Hiivasieni Candida auris voi aiheuttaa vakavia tulehduksia elimistössä erityisesti sairaala- ja laitoshoitopotilaille. Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa sen aiheuttamien infektioiden laajasta leviämisestä Yhdysvalloissa sairaaloissa ja esimerkiksi vanhusten palvelulaitoksissa. Siellä tapaukset olivat vuoden aikana kaksinkertaistuneet.
Saman sienen aiheuttamat tautiryppäät ovat yleistyneet viime vuosina myös Euroopassa, kertoo Suomen infektioidentorjuntayhdistys ry:n julkaisema artikkeli. Vuoden 2021 loppuun mennessä tapauksia oli Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) tekemän selvityksen mukaan todettu kaikkiaan reilut 1 800 tapausta, joista suurin osa on todettu vuosina 2019–2021.
Suomessa Candida auris on harvinainen: vuonna 2021 ja sen jälkeen tapauksia on todettu kolme. Niistä yksikään ei ole johtanut jatkotartuntoihin.
"Yksi tapauksista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kaikki tapaukset ovat liittyneet ulkomailta siirrettyihin sairaalapotilaisiin, ja ne on todettu sairaalassa tehdyissä seulontanäytteissä”, sanoo infektiolääkäri Mari Ala-Houhala Helsingin yliopistollisen sairaalan Tulehduskeskuksesta.
Kaikki ovat tapauksia, joissa potilaan on todettu olevan kyseisen hiivasienen kantaja ilman kliinistä infektiota.
Candida-hiivasieni viihtyy iholla yleensä nivustaipeessa tai kainalossa. Ala-Houhalan mukaan se ei välttämättä aiheuta kantajalleen mitään oireita.
Käytännössä kyseisen sienen aiheuttamia infektioita ei esiinny ihmisillä, joilla ei ole muita taustalla olevia sairauksia.
”Ne ovat mikrobeja, jotka aiheuttavat infektioita vain vakavasti sairaille tai immuunipuutteisille henkilöille, kuten syöpää sairastaville tai elinsiirtopotilaille”, Ala-Houhala sanoo.
”Tartuntoja ehkäistään desinfioimalla käsiä ja hoitovälineitä.
Candida auriksen aiheuttaman vakavan yleisinfektion oireena voi olla sahaava kuume, sanoo Ala-Houhala.
Hiivasienten aiheuttamia infektioita voidaan hoitaa kolmen eri ryhmän sienilääkkeillä. Hengenvaarallisen Candida auris -infektiosta tekee, että maailmalla on todettu myös kantoja, jotka ovat vastustuskykyisiä kaikille kolmen ryhmän sienilääkkeille.
Candida auris -tartuntoja ehkäistään hyvällä sairaalahygienialla eli desinfioimalla käsiä ja hoitovälineitä sekä sillä, että sairaalahenkilökunta käyttää suojaimia ja puhdistaa pinnat ja potilashuoneet huolellisesti.
Johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että Candida auris -hiivasienen torjunta on hyvin samanlaista kuin monille tutumpien sairaalabakteerien leviämisen estäminen. Esimerkiksi MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) tai VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) aiheuttavat myös sairaalaepidemioita ja leviävät samaan tapaan.
Muista sienistä poiketen Candida auris kykenee myös tarttumaan potilaasta toiseen joko suoraan henkilökunnan käsien välityksellä tai pintojen välityksellä muistuttaen moniresistenttejä bakteereja. Lisäksi Candida auris säilyy pinnoilla pitkään, joskus jopa kaksi viikkoa.
Tavalliselle turistille matkailu ei lisää riskiä saada vaarallista Candida aurista.
Jalavan mukaan suurin riski saada vakava hiivasieni-infektio on, jos joutuu ulkomailla sairaalahoitoon pidemmäksi aikaa. Euroopassa esimerkiksi Espanjassa ja Britanniassa on ollut Candida auris -epidemioita.
”Lyhyellä poliklinikkakäynnillä tartuntaa ei voi saada. Eikä myöskään turistina hotellissa, rannalla, baarissa tai nähtävyyksiä kiertäessä”, Jalava sanoo.
Ala-Houhala vahvistaa, että saadakseen vakavan Candida auris -tartunnan tarvitaan yleensä sairastuminen johonkin muuhun sairauteen, joka heikentää potilaan omaa immuniteettia. Pidempi sairaalahoito ulkomailla altistaa Candida auris -tartunnalle. Sairaalahoidossa käytettävät vierasesineet kuten verisuonikatetrit tai hengityslaitehoito lisäävät tartuntariskiä.
Sekä Jalavan että Ala-Houhalan mukaan Candida auris -infektioiden lisääntyminen sairaaloissa on huolestuttavaa ja tilannetta pitää seurata ja torjuntaan kiinnittää huomiota.
”Pandemia-aika saattoi lisätä riskiä, että moniresistentit mikrobit pääsivät leviämään.
"Suomessa on tilanne toistaiseksi ollut rauhallinen, mutta kyllä meidänkin täytyy olla valppaana”, Ala-Houhala sanoo.
Jalavan mukaan ECDC huomautti asiasta jo muutama vuosi sitten. Suomessa myös THL muistutti asiasta sairaaloita vuonna 2018 ja julkaisi vuonna 2020 uuden ohjeen moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta.
TapausTEN määrien nopea kasvu ja maantieteellinen leviäminen ovat huolestuttavia ja korostavat seulonnan tarvetta, sanoo Ala-Houhala. Häneen mukaansa myös se, että koko ajan otetaan enemmän näytteitä, lisää toisaalta löydösten määrääkin.
Myös pandemia-aika saattoi hänen mukaansa lisätä riskiä, että moniresistentit mikrobit pääsivät leviämään, kun monissa maissa potilaita oli teho-osastoillakin hoidettavana tavallista enemmän.
