”Yleensä se on tuijottelua, seuraamista ja liian lähellä treenaamista. Joskus nämä tyypit myös etsivät Instasta ja alkavat pommittaa siellä viestein. Tekijät ovat oikeastaan aina miehiä.”
Näin vastasi 27-vuotias helsinkiläisnainen, kun HS kysyi lukijoilta, olivatko he kokeneet häiritsevää käytöstä tai kommentointia kuntosaleilla.
Kimmokkeen kyselylle antoi Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus. Siinä nimimerkki kertoi perheensä nuoresta aikuisesta, joka kamppaili runsaan ylipainon kanssa. Nuori oli kirjoittajan mukaan saanut kuntosalilla osakseen ”täysin estotonta tuijottelua ja irvailua” ja lopettanut siksi kuntosaliharjoittelun.
HS:n kyselyyn vastasi vajaat 350 henkilöä. Vastaajista noin kaksi kolmannesta oli naisia ja kolmannes miehiä. Osa ei halunnut kertoa sukupuoltaan ja osa kertoi sukupuolekseen muu.
Vastaajista runsas neljännes kertoi, että he eivät olleet koskaan kokeneet salilla tuijotusta tai minkään muunlaista häiritsevää käytöstä.
”En ikinä, vaikka olen käynyt saleilla monta kymmentä vuotta”, kertoi 53-vuotias nainen Jyväskylästä.
Samanlainen kokemus oli esimerkiksi 61-vuotiaalla lohjalaismiehellä, joka kertoi käyneensä kuntosalilla lähes 40 vuotta.
””Mies, joka oli muutenkin häiritsevästi tuijotellut, tuli seisomaan aivan viereeni ja kommentoi, että treenaamistani on kiva katsoa.”
Epämiellyttävää tuijotusta olivat kokeneet enimmäkseen nuoret tai keski-ikäiset naiset.
”Saan jatkuvasti kommenttia siitä, miten näin ’hennon tytön’ ei pitäisi nostella suuria painoja”, kertoo 24-vuotias oululaisnainen. Häiritsevää käytöstä tapahtui hänen mukaansa erityisesti silloin, kun salilla ei juuri ollut muita ihmisiä.
”Eräällä kuntosalilla myöhäiseen kellonaikaan tein erilaisia vatsalihasharjoitteita lattialla. Mies, joka oli muutenkin häiritsevästi tuijotellut, tuli seisomaan aivan viereeni ja kommentoi, että treenaamistani on kiva katsoa. Sävy oli seksistinen. Tunsin jopa pelkoa, sillä salilla ei juuri ollut muita ihmisiä”, kertoo lähes 40-vuotias nainen.
Hän pyysi miestä poistumaan.
”Mies ei poistunut, joten lähdin itse”, nainen kertoo.
Lähes kaikki häiritsevää tuijottelua kokeneet olivat pyrkineet ratkaisemaan asian itse. Jotkut kertoivat muuttaneensa salilla käymisen ajankohtaa. Yksi mainitsi käyvänsä tätä nykyä salilla veljensä kanssa, toinen välttelevänsä katsekontaktia muiden kanssa.
Helsinkiläinen 27-vuotias nainen kertoi kyselyssä kietovansa pitkähihaisen paidan lantiolleen niin, että takapuoli on suojassa katseilta esimerkiksi kyykätessä. Oululainen 24-vuotias Oulusta alkoi pukeutua pukeutua ylisuuriin collegeasuihin.
”Kommentointi väheni”, nainen kertoo.
”Siirtyminen naisten saleille ratkaisi ongelman. Toksisessa ympäristössä reagointi vaan lisää ympäristön toksisuutta”, kertoi 41-vuotias nainen, jonka mukaan miesten tuijottelu kuntosaleilla oli ollut enemmän kuin tavallista.
””Myös naisten olisi hyvä pitää mielessä, että huomio voi olla epätoivottua ja aiheuttaa ahdistusta.”
Epämiellyttäviä kokemuksia oli myös miehillä.
”Suuremman ketjun salilla pk-seudulla oli todella epämukavaa”, kertoo 48-vuotias mies.
Hän kertoo käyvänsä nykyisin kuntosalilla, jossa keski-ikä on lähempänä viittä- kuin kahtakymmentä. ”Saa treenata rauhassa.”
Helsinkiläinen 45-vuotias mies kertoo, että hän tykkää käydä erilaisilla ohjatuilla tunneilla ja joogassa.
”Naisvaltaisilla tunneilla saan jatkuvasti osakseni tuijotusta ja silmien pyörittelyä. Koitan pitää katseen lattiassa ja olla provosoimatta.”
”Tuijottelua salilla tapahtuu melkein joka kerta”, kertoo 35-vuotias helsinkiläismies. Hän kertoo olevansa ”kokenut treenaaja, joka sattuu olemaan myös pitkä ja komea”. Välillä tuijottelu on hänen mukaansa ollut sen verran intensiivistä, että hänelle on tullut kiusaantunut olo.
Häiritsevimpiä ovat hänen mukaansa olleet tilanteet, joissa lähes tyhjällä salilla naispuolinen treenaaja on asettunut metrin päähän hänen eteensä tekemään pakaratreeniään.
”Myös naisten olisi hyvä pitää mielessä, että huomio voi olla epätoivottua ja aiheuttaa ahdistusta”, mies kertoo.
Reilusti ylipainoinen 49-vuotias mies Nurmijärveltä kertoo keräävänsä spinningtunnilla runsaasti katseita, ”eivätkä pyöräilytrikoot helpota tilannetta”.
Hän kertoo, että treenaamisen aloittaminen uudelleen koronatauon jälkeen on ollut hankalampaa juuri näiden tuijottajien vuoksi.
Häiritsevää tuijotusta oli kokenut myös 54-vuotias helsinkiläinen muunsukupuolinen: ”Minua mulkoillaan joka kerta naisten pukuhuoneessa. Olen muunsukupuolinen ja minulla on maskuliininen ruumiinrakenne. Syntymäsukupuoli on nainen enkä ole läpikäynyt mitään muutoksia. En vain sovi naisen ulkonäkömuottiin, mutta en ole mieskään.”
Monet kyselyyn vastanneet kertoivat kuitenkin myös myönteisistä salikokemuksistaan.
Esimerkiksi 61-vuotias ”vanha ja pyöreä” nainen Helsingin Suutarilasta kertoi pelänneensä, että kuntosalit olisivat ulkonäkökeskeisiä.
”Rohkaistuin menemään salille ja huomasin, että kaikenlaiset ihmiset mahtuvat saleille”, hän kertoi.
Myös 58-vuotias helsinkiläisnainen kertoo olevansa reilusti ylipainoinen. ”Kukaan ei ole sanonut halaistua sanaa.”
Liikuntarajoitteinen, pääosin Helsingin urheiluhalleissa treenaava 56-vuotias mies kertoi käyvänsä salilla kävelykepin kanssa.
”Jotkut ovat suoneet pahansuopia katseita ja eleitä, kun toimin hitaasti ja vaikutan ehkä horjahtelevan tai jopa kaatuvan. Monet ovat taas hyvinkin auttavaisia ja kiinnostuneitakin tilastani, jotkut jopa upeasti tsemppaavat hieman hämmästellen aktiivisuuttani ja periksiantamattomuuttani”, hän kertoo.
””On selvää, että minkäänlaista epäasiallista käytöstä ei hyväksytä.”
HS kysyi kuntosaliketjuilta sähköpostitse, miten ne huolehtivat siitä, että asiakkaisiin ei kohdistu häiritsevää käytöstä.
Easyfit ja Ladyline -ketjujen markkinointipäällikkö Mirkka Järvi vastasi, että ketjujohdon tietoon ei ole tullut HS:n mielipidekirjoituksessa kuvatun kaltaisia tapauksia.
”On selvää, että minkäänlaista epäasiallista käytöstä ei hyväksytä.”
Hän toivoo, että mikäli asiakas kohtaa epäasiallista käyttäytymistä, siitä ilmoitettaisiin aina ensisijaisesti henkilökunnalle.
Jokainen asiakas allekirjoittaa Järven mukaan liittyessään sopimusehdot, joissa hän sitoutuu käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti muita asiakkaita ja henkilökuntaa kohtaan.
”Mikäli häiriökäyttäytymistä ilmenee, asiaan puututaan henkilökunnan toimesta. Äärimmäisessä tapauksessa meillä on oikeus jäädyttää asiakkuus tai irtisanoa sopimus”, Järvi toteaa.
Kuntokeskus Liikku on samoilla linjoilla.
”Asiakaspalveluumme tuli viime vuonna yli 53 000 viestiä jäseniltämme. Yhdessäkään viestissä ei tullut esiin Hesarin lukijapalstan kirjoituksessa kuvattua käytöstä. En siis tunnista lukijapalstalla esitettyä kokemusta laajaksi ongelmaksi, vaikka yksittäistapauksia varmasti joka vuosi tapahtuukin”, toteaa toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi sähköpostiviestissään.
Hän kertoo, että valmentajilla on lupa ja velvollisuus puuttua huonoon käytökseen salilla.
”Jos asiakas ilmoittaisi esimerkiksi asiakaspalveluun ahdistavasta tilanteesta, se selvitettäisiin välittömästi”, Riihijärvi sanoo.
Riitta Hämäläinen-Bister
Epäasiallinen käytös, kuten tuijottaminen tai irvailu, ovat kuntosaleissa harvinainen ilmiö, sanoo myös Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen SKY:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister.
Kuntosaleilla asia otetaan hänen mukaansa kuitenkin hyvin vakavasti.
”Ihmisten liikkuminen ja terveys ovat niin tärkeitä asioita, että jos ihmisten kokemus saleilta on kielteinen, siitä on oltava huolissaan. Häiritsevää käyttäytymistä emme salli.”
Hämäläinen-Bister muistuttaa, että kaupallisten kuntosalien alkutaipaleella toiminta saattoi keskittyä nykyistä enemmän ulkonäköön, lihasten kasvattamiseen tai kilpailuun.
””Yksi ärsyttävimmistä tilanteista salilla on se, kun nuorehko mies tai nainen kuvaa peilistä ’itseään’ eli kaikkea, mitä isosta peilistä näkyy.”
”Nykyisin kuntosalit ovat yksi suomalaisten yleisimmistä tavoista hoitaa terveyttään ja kuntoaan”, hän sanoo.
Enemmän kuin häirintä, kuntosaleilla puhuttaa tätä nykyä kännyköiden käyttö, Hämäläinen-Bister kertoo.
Se tuli ilmi myös HS:n kyselyssä.
”Yksi ärsyttävimmistä tilanteista salilla on se, kun nuorehko mies tai nainen kuvaa peilistä ’itseään’ eli kaikkea, mitä isosta peilistä näkyy. Myös minä olen pyöreine vatsoineni ja takamuksineni päätynyt kuviin. Ihan kamala tunne, kun ei yhtään tiedä, minne kuvat päätyvät”, kertoo 18-vuotias nainen Salosta.
Tällainen kuvaaminen ei Hämäläinen-Bisterin mukaan ole sopivaa. Kännykkää voi hänen mukaansa kuitenkin käyttää esimerkiksi silloin, kun kännykkäsovellus liittyy laitteen käyttöön osana suoritusta.
Hän muistuttaa myös, että toisten asiakkaiden neuvominen salilla ei kuulu asiakkaiden tehtäviin, ellei neuvoja kysytä.
Syrjinnän torjumiseen ja sallivuuteen on kiinnitetty huomiota myös alan eurooppalaisessa kattojärjestössä Europe Activessa. Järjestö on vastikään julkistanut kuntosaleja koskevan syrjinnän kieltävän eettisen periaatelinjauksen, johon myös SKY on sitoutunut.
Linjauksen mukaan fitnessiin ja fyysiseen kuntoon liittyvän liiketoiminnan korkein prioriteetti on luoda ympäristö, jossa jokainen kokee itsensä tervetulleeksi ja johon hän voi kokea kuuluvansa.
Ketään ei saa syrjiä iän, vamman, etnisen taustan, sukupuolen, terveydentilan, kansallisuuden, henkilökohtaisen vakaumuksen, raskauden tai vanhemmuuden tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Tasavertaisen kohtelun vaatimus koskee niin henkilökuntaa kuin asiakkaitakin, periaatelinjauksessa todetaan.
Hämäläinen-Bisterin neuvo on, että jos joku kokee toistuvasti ikävää ja häiritsevää tuijottelua tai muuta häirintää kuntosalilla, hän voi huomauttaa siitä joko suoraan tuijottajalle tai salin henkilökunnalle, joka selvittää asian.
Ääritapauksissa häiriköltä voidaan peruuttaa kuntosalin jäsenyys ja kieltää pääsy salille.
”Nämä asiat pystytään kyllä selvittämään”, Hämäläinen-Bister sanoo.
