Viikoittain energiajuomia juovat nuoret tupakoivat, juovat alkoholia, käyttävät nuuskaa ja kannabista sekä juovat humalahakuisesti yleisemmin kuin ne nuoret, jotka eivät juo energiajuomia.
Nämä nuoret myös nukkuvat vähemmän ja raportoivat ongelmallisesta sosiaalisen median käytöstä yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käytä energiajuomia. Säännöllisesti energiajuomia nauttivat kertovat myös kokevansa terveytensä useammin heikoksi kuin ne, jotka eivät energiajuomia käytä tai käyttävät niitä vain harvoin.
Tämä selvisi tuoreesta suomalaisen tutkimusryhmän tekemästä laajasta tutkimuksesta, johon osallistui 2 429 suomalaisnuorta. Osallistujat olivat 13- ja 15-vuotiaita. BMC Public Health -lehdessä julkaistu tutkimus on osa kansainvälistä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavaa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta.
Suomesta mukana oli tutkimusryhmä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksesta.
”Energiajuomien käytön suhteesta muuhun terveyskäyttäytymiseen ei ole juurikaan Suomessa aiemmin tutkittu”, kertoo tutkimusta tehnyt väitöskirjatutkija Maija Puupponen Jyväskylän yliopistosta.
Puupposen mukaan tämä tutkimus ei anna suoraan vastauksia siihen, miksi energiajuomien käyttäjillä on esimerkiksi enemmän alkoholin, tupakan ja nuuskan käyttöä. Hänen mukaansa ainakin osa nuorista saattaisi kansainvälisiin tutkimuksiin pohjaten käyttää päihteitä, kuten alkoholia, yhtä aikaa energiajuomien kanssa.
Puupponen tulkitsee tuloksia niin, että energiajuomia käytetään yhä enemmän ja monenlaisissa nuorisoryhmissä.
”Unen määrä energiajuomia säännöllisesti käyttävillä oli vähäisempi kuin muilla nuorilla.
”Energiajuomien markkinointi esimerkiksi hyvinvointiin ja aktiiviseen elämäntapaan mielikuvin liitettävinä tuotteina on lisääntynyt", Puupponen sanoo.
Epäsäännöllisesti energiajuomia käyttävien ryhmässä oli vähiten heitä, jotka kertoivat liikkuvansa vähän eli korkeintaan kaksi kertaa viikossa.
Huolestuttavaa Puupposen mielestä on tutkimustulos, jonka mukaan unen määrä energiajuomia säännöllisesti käyttävillä oli vähäisempi kuin muilla nuorilla.
"Viikoittain energiajuomia käyttävillä riski nukkua vähän oli yli kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet energiajuomia”, hän sanoo.
Vähän nukkumisella tarkoitettiin tässä sitä, että nukkui yössä korkeintaan seitsemän tuntia.
Puupposen mielestä jo käytön yleistyminen on huolestuttavaa, sillä energiajuomilla itsessäänkin on todettu olevan mahdollisesti haitallisia vaikutuksia kasvavalle nuorelle.
Energiajuomien pääasialliset vaikutukset välittyvät keskushermostoon vaikuttavan kofeiinin kautta muun muassa viivästyttämällä nukahtamista tai heikentämällä unen laatua. Nuoruuden kehitysvaiheessa nukahtamisajankohta myöhästyy muutoinkin hormonien vaikutuksesta.
”Kun nuorella ilmenee samaan aikaan muita riskitekijöitä, on kasaantuminen entistä isompi uhka hyvinvoinnille ja huolestuttavaa kasvun ja kehityksen kannalta”, Puupponen sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa on olemassa selkeä suositus, jonka mukaan energiajuomia ei suositella lapsille ja nuorille, koska on näyttöä muun muassa siitä, että niiden sisältämä kofeiini voi jo pieninä määrinä aiheuttaa erilaista oireilua, kuten ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä.
”Toisinaan julkisuudessa esille tuotuun energiajuomien kohtuukäytön harmittomuuteen lapsilla ja nuorilla pitäisi suhtautua varovaisesti.
Tutkimukseen osallistuneista ikäryhmistä erityisesti nuorempi eli 13-vuotiaat energiajuomien viikoittaiskäyttäjät raportoivat useammin erilaista oireilua, kuten päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipua, alakuloisuutta, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja huimausta.
Tutkimuksen mukaan ne nuoret, jotka juovat energiajuomia viikoittain myös harjasivat riittämättömästi hampaitaan ja jättivät aamupalan väliin yleisemmin kuin ne nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Vaikka markkinoilla on sokerittomia juomia, energiajuomien happamuus on haitallista hampaille ja suun terveydelle.
Puupposen mielestä toisinaan julkisuudessa esille tuotuun energiajuomien kohtuukäytön harmittomuuteen lapsilla ja nuorilla pitäisi suhtautua varovaisesti. Se on hänen mielestään myös ristiriitainen viesti sekä vanhemmille että nuorille itselleen.
Hän toivoo, että julkinen keskustelu energiajuomien käytöstä laajenisi koskemaan muutakin kuin sitä, kuinka paljon ne sisältävät kofeiinia. Tarvitaan myös lisää tietoa käytön taustalla olevista syistä ja siitä, kuinka paljon nuoret energiajuomia kerrallaan juovat.
"Emme ihan tarkkaan tiedä, mikä on energiajuomia säännöllisesti käyttävien nuorten kokonaisaltistus”, Puupponen sanoo.
Hänen mielestään pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös energiajuomien mainontaan ja erityisesti nuorten seuraamien sosiaalisen median vaikuttajien ja esikuvien tekemään markkinointiin.
”Panostaisin myös terveyden lukutaitoon ja siihen, että nuorilla itsellään olisi riittävästi tietoa energiajuomista ja he osaisivat arvioida, miten niiden käyttö voi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin”, Puupponen ehdottaa.
Puupponen muistuttaa, että energiajuomien jatkuvan käytön pitkäaikaisia vaikutuksia ei myöskään tiedetä.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on määritellyt lapsille ja nuorille kofeiinin turvallisen saannin rajan, joka on kolme milligrammaa painokiloa kohden päivässä.
Kofeiinin kokonaissaantiin lasketaan kaikki päivän aikana saatu kofeiini. Energiajuomien lisäksi sitä tulee esimerkiksi kolajuomista, suklaasta, teestä ja kahvista.
Noin 50-kiloisella nuorella raja ylittyy jo yhdestä energiajuomasta. Kun huomioidaan muutkin kofeiinin lähteet, kokonaisaltistus voi olla suurempi. Kofeiinille herkät voivat saada sivuvaikutuksia jo pienestäkin määrästä kofeiinia, jossain tapauksessa kyse voi olla myös vieroitusoireista.
