Viime syksynä erilliset äitiys- ja isyysvapaat jäivät historiaan – ainakin paperilla. Syyskuussa 2022 ja sen jälkeen syntyneiden lasten vanhemmat pitävät tätä nykyä samalla nimikkeellä olevaa vanhempainvapaata.
Synnyttävä vanhempi pitää tämän ohella raskausvapaat ennen vanhempainvapaata.
Vaikka järjestelmä muuttui, isät jäävät vapaalle huomattavasti harvemmin kuin äidit. Isien pitämään vapaaseen suhtaudutaan edelleen vähintäänkin kaksijakoisesti.
Kirjoitimme alkuviikosta isistä, jotka eivät jääneet eivätkä aio vastaisuudessakaan jäädä töistä pois lapsen syntymän vuoksi. Syyt päätöksen taustalla vaihtelivat liian suurista taloudellisista menetyksistä ja töissä viihtymisestä siihen, ettei miehistä pidä yrittää leipoa naisia.
Jutussa nousi esiin yrittäjyys, jonka moni kertoo estävän vanhempainvapaan kokonaan. Koska yrittäjä ei ole ikinä lomalla, kuinka hän voisi ottaa vapaata isäksi tultuaankaan?
Hieman toista mieltä asiasta on yksinyrittäjä Miko Eklöf. Hän on ollut pian neljä vuotta itse itsensä työllistävä viestintäkonsultti, joka on erikoistunut esitysten tekemiseen ja esitysmateriaaleihin. Toukokuussa hän aikoo jäädä neljän kuukauden vanhempainvapaalle.
Eklöfin esikoinen syntyi viime vuoden loppukeväästä. Kolme ensimmäistä viikkoa hän oli puolisonsa kanssa kotona ihmettelemässä uutta tulokasta.
Sitten Eklöf palasi töihin, ja äidin vanhempainvapaa jatkui. Se kestää aina huhtikuun loppuun saakka. Vielä silloin vanhemmat eivät halua laittaa vauvaansa päiväkotiin.
On parempi odottaa syksyä, jolloin uudet ryhmät alkaisivat pyöriä, Eklöf perustelee.
”Yhdessä oltiin jo ennen lapsen syntymää tuumittu, että mitäpä, jos minä olisin vapaalla hänen jälkeensä. Laskelmia tehtyäni olin tajunnut, että se on täysin mahdollista.”
Mahdollisella Eklöf tarkoittaa sitä, ettei isyysvapaa syökse heitä taloudellisiin vaikeuksiin. Ei, vaikka kumpikaan ei ansaitse keskivertoa korkeampaa palkkaa, piilottele tilillään lottovoittoa eikä perintörahoja.
Perhe ei asu kuluja minimoidakseen ahtaissa neliöissä vaan tilavassa omistuskaksiossa. Pihassa seisoo uutena ostettu farmariauto. Ruokalista ei koostu hävikkipöperöstä.
Säästöjä molemmilla on. Myös omassa yritystoiminnassa Eklöfille on tärkeää, että tilille karttuu puskurivaraa. Hän johtaa firmaa kassavirran kautta ja tarkkailee alvariinsa, miten pitkälle rahat riittäisivät.
”En kuitenkaan joudu elämään kädestä suuhun vaan maksan itselleni säännöllisesti palkkaa”, hän summaa.
Vapaan aikana Eklöf saa ensin puolentoista kuukautta pienehköä isyysrahaa, noin 33 euroa arkipäivältä. Tämän jälkeen hän siirtyy kotihoidontuelle, joka on 380 euroa kuussa. Isyysraha on noin vähäinen, sillä Eklöf on valinnut maksaa yrittäjän lakisääteistä eläkevakuutusta pienehköllä työtulolla.
Mitä tällainen käytännössä vaatii?
Eklöf arvioi, että jos hän ei karsi elintasostaan lainkaan, säästöjä hupenee noin seitsemän tuhannen euron verran.
Yritys puolestaan menettää tuloja vapaan ajalta enimmillään noin 19 000 euroa. Takkiin siis tulee, vaikka todellista vaikutusta on hankalaa arvioida, sillä toimeksiantoja ei tule tasaiseen tahtiin vuoden ympäri.
Eklöfillä on yksi koko vuodelle sovittu asiakkuus, jota hän jatkaa syksyllä. Muutoin pöytä tyhjenee.
”Asiakkaita ei ole jonossa odottamassa kun palaan töihin, joten edessä on sumplimista. Siitä huolimatta minulla on vahva luotto siihen, että töitä riittää kesänkin jälkeen.”
Voi olla, että vapaan aikana ei tule ostettua niin paljon tavaraa ja vaatteita, vaan kulutus kohdistuu elämisen peruskuluihin, Eklöf arvioi. Parilla on myös asuntolainaa reilusti jäljellä, ja sen lyhentäminen jatkuu entiseen tapaan. Lainaan aikanaan otettu korkokatto suojaa heitä korkojen nousun pahimmilta vaikutuksilta.
Eklöf on työskennellyt aiemmin esimerkiksi tuotetietojen suojausten parissa. Viestintäalan yksinyrittäjäksi hän päätyi vähän vahingossa.
Kelan päämatemaatikko Tapio Isolankila muistuttaa eräästä tosiasiasta.
Nimittäin siitä, että viime syksynä voimaan astuneessa perhevapaamallissa kaikkia vapaita ei voi luovuttaa ja siirtää toiselle vanhemmalle.
Jos isä ei käytä ansiosidonnaista vapaata ollenkaan, perhe menettää saman tien neljä kuukautta päivärahaa, joka sille kuuluisi.
”Se, että vain toinen jää kotiin, ei useinkaan ole edes taloudellisesti järkevää”, Isolankila painottaa.
Näin ollen perheissä elävä käsitys siitä, ettei heillä ole isyysvapaaseen varaa, on usein väärä.
On totta, että bruttotulot on helppo laskea tarkkaan.
Jos esimerkiksi palkkaa jää pois satanen ja etuuksia tulee tilalle 50 euroa, bruttotulot tippuvat. Se, miten verotus asian vaikuttaa, hahmottuu kuitenkin hämärämmin, Isolankila sanoo.
Verotus tasaa tuloja merkittävästi ja voi kääntää tilanteen jopa päälaelleen.
Nyrkkisääntö on, että mitä samankokoisemmat palkat vanhemmilla on, sitä tasaisemmin vapaat on kannattavaa jakaa.
Jos parin tuloerot ovat puolestaan isot, suurempituloisen vanhemman tulot voivat perhevapaalla pudota enemmän kuin pienempituloisen palkka tältä ajalta olisi. Tällöin perheen bruttotulot putoavat. Verotuksen jälkeen käteen jäävät nettotulot voivat silti jäädä plussan puolelle, Isolankila huomauttaa.
Kelan tekemien laskelmien mukaan perusteltua ja taloudellisesti järkevää on jakaa vapaita jopa sellaisessa tapauksessa, jossa toinen saa 2 000 ja toinen 6 000 euron kuukausipalkkaa.
Kelan sivuilla voi laskea, mikä omassa tilanteessa olisi järkevin vaihtoehto.
Eklöfin päätös jäädä vanhempainvapaalle ei ole herättänyt kummeksuntaa tuttavapiirissä.
Eniten siitä ovat intoilleet miespuoliset, kiireiset toimitusjohtajat, Eklöf myöntää.
”He ovat asiasta kuultuaan todenneet, että aika lapsen kanssa kannattaa”, hän kertoo.
”Että duunit kyllä odottavat, kun vauva taas on pieni vain hetken. Moni isä, jolla on teini-ikäisiä tai jo aikuisia lapsia, harmittelee, ettei aikanaan voinut tai tajunnut ottaa enemmän aikaa pikkulapsen kanssa.”
Eklöfiä tulojen menettäminen ei sureta. Hänelle yrittäjyys ei ole koskaan ollut ennen kaikkea voittojen maksimointia vaan tapa tienata elanto ja elää siinä sivussa omannäköistä elämää.
Elämää, joka joustaa erilaisissa tilanteissa. Ja elämää, jossa lapsen hankkiminen ja kasvattaminen on yhtä lailla äidin ja isän vastuulla.
Eklöfille kyse ei ole pelkästään vapaiden käyttämisestä ja töiden järjestelemisestä. Loppujen lopuksi hän ajattelee, että vapaan pitäminen on kytköksissä hänen ja hänen lapsensa väliseen suhteeseen.
”Kaikki eivät voi tietenkään noin vain jättää töitään, mutta lapsenkasvatuksen sivuuttaminen tyystin niiden varjolla voi olla vastuun pakoilua”, Eklöf pohtii.
”Vierastan sitä puhetapaa, että ne eivät pärjää töissä ilman minua. Onko asia tosiaan niin? Kysy, selvitä, laske, onko asia niin kuin todella ajattelet”, hän jatkaa.
”Olen itse valinnut ryhtyä yrittäjäksi. Samaan tapaan olen valinnut tehdä lapsen”, Eklöf painottaa.
Eklöf kannustaa miettimään sitäkin, täytyykö yrityksellä mennä koko ajan tosi hyvin. Riittäisikö pelkkä hyvä, jopa välttävän hyvä?
Hän myöntää olevansa monessa asiassa, mukaan lukien perheen perustamisessa, ihminen, joka korostaa omistajuutta omien valintojen suhteen.
”Olen itse valinnut ryhtyä yrittäjäksi. Samaan tapaan olen valinnut tehdä lapsen”, hän sanoo.
”Kukaan ei ole minua kumpaakaan pakottanut, joten mielestäni minun pitää elää valintojeni mukaan ja osallistua.”
Asenne kantaa pitkälle. Perusasetelma on, että kaikesta ollaan tasapuolisesti vastuussa. Käytännössä kodin työt jakautuvat jonkin verran mieltymysten ja aikataulujen mukaan.
Luonnollista on, että kun puoliso on ollut lapsen kanssa kotona, hän on paremmin perillä ruoka- ja päiväunirytmeistä ja ohjaa niitä. Mutta kun paikat vaihtuvat, Eklöf on niistä enemmän kärryillä oleva osapuoli.
Oikaisu 13.3. klo 9:22: Täsmennetty Eklöfin saamia tukia. Jutusta sai aiemmin vaikutelman, että Eklöf saa samaan aikaan sekä isyysrahaa että kotihoidontukea.
