Valtimokovettumataudin ehkäisy pitäisi aloittaa nuorilla jo ennen täysi-ikäisyyttä, sanoo lääkäri ja kliininen epidemiologi Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.
”Näyttäisi siltä, että noin 17-vuotiaana nuorella on vaihe, jolloin voidaan vielä vaikuttaa hänen terveyteensä aikuisena”, Agbaje sanoo.
Tuore tutkimus osoittaa, että jos elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan ja poikkeaviin rasva-arvoihin puututaan jo ennen aikuisuutta, haitallisten muutosten eteneminen valtimosuonissa voidaan jopa pysäyttää.
Kyseiset tulokset on julkaistu Journal of Applied Physiology -tiedelehdessä. Itä-Suomen yliopisto oli mukana toteuttamassa tutkimusta, johon osallistuivat myös Brittiläisen Kolumbian yliopisto Kanadasta, Bristolin ja Exeterin yliopistot Isosta-Britanniasta sekä Illinoisin yliopisto Yhdysvalloista.
Andrew Agbaje.
Samasta aineistosta on julkaistu useampi tutkimusartikkeli. Tähän tutkimukseen on osallistunut lähes 4 000 brittinuorta, joita seurattiin seitsemän vuoden ajan 17-vuotiaista 24-vuotiaiksi.
”Tulos on yhtä lailla sovellettavissa suomalaiseen nuorisoon”, Agbaje sanoo.
Tehokkaimmin matala-asteiseen tulehdustilaan voidaan Agbajen mukaan puuttua ruokavaliolla. Tärkeintä olisi lisätä ruokavalioon hedelmiä, vihanneksia ja kuituja sellaisilla nuorilla, joilla matala-asteista tulehdusta tai jopa varhaisia verisuonimuutoksia jo näkyy.
”Rasvainen ruoka, prosessoitu liha ja sokeripitoiset juomat alkavat näkyä elimistön terveydessä jo nuorena aikuisena”, Agbaje sanoo.
Hänen mukaansa taistelu sydänsairauksia vastaan on aloitettava jo nuoruusiässä.
”Eikä vähiten siksi, että sydänsairauksien hoito maksaa terveydenhuollolle valtavia summia joka puolella maailmaa.”
Tutkimuksen tärkein havainto on Agbajen mukaan se, että tutkimusmittauksissa jo nuorilla aikuisilla löydettiin valtimoiden jäykistymistä ja valtimotaudin varhaismuutoksia muuten terveillä nuorilla.
Osalla nuorista aikuisista löytyi siis elimistöstä matala-asteinen tulehdustila, jossa elimistön tuottamia tulehduksen välittäjäaineita erittyy verenkiertoon. Sen tiedetään aikuisilla lisäävän riskiä muun muassa verisuonisairauksien, kuten valtimokovettumataudin syntyyn. Se siis mahdollisesti edistää ateroskleroosia ja altistaa verihyytymälle sairaassa suonessa.
”Valtimosuonten jäykistyminen ja siihen liittyvät riskit eivät todellakaan näy ulospäin.
Agbajen mukaan vain 20 prosentilla koko aineiston nuorista oli ylipainoa. Hän siis painottaa, että valtimosuonten jäykistyminen ja siihen liittyvät riskit eivät todellakaan näy ulospäin. Riskit verenpaineen kohoamiselle, sokeriaineenvaihdunnan häiriöille sekä veren rasva-arvojen ja leposykkeen nousulle lisääntyvät pikku hiljaa ja huomaamatta.
”On siis aivan liian myöhäistä ruveta seuraamaan matala-asteisen tulehdustilaan liittyviä veriarvoja noin 40-vuotiaana, jos vaikkapa verenpaine ja kolesteroliarvot ovat olleet koholla jo parikymppisenä”, Agbajen sanoo.
Siksi hän ehdottaa, että esimerkiksi ajokortin myöntämiseen liittyvään terveystarkastukseen yhdistettäisiin näöntarkastuksen lisäksi laajempi terveystarkastus, jossa mitattaisiin ainakin verenpaine ja kolesteroliarvot.
”Verisuoniterveyteen olisi hyvä puuttua viimeistään 17-vuotiaana, jotta mahdolliset haitalliset muutokset saataisiin pysäytettyä kokonaan”, Agbaje muotoilee.
Sukupuolten välillä on tämän tutkimuksen mukaan eroa esimerkiksi siinä, että jo nuorten miesten verenpaine on usein luontaisesti noin 10 elohopeamillimetriä korkeampi kuin naisilla. Naisilla sen sijaan on luontaisesti korkeampi leposyke ja pienempi sydän kuin miehillä.
Näistä syistä matala-asteisen tulehduksen oireet miesten ja naisten välillä voivat olla hieman erilaisia. Miehillä havaittiin enemmän kaulavaltimon paksuuntumista siinä missä naisilla oli lisääntynyttä valtimoiden jäykistymistä.
Valtimoiden jäykistyminen edistää insuliiniresistenssin kehittymistä. Insuliiniresistenssissä haiman erittämä insuliini ei saa siirrettyä tehokkaasti glukoosia verestä lihasten ja solujen käyttöön. Verensokeri jää koholle, minkä vuoksi haima lisää insuliinin tuotantoa. Jatkuvasti koholla olevat verensokeri- ja insuliinitasot voivat käynnistää tulehdusprosessin, joka voi johtaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Valtimoiden jäykistymistä pidetään myös kohonneen verenpaineen uutena riskitekijänä.
The American Journal of Physiology-Endocrinology and Metabolism julkaisi samaa tutkimusaineistoa käsitelleen artikkelin, jonka mukaan insuliiniresistenssi vaikuttaa laskevan luontaisesti 15 ja 17 ikävuoden välillä.
”Jos insuliiniresistenssin saisi pidettyä tällä luontaisen alhaisella tasolla 17-vuotiaana, se ennustaa parempaa verisuoniterveyttä jatkossakin”, Agbaje sanoo.
Terveellisemmän ruokavalion lisäksi myös muilla elämäntapamuutoksilla saattaa olla merkitystä verisuonitautiriskien ehkäisyssä.
Agbajen mukaan heidän tutkimusryhmällään on parhaillaan menossa tutkimus pitkäaikaisen liikunnan vaikutuksista insuliiniresistenssiin ja sitä kautta verisuoniterveyteen. Siitä ei kuitenkaan vielä voi sanoa mitään varmaa, vaikka liikunnan oletetaan olevan hyväksi sydänterveydelle kaikenikäisillä.
