaisesta saa jossain vaiheessa elämänsä aikana noidannuolen.

Noidannuolikipu tuntuu usein pahemmalta kuin mitä se onkaan. Silloin helposti ajattelee, että kävi tosi pahasti, sillä selän suoristaminen tai sängystä ylös nouseminen voi aluksi tuntua mahdottomalta.

Holopaisen mukaan paikallinen kramppi voi joskus tarkoittaa venähdystä, mutta tarkkaa syytä ei tavallisimmin löydy.

Lääkäriin pitää hakeutua esimerkiksi silloin, jos jalan lihasvoimat alkavat heiketä, pissaa ei tule tai uloste karkaa tai kipu ei vähääkään hellitä missään asennossa.

Noidannuolikipu vie toisilla viikon, mutta jotkut selviävät parilla kolmella kipupäivällä. Riskiä alaselän jumiin lisäävät selkää kuormittava työ, istumatyö, ylipaino, tupakointi ja perintötekijät. Myös psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä esimerkiksi kivun kokemiseen.

”Kun kipu alkaa yhtäkkiä, toisilla siihen liittyy pelkoa ja ahdistusta. Myös muu stressi ja esimerkiksi väsymys vaikuttavat kipukokemukseen”, Holopainen sanoo.

Väsyneenä keskittyminenkin helpommin herpaantuu ja tulee huomaamatta tehtyä jokin hallitsematon, pieni liike. Holopaisen mukaan moni noidannuolipotilas kertoo, että on krampin iskiessä tehnyt jotain vähän tavanomaisesta arjesta poikkeavaa, kuten vaihtanut autoon renkaita. Noin puolessa tapauksista kipu vain alkaa, eikä tarkkaa alkusyytä ole.

Kallioranta on urheilullinen ja pelasi vielä vielä vuoteen 2016 asti tennistä kilpatasolla. Sen jälkeen hänellä todettiin välilevyongelma, joka tarkoittaa, että alaselkä vihoittelee välillä muutenkin. Tennistä pelatessa toinen puoli kehosta rasittuu toista enemmän ja on aika kovilla.

”Nykyään yritän tasapainottaa rasitusta harjoittelemalla vasemmalla kädellä, jolla en pysty täysillä pelaamaan”, Kallioranta sanoo.

Lue lisää: Tavallinen pikkuliike voi laukaista terävän kivun, johon saa helpotusta näillä kahdella liikkeellä

Selkävaivoihin tottuneena Kallioranta osaa myös suhtautua kipuun rennommin ja hoitaa sitä niin, että pärjää arjessaan vaikka noidannuoli olisikin päällä.

”Otan särkylääkettä ja pysyn rauhallisesti liikkeellä, kävellen. Paikoilleen ei pidä jäädä”, hän sanoo.

Joskus Kallioranta on kokeillut asentoa, joka rentouttaa alaselkää. Hän nostaa jalat sohvalle 90 asteen kulmaan ja makaa lattialla. Vuosien varrella hän on myös oppinut, että sängyn patjan pitää olla riittävän kova.

Toisilla on enemmän kivulta suojaavia tekijöitä kuin toisilla.

Holopainen kertoo, että nimenomaan asennoituminen kipuun ja sen ymmärtäminen on ratkaisevaa sen kokemisessa. Tutkimusnäytön perusteella tärkeintä selkäkipujen ehkäisyssä on liikkuminen, sekä ymmärrys selkäkivuista, mutta järkevää on pitää kokonaisuudessaan huolta omasta hyvinvoinnista, kuten unesta ja mielialasta.

”Ainahan näihin asioihin ei voi vaikuttaa, ja joskus selkään iskee noidannuoli, vaikka olisi levännyt, stressitön eikä tekisi mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Itseään ei pidä syyttää, sillä kivun mekanismit ovat monimutkaisia”, Holopainen sanoo.

Hänen mukaansa välilevyongelmat eivät kuitenkaan ennusta tulevia selkäkipuja eikä kuvantamislöydös ole välttämättä ikuinen tuomio selkäkivuille.

”Välilevyjen muutoksia on myös tosi paljon oireettomilla, eli niiden yhteys kipuihin ei ole yhtään niin selkeä kuin moni luulee”, Holopainen sanoo.

Ihmiset kokevat kipua monin eri tavoin, ja toisilla se vaikuttaa toimintakykyyn enemmän kuin toisilla. Auttaisi paljon jos kaikki ymmärtäisivät, että kipu on aito vaikkei se näy ulospäin. Holopaisen mukaan esimerkiksi sosiaalisella tukiverkostolla on todella iso vaikutus kivusta toipumiseen.

”Sillä on merkitystä, miten esimerkiksi läheiset kipuun suhtautuvat. Ja on stressaavaa, jos esimerkiksi työpaikalle pitää todistella olevansa sairas”, Holopainen sanoo.

Toisilla on enemmän kivulta suojaavia tekijöitä kuin toisilla. Se vaikuttaa Holopaisen mukaan siihen, kuinka toipuminen akuutista kipukrampista etenee. Tärkein akuutin selkäkivun pitkittymisen riskitekijä on matala mieliala.

”Joillain on myös geneettisesti enemmän alttiutta selkäkivuille”, Holopainen muistuttaa.

Lisäksi kipu on aina yksilöllinen kokemus. Kaksi samanlaisen krampin saanutta ihmistä voi kokea kivun ihan eri tavoin.

Holopaisen mukaan sen sisäistäminen, ettei kova kipu tarkoita, että jotain on isosti rikki, voi jo helpottaa. Ja ihmisen on hyvä saada tunnustaa, että selkäkipu on todella stressaava ja kurja tilanne.

”Akuutissa kivussa voi auttaa, jos välillä pystyy suuntamaan oman huomionsa pois kivusta.”

Nykyään ohje selkäkipuiselle on, että liiku kohtuullisesta kivusta huolimatta. Siksi kipulääkettä kannattaa syödä, jos vaihtoehto on jäädä sängyn pohjalle. Myös lämpötyyny tai toisaalta kylmäpussi helpottavat osaa noidannuolesta kärsiviä.

Venyttely tai hieronta eivät ihan alkuvaiheessa monista tunnu hyvältä, ja useimmat selkäkivut menevät ohi ilman ammattilaisen apua. Jos oireet eivät ala helpottaa omin keinoin niin vaikkapa fysioterapeutilta voi hakea apua.

”Akuutissa kivussa voi auttaa, jos välillä pystyy suuntamaan oman huomionsa pois kivusta esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia tai vaikka pelaamalla jotain tietokonepeliä.”

Kallioranta keskittyy noidannuolen iskiessä töihin tai lapsiinsa.

”Mitä pidempiä kävelylenkkejä jaksaa vähän kipeänäkin tehdä, sitä nopeammin kova kipu väistyy”, Kallioranta kertoo.

Oikaisu 24.1.2023 kello 9:42: Noidannuolen vakava oire on, jos ei pissa tule, eikä virtsan pidättämisongelma, kuten jutussa aiemmin luki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat