Tällainen on tyypillinen epileptinen kohtaus: potilas menee tajuttomaksi, raajoissa on rytmistä liikettä, suusta tulee vaahtoa ja kohtauksen saanut puree itseään kieleen.
”Jokainen meistä voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen ilman, että sairastaa epilepsiaa”, sanoo lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Leena Kämppi Husin Neurokeskuksesta.
Epileptinen kohtaus johtuu siitä, että aivoihin tulee sähköinen purkaus, jonka seurauksena potilas saa epileptisen kohtauksen, joka rajuimmillaan voi johtaa tajuttomuuskouristuskohtaukseen. Jos purkaus on pienemmällä kuin koko aivojen alueella, niin kohtaus on oireiltaan lievempi.
Väestöstä kaiken kaikkiaan kymmenisen prosenttia saa yhden epileptisen kohtauksen elämänsä aikana. Heistä noin puolet sairastuu epilepsiaan.
"Silloin kun henkilö saa toistuvia epileptisiä kohtauksia ilman selkeitä kohtaukselle altistavia tekijöitä, aletaan puhua epilepsiasta”, Kämppi sanoo.
Äkillisen epileptisen kohtauksen saaneet potilaat kuormittavat pääkaupunkiseudulla huomattavasti ensihoitoa ja sairaalapäivystyksiä, kertoi Hus Helsingin yliopistollinen sairaala tiedotteessaan keskiviikkona.
European Journal of Neurology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että huomattavan kuormituksen vuoksi hoitoketjun tehostamiseksi tarvitaan lisää tietoa epileptisen kohtauksen tunnistamisesta.
Helsingin Sanomatkin uutisoi aiheesta keskiviikkona. Kämppi sanoo, että olennaista on tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa, mutta toisaalta ne, jotka eivät tarvitse välitöntä hoitoa, vaan joilla on kyse tavanomaisesta epilepsiasairauteen liittyvästä kohtauksesta.
”Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö epileptisen kohtauksen saaneen pitäisi soittaa hätäkeskukseen tai hakeutua sairaalahoitoon sitä tarvitessaan. Lopullinen avuntarpeen arvion tekee terveydenhuollon ammattilainen”, Kämppi sanoo.
jos esimerkiksi saa epileptisen kohtauksen elämässään ensimmäistä kertaa, tulee Kämpin mukaan aina hakeutua sairaalahoitoon. Epilepsialiiton verkkosivuilla kerrotaan myös, että jos epilepsiaa sairastavan kouristus- tai tajuttomuuskohtaus kestää yli viisi minuuttia, pitää soittaa hätäkeskukseen numeroon 112.
”Silloin voi olla kyse status epilepticuksesta eli pitkittyneestä epileptisestä kohtauksesta, joka on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä lääkehoitoa”, Kämppi sanoo.
”Yksi sadasta suomalaisesta sairastaa epilepsiaa.
Valtaosalla epilepsiaa sairastavista sairaus on lääkehoidolla hyvin hallittavissa, mutta joillakin epilepsia kuitenkin haittaa elämää merkittävästi hoidosta huolimatta.
Epilepsiaa sairastaa Suomessa lähes 60 000 ihmistä eli noin yksi sadasta suomalaisesta. Näistä noin 30 prosentilla kyse on vaikeahoitoisesta epilepsiasta, joka vaatii Kämpin mukaan jatkuvaa neurologin seurantaa.
Jos epilepsiaa sairastavan kohtaus pitkittyy, on epätyypillinen tai hän loukkaantuu jotenkin kohtauksen aikana kaatuessaan, tulisi soittaa hätäkeskukseen.
"Jos sen sijaan on tiedossa, että ihmisellä on epilepsia ja hän saa itselleen täysin tyypillisen epileptisen kohtauksen, joka menee ohi normaalisti alle viidessä minuutissa eikä ympäristöllä herää huolta potilaan toipumisesta, hänen ei tarvitse hakeutua päivystykseen tai soittaa ambulanssia”, Kämppi sanoo.
”Lopullisen avuntarpeen arvion tekee terveydenhuollon ammattilainen.
Silloin potilaan pitäisi olla Kämpin mukaan yhteydessä seuraavana arkipäivänä hoitavaan yksikköön, jossa hänen lääkitystään seurataan ja annetaan hoito-ohjeita.
”Sairauden hyvä seuranta ja perushoito on kaikkein tärkeintä”, Kämppi sanoo.
Apua pitää aina hälyttää, jos epilepsiaa sairastava on sellaisessa paikassa, jossa hänen toipumistaan ei voida seurata tai varmistaa hyvinvointia kohtauksen jälkeen.
”Lisäksi jos toipuminen selvästi pitkittyy, eli potilas jää sen jälkeen hyvin sekavaksi, aggressiiviseksi tai tajunta ei palaa lähiminuuttien aikana, on ammattilaisen syytä varmistaa, että potilas on kunnossa”, Kämppi sanoo.
”Vaikeimmissa tilanteissa – kaikesta hoidosta huolimatta – osa menehtyy tällaiseen pitkittyneeseen kohtaukseen.”
Epilepsia on kattotermi sairauksille, joissa oireena on epileptinen kohtaus. Taustalla on satoja erilaisia syitä.
Yksi syistä on se, että aivoissa on jokin rakenteellinen poikkeavuus. Se voi olla synnynnäinen tai kyseessä voi olla kasvain. Myös aivoinfarktin jälkitila tai aivoverenvuoto aiheuttavat epilepsiaa.
Epilepsian taustalla voi löytyä myös geneettisiä syitä, aineenvaihduntaan tai puolustusjärjestelmään liittyviä syitä, mutta edelleenkin osassa epilepsiatapauksista taustasyy jää tunnistamatta.
Yksittäinen epileptinen kohtaus voi olla epilepsiasairauden ensimmäinen ilmentymä tai taustalla voi olla jokin äkillisesti aivoja ärsyttävä tila.
"Tyypillisiä altistavia syitä ovat esimerkiksi erittäin pitkä univaje, alkoholin käytön vieroitusvaihe, matala verensokeri eli hypoglykemia, tai veren suola-arvojen poikkeavuus”, Kämppi sanoo.
Husin julkaisemassa tutkimuksessa epileptisten kohtausten vuoksi toteutuneet ensihoidon tehtävät, päivystyspoliklinikkakäynnit ja sairaalahoitojaksot koottiin neljän vuoden ajalta. Lähes kaksi kolmasosaa epileptisen kohtausten vuoksi hoidetuista potilaista oli miehiä, joiden keski-ikä oli noin 50 vuotta.
Kämpin mukaan epilepsia ei ole tyypillisemmin miesten sairaus.
”On vielä mahdotonta sanoa koko aineistosta, miksi miehiä oli enemmän, koska tarkempi analytiikka on vielä tekemättä” Kämppi sanoo.
Se kuitenkin tiedetään, että osastohoitoon päätyneissä kouristuksissa miehillä oli kuitenkin enemmän diagnooseja, jotka assosioituvat alkoholin käyttöön. Jatkossa aineiston perusteella on tavoitteena selvittää, kuinka potilasryhmän hoitoa voitaisiin kokonaisuudessaan parantaa.
