Viime syksynä sisäministeri Krista Mikkonen seisoi hallituksen tiedotustilaisuudessa kameroiden edessä, kun hän yhtäkkiä alkoi hoiperrella ja hävisi televisionkatsojien näkyvistä.
Mikkosen kerrottiin pyörtyneen.
Myöhemmin Mikkonen kertoi Sydän-lehdessä, että pyörtymisen syynä oli sydämen toiminnan häiriö. Hänellä oli lehden mukaan jo nuoruudessaan taipumusta pyörtyä varsinkin pelottavissa tai jännittävissä tilanteissa. Aikuisiällä hänellä havaittiin sydämen toiminnallinen häiriö, joka ilmenee siten, että sydämen rytmiin tulee hetkellinen tauko.
Vuonna 2016 Mikkoselle asennettiin sydämentahdistin.
”Sen jälkeen pyörtymisiä ei juuri ole ollut. Syyskuun kohtaus tapahtui täysin yllättäen”, Mikkonen sanoi lehdessä.
Sisäministeri Krista Mikkonen Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa ennen pyörtymistään.
Entä jos oma sykemittari näyttää toisinaan alle 50 sykettä minuutissa? Voiko se olla merkki sydämen toiminnan häiriöstä?
”Ei välttämättä”, sanoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Suomen Sydänliitosta.
Anna-Mari Hekkala
”Moni tarkkailee sykettään kellolla, sormuksella tai verenpainemittarilla. Jos syke vaikuttaa poikkeuksellisen matalalta, se voi myös synnyttää huolta”, Hekkala sanoo.
Lääketieteessä hitaan sykkeen nimitys on bradykardia, mutta se ei Hekkalan mukaan vielä tarkoita sydänsairautta.
Esimerkiksi kestävyysurheilijoilla sydän voi lyödä lepotilassa alle 50 kertaa minuutissa. Syvän unen aikana pulssi voi olla jopa alle 40.
”Silloin matala syke ei merkitse sairautta, vaan voi päinvastoin olla merkki hyvästä fyysisestä kunnosta”, Hekkala sanoo.
Hitaasta rytmihäiriöstä voi hänen mukaansa puhua silloin, jos syke ei nouse edes rasituksessa ja jos se aiheuttaa oireita: jos liikkeelle lähtiessä alkaa huimata tai jos esimerkiksi rappusia noustessa alkaa heikottaa niin, että meinaa pyörtyä.
”Varsinkin selvä pyörtyminen ikäihmisellä on hälytysmerkki”, Hekkala huomauttaa.
Silloin hitaan sykkeen syy pitää tutkia.
”Taustalla saattaa olla sydämen sähköratojen rappeutuminen. Myös kohonnut verenpaine voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa sen, että sähköimpulssien kulku sydämen pääjohdossa hidastuu.”
Sydän on omistajansa nyrkin kokoinen lihaspumppu, joka pumppaa verta kaikkialle kehoon ja myös keuhkoihin hakemaan happea. Sykkeen tahdin määrää sinussolmuke, eräänlainen sydämen luontainen tahdistaja, joka sijaitsee sydämen oikean eteisen takaseinässä yläosassa.
Sähkövirrat etenevät sydämessä määrätyssä järjestyksessä, ensin eteisiin ja sitten eteisten ja kammioiden rajalla sijaitsevaa johtorataa pitkin kammiopuolelle.
Yksi syy sydämen rytmin hidastumiseen voi olla Hekkalan mukaan se, että sinussolmuke alkaa rappeutua.
Syynä voi olla myös se, että sydämen eteispuolelta kammioihin johtavan johtoradan toiminta alkaa takkuilla. Silloin sähkön kulku hidastuu.
Puhutaan katkoksesta, joita on Hekkalan mukaan kolmen tasoisia.
Ensimmäisen asteen katkos ei Hekkalan mukaan aiheuta oireita eikä vaadi hoitoa. Toisen asteen katkos voi aiheuttaa sydämen toimintaan häiriön, jolloin potilasta saattaa huimata tai hän voi jopa pyörtyä.
”Se voi olla viatonta ja ohimenevää, mutta potilaan taustoista riippuen se saattaa myös vaatia toimenpiteitä”, Hekkala sanoo.
Kolmannen asteen täydellinen katkos edellyttää hänen mukaansa aina tahdistimen asentamista.
Tahdistinta vaatii myös sinussolmukkeen rappeutuminen eli sairaan sinuksen oireyhtymä.
””Rytmihäiriöiden määrä tulee kasvamaan Suomessa sitä mukaa kun väestö ikääntyy.”
Hitaan sykkeen taustalla voi kuitenkin olla yksi helposti korjattava syy: lääkeryhmä nimeltä beetasalpaajat, joita käytetään paljon sydämen rytmihäiriöiden hoidossa.
”Joillain ne hidastavat sydämen rytmiä niin paljon, että tulee haittaavia oireita. Kun lääkitystä säädetään, sydämen rytmi usein piristyy”, Hekkala kertoo.
Beetasalpaajilla hoidettiin aiemmin usein myös kohonnutta verenpainetta. Beetasalpaajia voi olla myös silmätipoissa, joilla hoidetaan silmänpainetautia eli glaukoomaa. Silmistä lääke imeytyy verenkiertoon ja saattaa hidastaa sykettä.
Hitaita rytmihäiriöitä voi esiintyä työikäisillä, mutta yleisimpiä ne ovat ikääntyvillä. ”Näin ollen näiden rytmihäiriöiden määrä tulee kasvamaan Suomessa sitä mukaa kun väestö ikääntyy”, Hekkala sanoo.
Tällä hetkellä sydämentahdistimia asennetaan Suomessa vuosittain runsaat viisi tuhatta kappaletta.
”Se on aika paljon”, Hekkala arvioi.
Tahdistin asennetaan paikallispuudutuksessa. Kardiologi ohjaa verisuonta pitkin sydämeen tavallisesti kaksi johtoa. Itse tahdistin sijoitetaan yleensä vasemmalle solisluun alapuolelle, ihon rasvakerroksen alle.
Tahdistin ylläpitää sydämen rytmiä ja sen toimintaa säädetään yksilöllisesti.
Niillä, joilla rytmihäiriö ilmenee vain ajoittain, tahdistin tarkkailee sydämen omaa rytmiä ja puuttuu peliin vain tarvittaessa.
Tahdistimen toimintaa seurataan nykyisin etäseurantalaitteen avulla. Jos tahdistimeen tulee ongelmia, laite lähettää viestin sairaalan poliklinikalle. Sydänsairauksien erikoislääkäri eli kardiologi kutsuu potilaan tarvittaessa seurantakäynnille, jolloin voidaan tehdä muutoksia tahdistimen toimintaan tai vaikkapa lääkitykseen.
Toisin kuin moniin muihin sairauksiin, hitaiden rytmihäiriöiden kehittymiseen ei juurikaan voi itse vaikuttaa elintavoilla, yöunilla, ruokavaliolla tai liikunnalla.
Yhteen asiaan kuitenkin voi vaikuttaa: verenpaineeseen.
”Jos verenpaine on koholla, on monestakin syystä tärkeää hoitaa se kuntoon elintapamuutoksilla ja lääkityksellä”, Hekkala sanoo.