Väitös: Alzheimer todetaan usein liian myöhään, koska korkea­koulutetut pärjäävät muisti­testeissä hyvin

Yli 80-vuotiaille tulisi määritellä aivan omat pisterajat, tutkija toteaa.

Vasemmalla normaalit aivot ja oikealla Alzheimerin tautia sairastavan potilaan aivot kuvattuna PET-kuvantamismenetelmällä. Punainen ja keltainen väri kuvastavat aivotoiminnan korkeaa aktiivisuutta, sininen ja musta alhaista.

21.1. 11:00

Alzheimerin tauti todetaan monessa tapauksessa liian myöhään, toteaa väitöstutkija Minna Alenius.

Minna Alenius

Yksi syy on se, että taudin toteamiseen käytetyn testin pisteraja on jäänyt ajastaan jälkeen. Suomalaisten ikääntyvien koulutustaso on noussut ja he menestyvät muistisairauksien seulontaan käytetyssä Cerad-testissä paremmin kuin ennen. Siksi varhaisessa vaiheessa oleva Alzheimerin tauti jää usein huomaamatta. Testin pisterajaa tuleekin Aleniuksen mukaan päivittää.

Alenius totesi väitös­tutkimuksessaan, että yli viidennes perus­terveydenhuollossa testatuista yli 60–81-vuotiaista oli saanut Alzheimerin taudin diagnoosin vasta, kun tauti oli edennyt keskivaikeaan tai vaikeaan vaiheeseen.

Se on hänen mielestään liian myöhään.

”Taudin oireita voitaisiin lievittää ja sen etenemistä hidastaa jo aikaisemmin. Varhainen diagnoosi voisi auttaa ikääntynyttä ja hänen omaisiaan myös sopeutumaan tilanteeseen paremmin”, Alenius sanoo.

Hän ehdottaa myös, että 80–100-vuotiaille määriteltäisiin omat pisterajat.

”Käytössä olevat pisterajat on laskettu 60–80-vuotiaille, eikä niiden soveltuvuutta vanhimmalle ikäryhmälle ole Suomessa tutkittu. Kuitenkin monessa muussa maassa, jossa Cerad on käytössä, 80–100-vuotiaille on aivan omat pisterajat. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa ja Etelä-Koreassa”, Alenius huomauttaa.

Vuoteen 2035 mennessä Suomen yli 80-vuotiaiden osuus kaikista yli 65-vuotiaista on EU-maiden suurin.

Suomessakin yli 80-vuotiaille kannattaisi hänen mukaansa ottaa mahdollisimman pian käyttöön aivan omat pisterajat, jotka olisivat todennäköisesti matalammat kuin nykyiset. Suuret ikäluokat saavuttavat 80 vuoden iän vuonna 2025, jolloin 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa huomattavasti.

”Siinä iässä myös dementian riski kasvaa tuntuvasti. Testi auttaisi tunnistamaan Alzheimerin tautia myös vanhimmassa ikäryhmässä”, Alenius sanoo.

EU:n ikääntymisraportin mukaan vuoteen 2035 mennessä Suomen yli 80-vuotiaiden osuus kaikista yli 65-vuotiaista on EU-maiden suurin.

Minna Alenius, 59, on tehnyt uran it-alalla ja työskennellyt muun muassa tietohallinto­johtajana kahdessa kansainvälisessä yhtiössä. Siirryttyään konsultiksi vuonna 2008 hän ryhtyi opiskelemaan työn ohessa psykologiaa. Tohtoriopinnot hän aloitti vuonna 2018.

Hänen väitöstutkimuksensa lähtökohtana oli Cerad-tehtäväsarja, jota käytetään yleisesti perus­terveydenhuollossa muistisairauksien seulonnassa. Alzheimerin tauti on puolestaan yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Alle 65-vuotiailla tauti on harvinainen, mutta yli 85-vuotiailla sitä esiintyy arvioiden mukaan 15–20 prosentilla.

Cerad-tehtäväsarjaan kuuluu muun muassa sanalistoja ja piirrostehtäviä, joiden avulla arvioidaan iäkkään ihmisen muistia ja yleistä suoriutumista. Jos testattavan tulos alittaa tietyn pisterajan, hänet ohjataan jatkotutkimuksiin.

Cerad on kehitetty alun perin Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Suomessa se on ollut käytössä yli 20 vuoden ajan. Tehtäväsarjaa on Suomessa muokattu useaan otteeseen ja sitä on määrä päivittää jälleen tänä vuonna.

”Varsinkin korkeammin koulutetuilla ihmisillä Alzheimerin tauti oli havaittu liian myöhään.”

Alenius keräsi tietoja Cerad-tehtäväsarjassa saaduista tuloksista ja Alzheimerin taudin diagnooseista rekistereistä viideltä paikkakunnalta: Helsingistä, Turusta, Oulusta, Kuopiosta ja Seinäjoelta.

Hän kävi läpi yhteensä 1 268 Alzheimerin taudin diagnoosia. Hän havaitsi, että muistisairausdiagnoosin saaneista 21 prosenttia oli saanut diagnoosin vasta, kun tauti oli keskivaiheessa tai vaikeassa vaiheessa.

”Varsinkin korkeammin koulutetuilla ihmisillä Alzheimerin tauti oli havaittu liian myöhään”, Alenius sanoo.

Hänen mielestään testiä tulisikin muuttaa niin, että pisterajat määräytyisivät sen mukaan, onko vastaaja käynyt koulua enintään kymmenen vuotta tai 11 vuotta tai sitä enemmän.

Testin tarkkuutta ja luotettavuutta voitaisiin Aleniuksen mukaan myös parantaa tuntuvasti ottamalla käyttöön uusi digitaalinen työkalu, joka laskisi testin kokonaispistemäärän. Nykyisin laskenta ja pisterajojen vertailu tehdään käsin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat