Näin oireilee aneurysma, joka voi aiheuttaa ”elämän pahimman päänsäryn”

Suurimmalla osalla ihmisistä aivovaltimo­pullistuma ei koskaan elämän aikana vuoda tai oireile. Tupakointi on aneurysman merkittävin riskitekijä.

Röntgenkuva paljastaa aivovaltimo­pullistuman eli aneyrusman 45-vuotiaan miespotilaan päässä.

Aivovaltimon pullistumaan eli aneurysmaan kuolee yhä harvempi suomalainen.

Viimeisen 10–20 vuoden aikana aneurysma­potilaiden määrä on lähes puolittunut, kertoo neurokirurgian erikoislääkäri Rahul Raj Helsingin yliopistollisesta keskus­sairaalasta.

Syynä on Raj’n mukaan se, että tupakointi väestötasolla on merkittävästi vähentynyt. Tupakointi on merkittävin aneurysman riskitekijä, koska tupakointi ylläpitää elimistön tulehdustilaa.

Muita riskitekijöitä tiedetään olevan korkea verenpaine, korkea ikä ja kohonnut kolesteroliarvo. Lisäksi riskiä lisäävät runsas alkoholinkäyttö ja liikkumattomuus.

”Tupakoinnin lopettaminen ja korkean verenpaineen hyvä hoito ovat tärkeimpiä aneurysman ehkäisykeinoja”, Raj sanoo.

Aneurysma on pussimainen pullistuma yleensä aivo­verisuonen haarautumis­kohdassa.

Vuotamaton aneurysma on arviolta 2–3 prosentilla aikuis­väestöstä eli noin 90 000–130 000 suomalaisella. Suurimmalla osalla aneurysma ei aiheuta minkäänlaisia oireita elämän aikana eikä ikinä vuoda.

”Vuotamaton aneurysma eli aivovaltimo­pullistuma oireilee vain harvoin, sillä se on yleensä alle kymmenen millimetrin mittainen”, Raj sanoo.

Useimmiten aneurysma löydetäänkin sattuma­löydöksenä pään kuvantamis­tutkimusten yhteydessä.

Vuotavan aivovaltimo­pullistuman oireita ovat voimakas päänsärky, pahoin­vointi, oksentelu, silmien valonarkuus ja joskus myös tajuttomuus.

Kaksi kolmasosaa aneurysmapotilaista on naisia. Syy on todennäköisesti hormonaalinen.

”Varsinkin menopaussin jälkeen naisten osuus kasvaa”, Raj sanoo.

Naiset ovat hänen mukaansa myös herkempiä aivovaltimo­pullistuman puhkeamisen riskitekijöille, kuten tupakoinnin haitoille.

Jos aivovaltimo­pullistuma alkaa vuotaa, sen oireena on Raj’n mukaan ”elämän pahin päänsärky”. Lisäksi se aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, silmien valonarkuutta tai jopa tajuttomuutta.

Silloin on aina hengenvaara ja kiire soittaa hätäkeskukseen.

Joskus erittäin harvoin aneurysma voi myös painaa silmän liikuttajahermoa, jolloin voi alkaa nähdä kahtena.

Aneurysman syntymekanismia ei täysin tiedetä.

”Tiettyihin kohtiin verisuonen seinämässä syntyy tulehdusta ja siinä suonen seinämässä tapahtuu muutoksia, jotka saavat aikaan aneurysman”, Raj sanoo.

Geeneillä saattaa hänen mukaansa olla jonkinlainen merkitys. Siksi aivo­verisuonten kuvantamis­tutkimusta aneurysmien olemassaolon selvittämiseksi suositellaan niille, joilla kaksi läheistä perheenjäsentä on saanut lukinkalvon alaisen verenvuodon tai heillä on todettu aneurysma.

Läheiseksi perheenjäseniksi lasketaan tässä tapauksessa vanhemmat, sisarukset ja lapset.

Raj’n mukaan nuorilla, joilla aneurysma puhkeaa, saattaa olla erilainen biologinen tausta. Verisuonissa seinämä on silloin jostain syystä epävakaa ja se saattaa vuotaa siksi tavallista herkemmin.

Valtaosa aneurysma­potilaista on kuitenkin yli 40-vuotiaita. Alle 40-vuotiaita on arviolta 5–10 prosenttia.

Jos sairaalaan tuleva potilas on tajuissaan, hän yleensä selviää aika hyvin.

Vuotavaan aneurysmaan kuolee noin viidesosa potilaista. Osa potilaista ei edes ehdi sairaalaan. Sairaalaan päätyneistäkin potilaista 20 prosenttia kuolee seuraavan kuukauden ja kymmenen prosenttia seuraavan vuoden sisällä. Se johtuu siitä, että aivoihin vuotanut veri aiheuttaa aivoille vaurioita ja erilaisia komplikaatioita.

Tärkeää on aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Raj’n mukaan vuotanut aneurysma olisi hyvä hoitaa noin 12 tunnin sisällä siitä, kun mahdolliset oireet ovat alkaneet.

"Paras ennustava tekijä on se, jos potilas on vielä tajuissaan tullessaan sairaalaan. Jos ainoa oire on kova päänsärky, sellainen potilas yleensä selviää aika hyvin”, Raj kertoo.

Jos potilas on tajuton, ennuste on huomattavasti huonompi.

Ensiapuna vakautetaan elimistön normaalit toiminnot, potilaalle annetaan lääkettä päänsärkyyn ja pahoinvointiin, ja tarvittaessa verenpainetta alennetaan.

Sairaalassa vuotanut aneurysma tukitaan leikkauksella joko asettamalla aneurysman kaulan ympärille tukkivat klipsit tai aneurysman suonensisäisellä sululla. Nivus- tai rannevaltimon kautta voidaan aneurysmaan ujuttaa katetrin avulla ohuita metallilankoja, jotka tukkivat aneurysman vuodon suonen sisältä päin.

”Samanlaiset toimenpiteet voidaan tehdä myös ehkäisevästi, jos aneurysma löytyy esimerkiksi muun kuvantamisen yhteydessä sattumalöydöksenä”, Raj sanoo.

Toimenpiteisiin liittyy Raj’n mukaan aina riskejä, ja hoitopäätös tehdään aina lääketieteellisin perustein ikä, riskitekijät, toimintakyky ja elintavat huomioiden.

”Hoitopäätökseen vaikuttaa myös se, minkä kokoinen ja muotoinen aivopullistuma on ja missä aivovaltimossa se sijaitsee”, hän sanoo.

Raj muistuttaa ihmisiä soittamaan hätänumeroon 112 aina, jos joku lähellä oleva saa yhtäkkisen voimakkaan päänsärky­kohtauksen, johon liittyy oksentelua, halvausta, kyvyttömyyttä kommunikoida tai jos ihminen menee tajuttomaksi.

Lisäksi maallikko­elvytys voi pelastaa potilaan, jos sydän pysähtyy aneurysman puhkeamisen yhteydessä.

Sanomalehti Karjalainen kertoi huhtikuussa, että Stella-yhtyeen laulajana tunnetun Marja Tahvanaisen kuolinsyyksi paljastui aneurysma. Hän kuoli yllättäen sairaus­kohtaukseen 38-vuotiaana viisi vuotta sitten.

Laulaja Marja Tahvanainen kuoli keväällä 2018 aivovaltimon­pullistumaan eli aneurysmaan, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Lue lisää: Tänäänkö kuolen, Kirsi Alaniva pelkäsi joka ikinen päivä – sitten hän alkoi valmistella 5-vuotiasta lasta kaikkein pahimpaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat